Minua nyppii tulla töiden jälkeen kotiin ja huomata lattialla ne mustat sukat ja t-paita sängyn reunalla. Pyykinpesusta on kinaa, se on sinun vuorosi tällä viikolla. Miksi minun aina pitää tehdä ruokaa? Mikset olet käynyt edes kaupassa?
Kuulostaako tutulta? Joidenkin tutkimusten mukaan yksi parisuhteen suosituimmista riidanaiheista ovat kotityöt. Minulle on langennut sentään siivouksesta nauttimisen taito. Silti se ärsyttää, jos toinen siivoaa huomattavasti harvemmin kuin minä.
On olemassa ihmisiä, jotka elävät sotkun keskellä ja niitä, jotka siivoavat joka päivä kotinsa puhtaaksi. Usein tällaiset vastakohdat vielä sattuvat muodostumaan pariskunnaksi. Ihastumisvaiheessa hormoniryöppy ja panemisen määrä on sen verran korkea, että sukat ja tiskit eivät paljon kiinnosta.
En tiedä mitään vuosikymmenten mittaisesta avioliitosta, mutta on minulla silti sanottavani pitkistä parisuhteista. Omasta suhteestani on se alkuglamouri jo aikaa sitten hälvennyt. Alla muutama vinkki, jotka olen ottanut käyttöön arjessa ja kiinnitän niihin huomiota. Olet saattanut kuulla ne aikaisemmin, mutta näitä on välillä hyvä kerrata.
Aloita rakentava keskustelu kertomalla, miltä sinusta tuntuu. Silloin et syytä toista, vaan kerrot rehellisesti omista tunteistasi. Niitä sinulla on oikeus ilmaista joka tilanteessa. Vältä näiden sanojen käyttämistä, kun riitelet: aina, ikinä, ei koskaan.
Kaikkeen ei voi tottua, mutta kaikesta voi neuvotella. Muista myös kiittää muuten siivotonta kumppaniasi, jos hän on edes kerran kuukaudessa tehnyt kotitöitä. Toisille niiden tekeminen on vain yksinkertaisesti vaikeampaa kuin toisille. Ihmiset ovat erilaisia ja niin ovat elintavatkin.
Pitkässä parisuhteessa moni asia muuttuu ja yksi niistä on seksin harrastaminen. Vaikka kuinka haluaisi alkuvaiheen jokapäiväisen panopupumeiningin takaisin, se harvoin onnistuu. Vaikka seksiä on pidemmässä suhteessa harvemmin, kannattaa panostaa siihen.
Värisytätte vällyjä sitten viikottain tai kerran kuussa, läsnäolo on avain onneen. Hyväilkää toisianne rauhassa ja antakaa toisillenne runsaasti aikaa. Tutustukaa toisiinne uudelleen ja löytäkää uusia herkkiä kohtia kehoistanne.
Kirjoitettaessa soi Haloo Helsinki - Kiitos ei ole kirosana
6 kommenttia
shiwan8
15.10.2014 16:19
Viisauden sanoja, Melissa.
On hyvä lisätä, että kuvitelma siitä, että toinen on olemassa siksi, että hän puolittaa kotityömäärän, on väärä. Se väärä kuvitelma vaivaa todella monia, mutta se ei muuta sen laatua miksikään. Jos minä olen se, joka haluaa jotain tehtävän enemmän niin kumppanini tehköön sen mitä tekisi sinkkuna, mutta kuitenkin korkeintaan puolet hommista. Sama toisin päin. Olen nyt kohta 2 kk tehnyt melkein joka päivä aamiaisen ja päivällisen sekä iltapalat, kustantanut näistä reippaan enemmistön ja silti on aivan hyvä fiilis vaikka pyykkään melkein yksinomaan itse noita omia vaatteitani ja siivoa kuten ennenkin, kannan kauppakassit jne. jne. Käytännössä hoidan siis 60-70% hommista ja tähän astisista kuluista suurimman osan, mikä on ihan ok. Teen sen koska haluan, en siksi, että olisi jotenkin pakko.
Tietenkin voisin alkaa kiukuttelemaan ja vaatimaan toista ihmistä tekemään vähintään puolet tai vain kiukutella siitä, että teen enemmän, mutta en näe pointtia sille. Toinen osallistuu siten kuin kokee parhaaksi. Minun päällimmäinen "pelkoni" on se, että talossa ei ole kunnollista ruokaa, hänen vastaavansa on jokin muu ja kumpikin hoitaa tonttinsa. Hänen hommansa on ihan sama kuin omani: Suuremman onnen mahdollistaminen molemmille. Kumpikin suoriutuu tästä mielestäni mallikelpoisesti vaikka työmäärä tai kustannuserä ei ole tasan jaettu.
Tasajako on illuusio jonka saavuttaminen mielekäästi on mahdotonta. Luopukaa hyvät ihmiset siitä ja keskittykää siihen yhteiselon laadun parantamiseen omin tavoin. Jos se toinen haluaa vaikka siivota joka päivä niin varmaan sitten siivoaa vaikka joka päivä. Sama koskee itseäsi.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
ekek
20.10.2014 13:42
oot sitten hankkinu lemmikin
dreama
27.10.2014 02:37
No voi että. Onpas erikoista ja hienoa että mies tekee ruokaa. Kun vielä se kestäisi pidempään kuin sen 2-6 kk joka on suhteen söpöä alkuvaihetta.
Puumatar
15.10.2014 16:37
Meillä ei vuorotella, vaan molemmille on selkeästi omat hommat. Minä käyn ruokakaupassa, laitan ruuat ja pesen pyykit. Mies...no, mies täyttää ja tyhjentää astianpesukoneen ja vie roskat. Äkkiseltään katsottuna ei siis tuntimääräisesti läheskään 50-50 -balanssissa, mutta minä vaan tykkään ruuanlaitosta, ja mielestäni mies ei ripusta pyykkejä kuivumaan oikein. Tässä vallan loistava esimerkki tapauksesta "tee itse jos minun tekemäni ei kelpaa". Ja teen oikein mielelläni.
Ja siitä siivouksesta - siitä ei tykkää meillä kumpikaan, joten se on ulkoistettu.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Mieheni on herkkis
15.10.2014 19:26
Nojoo, voihan sitä yrittää puhua siitä miltä tuntuu... Oma puolisko vaan otti senkin jotenkin kauheana loukkauksena itseään kohtaan, kuulemma "ajan häntä nurkkaan". Alkaa vähän loppua keinot kun mitään kritiikkiä ei hellästi esitettynäkään ota vastaan, aina reaktio on takajaloille nousu ja kiristynyt olemus. En ihmettelisi vaikka alkaisi tavarat lennellä/homma mennä fyysiseksi vielä joku kerta...
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
darudeda
21.10.2014 13:40
tunsin joskus tyypin joka vittuili muille mutta itse hajosi pieneenkin leikinlaskuun.