KYSYMYS: Mitä tapahtui jatko-aika liikkeille ja kuka niitä veti? Huijattiinko kaikki pikkupoikia 90-luvun alussa että lätkäkorteilla tulee olemaan jotain arvoa ja joku automyyjä poistui hiljaa takavasemmalle rahojen kanssa? nimim. pari laatikkoa kortteja myynnissä.
VASTAUS: Pikkupoikia huijattiin pahemman kerran, mutta sillä ei ole mitään todellista merkitystä. Keräilykorttien arvoa ei pidäkään mitata rahassa. 1990-luvun alun Suomessa keräilykortit olivat varteenotettava urheilumedia. Niistä katsottiin kenellä on kovimmat keskiarvot ja kuka on päässyt erikoiskortteihin. Stetson-teorialla kehitetyt korttien hinnat loivat korteissa esiintyville pelaajille arvojärjestyksen, jonka kautta nuoret oppivat lajeissa.
Kauppoja pyörittävät keräilijät ovat hyvin todennäköisesti olleet itse suurimman huijauksen kohteena. Korttien hinta on aina kupla ja eniten siihen ovat todennäköisesti uskoneet kauppiaat itse. Suurimmat huijarit löytyvät todennäköisesti korttien arvoa määritelleissä tahoissa, kuten Beckett-lehden toimituksessa.
Jos joltain löytyy kaapeista vielä kortteja, kannattaa toimia näin, jotta saisit korteillesi edes jotain arvoa:
1. Valitse pakasta arvokkain ja aikaa parhaiten kestävä korttisi. Superstarojen, kuten Teemu Selänteen tai Michael Jordanin, rookie-kortit toimivat erinomaisesti.
2. Varmista, että kortti on täydellisessä kunnossa (tarkasta kulmat, värien puhtaus ja naarmut)
3. Hanki korttiin nimikirjoitus pelaajalta, joka on kortissa.
4. Hanki täydellinen suojakotelo.
5. Kirjoita lapsenlapsenlapsellesi ohjeet kortin myymiseksi ja rahojen sijoittamiseksi opintoihin. Liitä mukaan lyhyt historiikki kortin pelaajasta ja hänen merkityksestä lajilleen.
6. Hautaa kortti sadaksi vuodeksi.
7. Välitä viestiä kortin olinpaikasta lapsiesi kautta lapsenlapsillesi.
Mainittakoon vielä kuriositeettina, että maailman arvokkaimmaksi keräilykortiksi on nimetty usein baseball-pelaaja Honus Wagnerin kortti, jolla sanotaan olevan arvoa lähemmäs kolme miljoonaa dollaria. Hinta nousi noin korkeaksi, koska Honus oli terveellisen elämäntavan kannalla ja siksi vaati kortteja valmistavaa tupakkayhtiötä vetämään korttinsa valmistuksesta ja niitä jäi markkinoille vain pieni määrä.
