Blogi

Kappas vaan!

juoksiessani paniikissa Myyrmäen liukkaita katuja ohjaamaan perfect bodya sain puhelinsoiton isännöitsijän toimistosta.

Olin oikeassa. Siis naapurini pääsee tarkempaan syyniin ja mielipiteitäni/huomioitani kaivataan.

"Saanko esitellä itseni... PIIIIP!..... A.K.A. undecover vasikka."

No sentään sin mielelleni rauhan!
kikatusta lasit nenällä ja hiukset Anita Hirvosta jäljitellen*

-----

Nyt voin täydentää viime aikaisia pohdintojani.

Ei. en todellakaan halua haaremia. Mutten myöskään yhtä mutasukkaisen hullua stalkkeria. Ehkä joskus vakavammankin ihmissuhteen.

Pohdinnoissani jouduin kohtaamaan ajatuksen siitä, että mahdollinen ihmissuhdekammoni johtuisi ihan kokemuksista. (ULLATUS!!!)

En oikein usko/tunne/tiedä olevani valmis antamaan itsestäni sen 100%. Mihin sitä taas voisi joutua: Olemaan jollekin taas se egon boostaja. Statuksen kohottaja. Pokaali, jolla muiden kunnioitusta haetaan. Itsetunnon rakentaja ja kouluttaja, joka itse joutuu petetyksi? Sitten jälleen saa kuulla ja todistaa polvilla ryömimistä, haikeita sanoja ja aneluita. huoh...

Never ever kiitos!

En siis edelleenkään ole pyhimys. En täydellinen jne. Minun ei tarvitse jatkuvasti todistella itseäni muille.

Yksi helppo sääntö: Vaadin toiselta sen minkä vaadin itseltänikin.

No mutta tätä pohdiskellen ja mietiskellen.

Kenties vain tulin tulokseen, etten anna minkään enään hidastaa minua/ estää minua pääsemästä päämäärääni. En uhraa itseäni/tulevaisuuttani kehenkään, joka ei sitä osaisi arvostaa.

Eli ihan ajanvietoksi vain suutelemaan useampaa sammakkoa, ennen kuin se rinssi sieltä saapastelee vastaan! *muahahahahaa*

Te jotka kuvittelette olevanne juuri sitä mitä haen: Voiko näin olla? Todisteet tiskiin! Perustelut väittäille!

Onko kyseessä jälleen romanttinen mielikuva: "Minä pelastan sinut!" vai kenties kilpailuvietin sanomaa: "Muut ei ole pärjänneet... noh minähän näytän!"
--------

Sitten siirrynkin uusin pohdintoihin:

Pitäisikö jokaisen kokemuksen vuoksi kokeilla olla ns. huono ihminen?

Olen itse hyvinkin täydellisyyden tavoittelija ja nyt koenkin jonkinlaisia andrenaliini ryöppyjä provosoimisesta.

Venytän rajoja ja herätän pahennusta tieten tahtoen.

Ehkä ihan tieteen nimessä? Tutkiakseni tarkemmin ihmisen luontoa? Ymmärtääkseni sitä paremmin?

Otappa sitten aivoituksistani selvää..

------

Taas kukkaruukussa käymistä:

Kerronpas lisää tapahtumista ja mietteistä.

Miksi niin monet unohtavat kunnioituksen ja ihan ne perinteiset käytöstavat?

Ihan kuin isovanhemmista huolehtiminen. Kaikki vaan laitokseen stna!!!

Herran jumala mitä ajattelua!

Vaikka välillä väsyttääkin ja ketuttaa hoitaa juoksupojan hommaa mummini asioilla niin teen sen paljon mielummin kuin menen katsomaan lonkkansa rikkonutta mummiani sairaalaan.

Viime aikoina sää ei ole juuri antanut mitään anteeksi.

Ja mummini persoona/mieli on mitä mielenkiintoisin! Lady ja turhamainen! Perheen matriakka. Aivan mahtava tapaus!

Btw: pakko mainita viime aikaisista unistani.

1.Viime viikolla yksi ystävistäni piti minulle varsinaisen äidillisen saarnan siveellisestä elämästä ja kuinka minun nyt pitäisi tehdä asioille jotain. Aika eksoottinen uni...

2. Aikaisemman uneni koira on saannut kilpailijan. En enään muista uneni yksityiskohtia, mutta sen muistan varsin hyvin, että varsin maireasti ja koiramaisesti virnuileva vastaava sekarotuinen, ehkä hieman kettumainenkin, punaturkkinen koira kilpaili huomiostani.

On se jännä...

Ei kun hommaamaan unia ja kuvia lissää!

Maanantai valkeni sumun valtaamana ja kankeana kaikessa harmaudessaan. Silmien avaaminen oli työlästä ja keho jälleen on kyseenalaisessa tilassa ihmetellen mitä viimeisinä päivinä oikein on tapahtunut.

-----

Vihdoinkin sain viikonloppuni täysin työvapaana.

Totta kai pidin hauskaa ja paikkailin teräksistä henkistä tasapainoani.

Lauantai aamu vietettiin sitten railakkaasti baarin jälkeisissä "loistava idea"-merkeissä.

5 aikuista hiippailivat ulkovälinevarastoon ja muina miehinä lasten pulkat lainattuaan hiippailevat pihan poikki läheiselle pulkkämäelle viinipullot kilisten.

Oma saldoni mäenlaskusta rajoittuu kirjavaan pakaraan.

Hauskaa kyllä oli. *leveä virnistys*

----

Tässä aamussa on vielä yksi ihana tekijä parantamassa elämän laatuani.

Sain isännöitsijän toimistosta yhteydenotto pyynnon koskien erästä häiritsevän elämän ilmoitusta.

Tämä kieltämättä pysäytti hetkeksi.

Sitten totesin, että tämä mahdollisesti liittyy oman vaihtohakemukseeni toiseen asuntoon yhtiön sisällä, koska yläkerran naapurini kärsii ilmeisesti kuulovammasta kun biisien sanatkin kaukuvat selvästi huoneissani.

Mahdollisesti siis todistamaan toisen asukkaan rinnalle?

Tottahan toki mielessä kävi, että onko joku tehnyt minusta ilmoituksen vaikka kotona hengailu aikani rajoittuu varsin pieneen määrään tunteja:

"Ihan liikaa miespuolisia vieraita!! Varmasti prostitoitu pitää puljua auki!!"
-Siis minulla on myös mielipuolisia ystäviä, pidän kahvitteluista ja tilaisuudet johon kuuluu yläosattomuuksia ovat 90% osteopaattista hierontaa...

"Se stna bilettää koko ajan!!"
-Khylli. Ainakin viikonloppuisin. Joskin lähden ajoissa kotoani, jottei mahdollinen etkojen möykkä häiritse naapureitani ja saavun kotiini kaikessa hiljaisuudessa siinä 5-7 aikaa aamulla, ehkä joskus hieman kompuroiden ja mahdollisesti hyvin satunnaisesti päästellen muitakin ääniä yön pimeydessä, mutta vain satunnaisesti.. Ja jatkojahan ei yleensä minun kämpilleni tuoda."

"Se pesee pyykkiä ja käy suihkussa klo 21.00 jälkeen!!!"
-Jo tämä on syy: Myönnän kaiken. Ja pahoittelen satunnaista jodlausta ja laulua päiväaikaan.

"Se hiippailee alasti kotonaan!"
-Ei vastapäisiä naapureita jne. Mitä hittoa se muille kuuluu mitä kotonani päälläni pidän?!

Joten todennäköisyydet ovat, että pääsen mitä luultavammin antamaan lausuntoja naapuristani.

Ellei sitten joku hullu eksä/tapaamani kundi stalkkaa sitten toden teolla ja rappuun päästyään rääkyy oveni takana mitä sattuu kun en itse ole kotona?

Tai sitten joku vaan jälleen kerran kettumaisuuttaan haluaa tehdä elämästäni helvetiä?

*huokaus*

Ei voi tietää ja nyt kun aamun olen koittanut ottaa vastaavaan henkilöön yhteyttä jo 4 krt, ei asia voi millään lailla olla mikään kiireinen/tuomitseva minua kohtaan. Muutenhan olisi vastaava henkilö jo ottanut minuun yhteyttä/vastannut kyselyihini?
------

Ja pakko nyt hiukan myös fiilistellä. Ja kyllä: BOORING jälleen mies asioista.

Tulin siis tulokseen, että tuo riippa on vain tiputettava elämästäni pois. Syy: 2 tapaamisen ja muutaman puhelinsoiton jälkeen alkoi kundi syyttelemään (Vikka olin jo ilmoittanut, että tapaisimme sitten satunnaisesti ja olen kireinen), ettei minun kanssani mitään voi sopia, en ole avoin ja mutisi, että tahtoisi mahdollisesti mielummin kuvitella etten ole olemassa, koska saan hänet käyttäytymään luontoaan vastaan ja blaa blaa...

Ymmärtäisin vastaavat reaktiot jos olisimme tunteneet jo useamman kuukauden, nähneet useammin ja semi-seurustelisimme. Aiheuttaa turhaa stressia tuollainen käytös ja jos jatkaisimmekin yhteydenpitoa niin minkälaiseksi kundin käytös muuttuisi tulevaisuudessa? Siis apua...

Ei voi ummartaa ei..

Joten parempi lopettaa tälläiset jo heti alkuunsa. Opiskelu, läheiset ja eteenpäin meno ovat etusijalla!

Tapasin sitten lauantai keilailu/fiilistely illan jälkeen mäkissä symppiksen pojan. Ujo kaveri, jolla mahtava hymy.

Vaihdoimme numerot ja sunnuntai iltapäivän/illan/yön sitten vietimmekin yhdessä leffaa katsellen ja halien. No sex.

Täältä lähti sitten töihin aivan pöhnässä ja minä jäin kohtaamaan maanantain yksin.

Mukava tapaus josta löytyy se mahtava piirre, ettei pelkää kosketusta ja silmiin katsomista. Kova rutistelemaan ja halimaan.

Aivan mahtavaa!

Nyt kuitenkin löydän itsestäni sen epäluuloisen piirteen, joka kyselee että mikäs on sitten tuossa kundissa vituillaan...

koska tunnetusti tuurini miesten suhteen on mitä huonoin...

Ha haa...... *ryystö kahvikupista* Ei tää helppoa ole.

Joten one day at the time ja kaikki ovet auki.

Ei sitä koskaan tiedä mitä tapahtuu.

Kummasti uni maistunut koulun alettua.

Tämän päivän luennot jäivät väliin unen takia. Eilinen koko pv koulussa ja ilta duunissa. Ei ihme, että väsytti.
------

Paljon tuttuja avioitumassa ensi kesänä. Iloinen olen heidän puolestaan.

Polttarit ja avioliitto ovatkin olleet keskusteluidemme aiheina viime aikoina.

Miksi polttareista tehdään tylsiä? Rajoitetaan polttarisuunnittelijoiden vapautta verrukkeella, että kaikki eivät ole niin suvaitsevaisia.

Totta kai on kaikki otettava huomioon, mutta polttareita ei todennäköisesti ole monia elämässä. Miksi ei repäisisi kunnolla?

Kyllä. Olen polttarivastaava veljeni morsiaimen polttareissa ja innostukseni lamaan utetyiin suurella kielto listalla.

Onneksi omaan mielikuvituksen lahjat.. Häh hää.

Btw: kuinka moni teistä ottaisi sian säkissä?

Kuulin ihanteellisesta uskonnollisesta nuorestaparista jotka koskettivat toisiaan oikeasti ja viettivät yhden kokonaisen päivän yhdessä vasta avioon astuttuaan. Yhteinen asunto vasta avioliiton astuttuaan voimaan.

Mites kävikään: ero jo kuukauden sisällä.

Toki onnellisiakin tämmöisiä tapauksia on, mutta oma mielipiteeni on, että on parempi kolahtaa kaikilta puolilta, ennen naimisiin menoa.

Entä suhtaututaanko avioliittoon nykyään liian kevyesti? " ainahan voi hakea eroa!!"

Itse olen sitä mieltä että kun avioon astun, ei sellaista käsitettä ole kuin ero. Liiton puolesta taistellaan vaikka minkä paskan läpi.

Poikkeus vain ääritapauksissa.
----

Sitten taas tähän rakkaaseen aiheeseen:

Nyt tuo yksi kundi joka on ilm. Kovinkin sitoutumista aikeissa vaikka on sovittu jo aluksi, rennot säännöt ei mtn säännöllisiä tapaamisia soitteli.

Luvuilla kauan puhelimessa ja puhelun jälkeen mieleni teki heivata kalusteet asunnostani pihalle ja vetää ranteet auki.

Stna putkiaivo!!! " kun mä en tiedä missä mennään ja haluaisin jo nähdä jne."

Voi hitto sentään. Jouduin hokemaan, että on kiireistä ja laita nyt jarrua päälle... Taas tuntee itsensä mieheksi!

Kauhea turn off tuollaiset puheet..

Nyt mietin pitäisikö tuo kundi poistaa elämästäni ja keskittyä olennaiseen.

Opiskelu, eteenpäin meno, kaverit, elämä jne.

Paljon mukavampaa tämä kissa&hiiri leikki mr. Hunksin kanssa. Ei turhia riippuvaisuuksia, vaikka mielessä pyöritään. Ei turhia keskusteluita vaan itse asiaa..

Ja mitä tästä syntyy? Who knows? Turha stressata vaan päivä kerrallaan...

Mulla on koko kevät ja kesä aikaa.

Mielummin viettää aikaa niiden kanssa jotka säväyttävät ja on avoin erillaisille/kaikenlaisille tilaisuuksille.

"Nohing lasts forever. So open up for what you see..... Any which way. You better take me any which way you can.... This may be the only change with me..."

Neuroanatomian luento 4h heti aamusta. Olo sen mukainen. Melkein tapahtui vanhan aikaisesti: nojaaminen käteen ja tuhinaa kuola poskella valuen. Kolmesta kupista kahvia ei ole mitään apua...

Koin kyllä riemun hetkiä tajutessani aamulla, ettei sillä ole mitään väliä mitä puen päälleni. Lögärit ja hiusten harjaus, sekä kevyt meikki: mucho bueno!!

Eilinen ilta rentoutti kummasti mieltä kun risteilyn kaksi muuta osapuolta saapuivat rentous iltaan. Molemmat potilaikseni, viinirypäleitä+ suklaata ja fiilistelyä.

Täydellistä ajan käyttöä!
------
Vastapäinen kirppikseni btw myy myös kosmetiikkaa. Ties mistä hankittua, mutta minä en valita! Hyviä tuotteita opiskelijaystävälliseen hintaan! Aina sheivaus teristä huulikiiltoon..
------

Komiikkaa tiedossa. Ihan etukäteen varoittelen..

Tosiaan prokkiksena kyhätä exl- taulukko miesten pisteytykseen. Huumorintajulla on oma osansa pisteytyksessä useammassa kategoriassa. Huonon huumorin ymmärtämisen pisteet kerrotaan potenssiin kaksi automaattisesti.

Ulkonäön arvioinnissa korostuvat hartiat, hymy, niska ja perse.

Urheilu harrastuksena ja kokkais ovat plussaa.

Ihmissuhteet arvioidaan myös omassa kategoriassaan. Hullusta eksästä ja äiti riippuvaisuudesta saa miinus pisteitä.

Suppean maailma katsomuksen omaavien yksilöiden keskiarvo kokee kovan pudotuksen listalla.

Älyykkyyttä arvioidaan monelta kantilta. Älkää sotkeko maalaisjärkeä teoreettisen tajun kanssa. Koska itse olen lukihäiriöinen ei sitä listoillani lueta viaksi.

Lapsirakkaus ja positiivinen perusluonne ovat aina plussaa.

Työpaikka/opiskelupaikka: ehdotonta plussaa! Ja jos viellä alalla josta pitää. Mahtavaa!

Ja totta kai haluan tuntea itseni naiseksi: miehisyys täytyy vain määritellä tarkasti. Ei macho urpoja kiitos!
----

Kai sitä pitäisi salillansa vielä tänään käydä hemmoteltavana? Zumba+Combat=hyvänolon orgiat!

Sain uuden lisänimen. Casanova.

Khylli. Risteily oli helmi ja onnistunut tyttöjen konttausreissu. Turhan monta kertaa liukasteli tanssilattialla ja herätti pahennusta. Bingostakaan ei tullut mitään kun numeroita huudeltiin liian nopeaan tahtiin.

Jep jep. Siemailua perjantai illasta aina lauantai yöhön asti.

Lisänimeni ansaitsin puhtaalla sosiaalisuudella. Kamuni jo huutelivat että viehätysvoimaa saisi jakaa muillekkin. Kyse on vain puhtaasta asenteesta. Ei siellä nöyristellä ja pyydetä anteeksi olemustaan.

Pisteet kotiin koko risteilyn tapahtumien muistamisesta!

Mulla on kyllä maailman mahtavimmat kamut.
-----
Ihmetyttää suomalaisten tekopyhyys.

Siis yleinen pahennusta herättävä asia on minihame ja tottahan toki Kolmikkomme päätti provosoida ja kunnolla. Voi niitä mulkaisuiden ja huutojen määriä.

Kuitenkin nämä soveliaasti pukeutuvat vetävät pleksit, haastavat riitaa ja pettävät puolisoitansa. Lycka till vaan teillekin .

-----

Lauantainahan oli sitten pakko käydä vielä bakersissa ja tietysti törmään hunksiini. Khylli. Ihana mies. Bakersin vessa on nyt tullut koettua.

Kundi selkeästi etsi minua katseellaan baarissa ja silti kuitenkin kokee sisäisiä mullistuksia. Miehet stna...

Jos sovitaan että pidetään vain hauskaa niin se tarkoittaa juuri sitä. Turha analysoida mitään muuta.

Kuitenkin nämä sisäiset taistot vaivaavat hunksia.

Taitaa olla kultaisten mielien syndrooma liika analysoiminen? Nyt muutamasta aivotkin omaavasta kundista kokemusta ja aina tuo analysoiminen tuottaa ongelmia.

Toinen ei ymmärrä hauskan pitämisen konseptia ja vaatii minulta enemmän sitoutumista suhteelle ( siksi tapaus saakin odotella jäissä kunnes mahdollisesti tajuaa asian tai sitten ei), hunksi taas elää mullistusten aikaa ja mitä ilmeisemmin pelkää minun hänessä herättämään himoa?

Hey darling. Himossa ei ole mitään vikaa. Päin vastoin.

Voin nyt vihdoinkin myöntää, että sen lisäksi että olen aika tapaus naiseksi, omaan sitoutumiskammon.

Khylli.

-----

Valittelin eilen kahvilla käydessäni parille ystävälleni miesten sitoutumishalukkuudesta. Heti pitäisi aikataulut lyödä lukkoon, sopia säännöt viimeisen päälle jne. Seuraavaksi alkaa puhe vakavammasta linjasta: vaihdetaan avaimia, ilmoitellaan missä milloinkin mennään ja kohta puhutaankin naimisiin menosta sekä lapsista.

En tosiaankaan ihmettelisi jos joku kaunis päivä joku tapaus kaivaa kassista esiin kaulapannan ja jäljityslaitteen: " tahdon vaan pitää susta huolta...."

-----

Wonder woman onkin sitten toinen lisänimeni: aina jaksaa olla valmiina pippaloihin, käydä suihkussa ja pistää itsensä kuntoon krapulassakin ja kokkailla reissun päätteeksi tytöille herkkujakin.

Tietysti krapulahan ei hidasta myöskään työntekoa. Toki piilolinssien käytön opetus tärisevin käsin on varsin mielenkiintoista...

Kerranhan sitä eletään? Päivä kerrallaan. Kaiken ei tarvitse olla aina täysin analysoitua vaan joskus tunteiden ja vaistojensa varassa kulkeminen on varsin rentouttavaa ja ennen kaikkea vapauttavaa!

Enkä sen enempää naisiakaan.

Miksi murjottaa pitkään onnettomista olosuhteista johtuvien tapahtumien takia jotka eivät millään tavalla sitoumuksia rikkoneet?

Miksi ihmeessä heittäytyä täydellä sydämmellä ja täysin tuntein romanttisiin fantasioihin kahden tapaamisen sekä puhelin keskusteluiden jälkeen? Vaikka tein asiat mielestäni varsin selväksi heti alkumetreillä. " älä ihastu/ rakastu jne. Aikatauluni on tiukka ja moni muukin sukuni ja ystäväni mukaan lukien vaativat huomiotani."

Sitähän tuntee itsensä mieheksi toisen tunnekuohujen edessä vedoten kylmään loogisuuteen. " joo sorry honey muttei tänään varmaan sittenkään nähdä kun on tuo poskionteloiden tulehdus ja valmentamisen jälkeen voin olla aika väsynyt..."

Jätkä ottaa herneen nenään ja draamaa draamaa..

Miksi hitossa miehet haluavat heti kahlita minut itseensä ja hallita elämääni? MIEHET!!!

Jsus sitä saa itsensä ihmeellisiin tilanteisiin...

Mutta mielummin viettää aikansa elämäänsä kuuluvien ihmisten parissa: 2h tuli juoruttua mummin kanssa kahvi kupin äärellä ja kevennettyä sydäntänsä.

Miksi siis tuhlaisin aikaani vääriin ihmisiin kun on niitä jotka ymmärtävät minua varsin hyvin?

Näitä pohtien kansallis eeposta Kalevalaa lukemaan ja pakkaamaan huomista itä-meren valloitusta varten.

Todellakin. Paras kolmikko ikinä lähtee huomenna unohtumattomalle reissulle.

Miehiä tulee ja menee, mutta tosi ystävät ovat aina vierellä!

Joulut ja uudet vuodet juhlittu.

Jsus, mitä sitä saakin aikaan lyhyessä ajassa... *pyörittelee silmiään*

Joulu tuli ja meni. onneksi sukulaiseni ovat varsin anteliasta väkeä. En kuollut nälkään saatikka janoon ja seuraavana aamuna heräsinkin kaveri kainalossa Anita Hirvosen kaksoinolentoa muistuttaen.

Mahtava tapaus. Mahtava mieli. Sovittu jo ns. lähesyyskavereina olemisesta. Mustasukkaisuuden ei siis mitenkään pitäisi häiritä kuvioita. Siis todellakaan EI pitäisi.

Saman tyyppinen luonne, mutta päinvastainen. Omaan selviytymis strategiaani kuuluu soluttautuminen ja myrskyn silmässä hengaaminen, kun tämä erakko taas vihtyy mahdollisimman kaukana myrskystä.

Olen kummallisella tavalla tieteellisesti loogisempi/mahdollisesti tunteistani enemmän irrottautuvaa henkilöä. Hän ei.

Kahden elämäntyylin big bang.

Joku kuitenkin takaraivossa huutaa: "Satutat sitä!! Se haluu kuitenkin enemmän!! Haluutko veritahran tunnollesi stna?! Juokse pakoon vielä kun voit!"

Yleensä vaistoni onkin oikeassa ja kun näen pahemmat hälytyssingaalit suoritan suunnitelman Mission impossible: Jump to unknown.

Itse uskon rakkauteen ensi silmällä ja sorry honey. Se et oo sinä.

----------

Uusi vuosi meni vielä paremmissa merkeissä. Joululahjaksi saamani viinit ja mahtavan baarimikko neitosen tuparit full of boost riittivätkin eväiksi varsin hyvin.

Kikkelis kokkelis pää oli sekaisin jo klo 00.00 kieppeillä.

Sittenhän vintti pimeni ja valkeni vasta sitten taksijonossa pitkän huiskean mukavan kaverin vierellä. (Tajusin hakea baarista sitten käsilaukkuni vielä jonottaessa ja pidin äidillisesti huolta paljaista bimbo blondeista hoilta puuttuu selviytymistarpeet lumea/pakkasa vasten)

Ihan mukava ja intiimi loppu iltahan/aikainen aamu oli kyseessä ja mahtavaa olikin sitten metrossa hiukset pystyssä oikeen freessinä palata kotio.

Muttah Jostain syystä baarissa mukana ollut kaverini vihoitteli minulle ja ihmettelin käytöstä.

Mitäs sitten selvisikään:

DING DING! Jackpot! Olinkin sitten viettänyt yöni ystäväni eksän kanssa.

Voi Jsus...

Hyvin alkanut uusivuosi.

1. Törkeä morkkis
2. (HYVIN pieni) palkka tuli-palkka meni
3. Vihoitteleva kaveri
4. Poskionteloiden tulehdus
5. Ihmissuhde vyhtejä

Siis voi luoja..

En todellakaan ole yllättynyt, että jälleen päivät muuttavat suuntaansa. Joka toinen on toivoa täynnä ja joka toinen romauttaa pohjan kaikelta.

Sain kuin sainkin sen verran haalittua, että lahjat kykenin valmistamaan.

Veljeni morsiain seurana Kaupungissa kiertelyä ja nyt turhautuneena odottelen velallisen maksuja.

Ei näy, ei kuulu.

Ei myöskään palkkaa.

------

Aurinko paistoi päivällä. Oli juuri sopivan kireä pakkanen.

Nyt on kaksi kotia joulua täynnä. Tehtävänihän oli myös saada vanhempieni koti jouluiseksi.

Onneksi kuusenmyyjä antoi minun auliisti dyykkailla kuusenoksa kasaansa.

Nyt on kuusen tuoksua kotosalla.

Viimeiset leipomiset ja rukoilut, että ihme tapahtuisi ja centit muuttuvat maagisesti euroiksi.

Uskon karman lakiin ja kolmen sääntöön.

Nyt tarkastamaan huomiset vaattet töihin ja paketoimaan leivoksia.

Joulupukki yritti iskeä minut. Ensin se tarjosi namia ja sitten se iski silmää, sekä heilutteli kovin innoissaan kättänsä.

Pääsipähän vähän tunnelmaan.

Ihmiset ovat kummallisia. Elävät omassa maailmassaan, joka usein on ahdas ja ovat kovin epäluuloisia muita kohtaan. Kuitenkin kuvittelevat saavansa mitä haluavat.

Miksi ryhtyä läheisiin Tekemisiin ihmisten kanssa, jotka eivät anna itsestään mitään?

Salini on paras kaikista! Edelleen mitä mahtavin henkilökunta. Ilmeisesti opiskelitoverini käyvät samalla salilla... Mahtavaa!!

Söpö vastaanoton kundi ja Alepan kuuma vartija pelastivat iltani.

Nyt lihakset jumissa pipareita leipomaan!!

Voi päivä mennä pahemminkin?

Just joo: liikunnanohjauksen palkka ei ole vielä tullut. Siksi ei jouluruokaa, ei joulukoristeita tai systerin muksuille lahjoja.

Läppäri päätti simahtaa for the first time. ( MacBook. Kuinka todennäköistä?), jouduin " ohimennen kuvatuksi" kahvilassa (mulla on korvat ja silmät!!!),Velanmaksaja maksaa veloistansa sovitun kuukausittaisesta lyhennyserästä puolet ja tapaamisestakin se myöhästyi!!!

Juuri kun kävelin pimeillä teillä kotia kohti pumpulilumen iskeytyessa kasvoille ja kuvitellesani tuon viimeisen eksäni( velkaa velkaa) jokaiseen aukkoon dynamiittipötkylän palaamaan, sekä palasten leviämisen ympäristöön kun huomaan omassa ulko-ovessani hopeisen kuusenkoristeen. Kävyn muotoinen jossa on bling blingiä. Kummasti mieliala koheni.

Jouluaatto töissä, alumiinifolio lumihiutaleet ikkunassa ja lenkkimakkara uunissa.

Kuka omaisuutta tarvitsee kun pääsee sukulaisiansa tapaamaan?

Kiitos sille tontulle, kuka onkaan, joulun idean muistuttamisesta ja päivän pelastamisesta.