KYSYMYS: Mikseivät ruotsalaiset osaa ajaa autoa?

VASTAUS: Ruotsalaiset juuri ja juuri pysyvät tiellä, mutta sen enempää heiltä on turha odottaa.

No, myönnettäköön sen verran, että formuloiden aika-ajoihin tai kisoihin asti on suoriutunut yhteensä peräti yhdeksän ruotsalaista. Heistä kovin oli Ronnie Peterson, joka kaudella 1978 taisteli jopa mestaruudesta Mario Andrettin kanssa. Petersonin ura sai kuitenkin traagisen päätöksen, kun hän menehtyi joukkokolarissa kauden kolmanneksi viimeisessä kilpailussa. Peterson ehti napata kunnioitettavat kymmenen voittoa ja 26 palkintopallisijaa. Hän on edelleen viimeinen formulakisan voittanut ruotsalainen.

Petersonia lukuunottamatta naapurimaan formulamenestys on ollut sen verran vaatimatonta, että alkavan formulakauden kunniaksi Tuomari ottaa käsittelyyn kourallisen ruotsalaisia formula“sankareita”. Heistä ensimmäisenä esittelyvuorossa Bertil Roos.

Kuten kuva kertoo, Roosin formula 1 -tilasto on vakuuttavaa luettavaa: yksi startti Shadow’n riveissä vuonna 1974. Kisa jäi kesken.

Näillä meriiteillä ruotsalaiskuski perusti heti seuraavana vuonna Yhdysvaltain Pennsylvaniaan oman formulakoulunsa. Koulun kotisivuilla mainitaan Roosilla olleen “valtava maine läpi Euroopan”. Muualta ei löydy mainintaa vastaavasta. Jenkeissä, missä oltiin totuttu jyystämään ovaalin muotoista rataa, kelpasi opettajaksi kuka tahansa, joka oli tottunut ajamaan oikeissa mutkissa.

Itse asiassa Roosin unelma Amerikasta taisi olla hänen formulaunelmiaan suurempi, sillä tarina kertoo kuinka hän oli siirtynyt jenkkeihin jo vuotta ennen mahdollisuuttaan F1-ringeissä. Formulauransa ainoan esiintymisen hän kuitenkin teki Ruotsissa kotiyleisön edessä. Ehkä paikka heltisi kotiyleisön miellyttämiseksi.

Seuraa Tuomaria myös Facebookissa ja Twitterissä @casinosportsbar