KYSYMYS: Olemmeko me suomalaiset enää missään yksilölajissa hyviä?

VASTAUS: Suomalaiset ovat menestyshullua kansaa ja täällä fanitetaan ainoastaan maailmanmestaruuksia, siksi suomalaisten pitäisikin seurata kilpaveneilyä.

Jos meidän perinteisissä yksilölajeissa ei enää menestystä tule, kulkee suomalaisella kilpaveneilyllä sen sijaan todella lujaa. Tämän vuoden aikana kilpaveneillä ja vesijeteillä on otettu jo viisi maailmanmestaruutta ja yhteensä peräti 14 arvokisamitalia. Lisäksi veneiden kuninkuusluokassa F1:ssä ja ainoassa lajissa, jossa media on edes vähän mukana, tuli Sami Seliö kolmanneksi ja tallikaveri Filip Roms kuudenneksi. Valmistajien mestaruussarjassa suomalais-italialaistiimi Mad-Croc Baba Racing sijoittui kauden päätyttyä hienosti toiseksi.

Monessa pienemmässäkin lajissa omia arvokisamenestyjiä nostetaan jopa puoliväkisin esille. Kun ajatellaan, että veneet ja jetit ovat tuottaneet pieneen Suomeen tämän kalenterivuoden aikana jo huimat 14 arvomitallia, tilanne on vielä hullumpi. Monelle lajille sellainen menestys olisi valtavan iso asia, jota rummutettaisiin mediaan vaikka väkisin. F1-miehet näkyvät kyllä mediassa, mutta näiden kärkinimien takaa löytyy useampi arvomitalisteja, joista kukaan ei ole koskaan kuullutkaan.

Suomalainen moottorikilpaveneily on ollu korkealla tasolla kansainvälisestikin mitattuna jo monen vuoden ajan. F1-veneiden parhaisiin kuuluva Sami Seliö on voittanut kuninkuusluokan maailmanmestaruuden kaksi kertaa vuosina 2007 ja 2010. Tänäkin vuonna Seliö taisteli vaikeuksien kautta lopulta itsensä hienosti MM-loppupisteissä kolmanneksi. F1-miesten takana mentiin vieläkin lujempaa tänä vuonna. Vai mitä sanotte seuraavista suomalaisista onnistujista. Lista on komeaa luettavaa.

F4-luokassa: Juho-Matti Manninen, MM-kultaa ja EM-kultaa. Kalle Viippo, MM-pronssia. Magnus sederholm, EM-pronssia.

Formula 350: Ilkka Rytkönen, MM-hopeaa.

Offshore 3C-luokka: Marcus Johansson ja Jussi Myllymäki, MM-pronssia, EM-hopeaa.

Offshore 3B-luokka: Tom ja Samuli Vuorihovi, MM-hopeaa.

GT30: Sara Packalen, MM-ja EM-pronssia.

Jos kulkevat kilpaveneet suomalaisten alla lujaa, samoin kulkevat vesijetitkin. Pohjoismaiden mestaruuskilpailuista ja Baltic Cupista tuli viisi mitalia. Lisäksi Pancho Marjak ja Feetu Rajajärvi voittivat luokissaan maailmanmestaruudet. Rajajärvi voitti myös Euroopan mestaruuden.

Menestyshullu kansa tarvitsee mestareita ja niitähän moottoriveneilyssä riittää. Suomalaisten menestys tuntuu uskomattomalta, varsinkin kun otetaan huomioon, että meillä täällä Suomessa on pitkä talvi, jolloin meikäläiset eivät edes pysty ajoharjoittelemaan omaa rakasta lajiaan.

Voisiko joukosta löytyä jopa vuoden urheilija?

Seuraa Tuomaria myös Facebookissa ja Twitterissä @casinosportsbar tai klikkaa tästä Sports Bar Casino Helsingin sivuille.

KYSYMYS: Mitkä on suomalaisjoukkueiden parhaat menestystarinat Euroopan kentillä?

VASTAUS: Suomalaisten Eurooppa-visiitteihin mahtuu niin hyviä kuin huonoja hetkiä. Tuomari listasi viisi ikimuistoisinta menestystarinaa.

1. HJK:n kaikkien aikojen syksy 1998

Ykkössijaa listalla pitää tietysti HJK ja vuosi 1998, kun joukkue onnistui raivaamaan tiensä kaikista suurimpaan ja kauneimpaan liigaan. Elokuussa 1998 HJK teki mahdottomasta totta, kun se voitti Metzin ja eteni ensimmäisenä suomalaisjoukkueena Mestareiden liigan lohkovaiheeseen. Mestareiden liigassa Antti Muurisen luotsaama Klubi antoi kunnon vastuksen jokaiselle vastustajalleen, joiden budjetit olivat moninkertaiset helsinkiläisjoukkueeseen verrattuna. Lohkovaiheen kuudesta pelistä HJK voitti Olympiastadionilla Benfican Mikojen – Lehkosuon ja Kottilan maaleilla.

2.”Velho” taikoi Kuusysin euromenestykseen kaudella 1985–86

Kuusysin suurin menestys eurokentillä sijoittuu kauteen 1985–1986, kun joukkue selviytyi Euroopan cupissa kahdeksan parhaan joukkoon. Matkalla puolivälieriin kaatuvat niin FK Sarajevo kuin Zenit Leningrad. Puolivälierissä vastaan tuli tuntematon Steaua Bukarest. Ensimmäinen osaottelu Bukarestissa päättyi maalittomana. Toinen osaottelu pelattiin Helsingin olympiastadionilla ja lumiselle stadionille saapui lopulta 32 552 katsojaa, joka oli seurajalkapallon ennätys Suomessa. Ottelua pelattiin pitkään ilman maaleja, kunnes Bukarestin Victor Pițurcă teki ottelun loppuhetkillä voitto-osuman. Romanialaiset voittivat lopulta koko Euroopan cupin kukistamalla loppuottelussa FC Barcelonan. Kuusysiä valmensi Keijo ”Velho” Voutilainen, joka johdatti Kyykän kolmeen Suomen mestaruuteen ja kahteen Suomen cupin voittoon vuosina 1980–1987.

3. HJK:n naiset tekivät historiaa ensimmäisessä naisten UEFA-cupissa 2001–2002

Tälle listalle on pakko ottaa mukaan myös Euro-menestys naisten puolelta. HJK selvitti tiensä vuonna 2001–2002 historian ensimmäisessä naisten UEFA-cupissa aina semifinaaliin saakka. Ensin HJK emännöi voitokkaasti lohkovaiheen miniturnausta Helsingissä. Jatko-otteluissa HJK sai heti vastaan Euroopan parhaaksi seurajoukkueeksi rankatun norjalaisen Trondheims-Ørnin. Joukkue oli hallinnut norjalaista naisjalkapalloa ylivoimaisesti edelliset vuodet. HJK meni otteluparista jatkoon yhteismaalein 3–2. UEFA-cupin välierässä tuli vastaan Ruotsin suuruus Umeå IK. Uumajalaiset eivät olleet hävinneet 60 otteluun ennen HJK-kohtaamisia, joten ruotsalaiset lähtivät suurina ennakkosuosikkeina välierään. HJK taisteli loistavasti ja osoitti olevansa Euroopan huipulla seuratasolla, vaikka se hävisi välierän yhteismaalein 3-1. HJK:n eteneminen UEFA-cupin välierään nosti ensimmäistä kertaa naisten jalkapallon lehtien otsikoihin ja sitä pidetään edelleen suuressa arvossa suomalaisen jalkapallon seuratason saavutuksena. Siitä huolimatta peleistä ei löydy yhtään youtube-videota.

4. HJK ensimmäisenä suomalaisseurana Eurooppa-liigassa 2014–2015

Kaudella 2014–2015 HJK eteni ensimmäisenä suomalaisseurana Eurooppa-liigan lohkovaiheeseen voitettuaan karsintojen viimeisellä kierroksella Rapid Wienin. Eurooppa-liigan lohkovaiheessa HJK kohtasi Club Bruggen, Torinon ja FC Københavnin. Klubi voitti kotiotteluissa Københavnin ja Torinon, mutta jäi lohkossa kolmanneksi. Klubin valmentajana oli Mika Lehkosuo, joka 16 vuotta aikaisemmin pelasi raitapaitojen kapteenina Mestareiden liigassa.

5. TPS yllätti Internazionalen vieraskentällä

TPS:n kansainvälinen menestystarina osuu vuoteen 1987. TPS sai UEFA-cupissa yhden kovimmista vastustajista, kun vastaan asettui italialainen Internazionale. Ensimmäisen osaottelun TPS voitti vieraissa Stadio Giuseppe Meazzalla Mika Aaltosen unelmavedolla 1–0. Toisessa osaottelussa Kupittaalla milanolaiset kuitenkin ottivat rutiinivoiton 2-0 ja pudottivat TPS:n jatkosta.