Sergei Eremenko julkaisi Instagramissa seurasiirrostaan kertovan kuvan.
KYSYMYS: Sergei Eremenko siirtyi huippuseura FC Baselin riveihin. Mahtuuko nuori taituri samantien Baselin Mestarien liiga -joukkueeseen?
VASTAUS: Todella mukava suomalainen jalkapallouutinen saatiin elokuun loppupuolella, kun FF Jaron lupaava peliä tekevä keskikenttäpelaaja Sergei Eremenko, 17, siirtyi Sveitsin mestariseuran FC Baselin väreihin.
Alexei Eremenko juniorin ja Romanin pikkuveli Eremenko oli Baselin testattavana viikkoa aikaisemmin ja hyvät otteet seuran testissä tuottivat tulosta. Basel laskee paljon tulevaisuudessa Eremenkon varaan, mutta antaa nuorelle miehelle aikaa kehittyä hyvässä peliympäristössä rauhassa ilman paineita.
Ykkösjoukkueeseen ei vain joka jätkä astele 17-vuotiaana, etenkään kun kyseessä on eurooppalainen seura joka tuntuu voittavan joka vuosi jonkun värisen pokaalin itselleen. Käytännössä FC Basel on yhtä kuin voittaminen, sillä seura on voittanut Sveitsin liigamestaruuden peräti seitsemän kertaa putkeen. Kaikkiaan tähtiryhmällä on 17 liigamestaruutta ja 11 cupin voittoa. Sveitsin ylpeys on tänäkin vuonna mukana Mestarien liigan lohkovaiheessa, jonne Basel pääsee Sveitsin mestarina suoraan.
Eremenko aloittaakin alppimaassa ainakin ensi alkuun alle 18-vuotiaiden joukkueessa ja vielä ennen edustusjoukkuetta olisi tarjolla 21-vuotiaidenkin joukkue, joka on kova nippu sekin. Ja jos yhtään Eremenkoja tuntee, ei kauaa mene kuin Sergei tappelee jo ykkösjoukkueen mukana pelipaikasta.
Keskikentän pelintekijä, kymppipaikka. Aivan kuin Isänsä ja veljensä. Ei voi tulla miehestä muuta kuin Huuhkaja-legenda. Rauhoitutaan ja annetaan pojan rauhassa kasvaa. Tuomari toivottaa Sergeille onnea ja menestystä tuleville vuosille.
KYSYMYS: Onko kukaan edustanut jääkiekossa kahta eri maata?
VASTAUS: Kyllä on. Kahden passin kanadalainen on ollut tuttu näky jo monen vuoden ajan jääkiekossa. Historian saatossa on nähty kovia äijiä, jotka ovat pelanneet maajoukkuepelejä peräti kolmen eri lipun väreissä, ja parin vuoden päästä saattaa löytyä mies, joka on edustanut peräti neljää eri maata.
Kansainvälinen jääkiekkoliitto sallii pelaajien kansalaistamisen. Kansalaistaminen tarkoittaa sitä, että pelaaja vaihtaa kansalaisuuttaan ja edustaa uutta maataan kansainvälisissä peleissä. Jos esimerkiksi pohjoisamerikkalainen lätkäjätkä haluaisi edustaa Unkaria, tulisi hänen pelata yhtäjaksoisesti kaksi vuotta unkarilaisessa jääkiekkojoukkueessa ja saada Unkarin passi. Jos kyseessä oleva esimerkkipelaaja on jo uransa aikana edustanut muuta maata aiemmin urallaan joko nuorten tai miesten maajoukkueessa, pitää hänen pelata kahden sijaan neljä vuotta kansalaisuuden saamisen lisäksi.
Keski-Euroopan maat ovat peluuttaneet monen vuosikymmenen aikana pohjoisamerikkalaisia maajoukkueissaan, koska heidän sukujuuret ovat olleet esimerkiksi Itävallasta tai Italiasta, vaikka pelaajat ovat syntyneet Pohjois-Amerikassa. Moni pelaaja on edustanut Kanadaa nuorten MM-kisoissa ja NHL-uran jälkeen on siirrytty pelaamaan Keski-Eurooppaan. Usealle maalle pohjoisamerikkalaisen ottaminen on ollut elinehto pysyäkseen jääkiekon ylimmällä A-divisioonatasolla.
Vielä 80- ja 90-luvulla Ranska, Itävalta, Sveitsi ja Italia käyttivät joukkueissaan paljon pohjoisamerikkalaisapuja. Joukkueiden kärkiketjut olivat niin sanottuja ostomiehiä ja oman kylän pojat saivat jämäminuutteja joukkueissaan.
Sveitsistä on vuosien varrella tullut jääkiekon suurmaa, jonka pelaajatuotanto tuottaa nykyään omasta takaa kovia pelimiehiä maajoukkuetasolle. Sveitsin pääsarjassa saa pelata ainoastaan viisi ulkomaanapua, kun taas muissa alppimaissa vahvistuksia on saanut olla melkein rajoittamaton määrä. Tämä on tehnyt pelaajatuotantoon pahoja rakoja. Sveitsin pojat ovat saaneet nuoresta lähtien pelata vastuullisessa roolissa, kun taas esimerkiksi Italiassa nuoret eivät saa minkäänlaista näytön paikkaa omassa pääsarjassa, vaan joutuvat lähtemään hakemaan peliaikaa muista maista. Tämä luonnollisesti saa monen nuoren pelaajan lopettamaan oman rakkaan lajinsa pelaamisen. Itävalta ottaa nykyään vaikutteita naapurimaa Sveitsistä ja peluuttaa enemmän niin sanottuja oman maan poikia.
Nykyään pohjoisamerikkalaisia nähdään idän suunnassa. Itä-Euroopan urheilussa on nykyään rahaa ja se näkyy myös maajoukkuetasolla. Valko-Venäjän MM-kisoissa nähtiin uuden säännön ensimmäiset käyttöönottajat. Kevin Dallman on esimerkkitapaus kansalaistetusta pelaajasta. Kanadalainen siirtyi KHL:n Barys Astanaan ja pelasi neljä vuotta seurassa saaden maan kansalaisuuden ja luvan edustaa uutta maata kansainvälisissä turnauksissa. Samoissa kisoissa Geoff Platt ja Kevin LaLande edustivat Valko-Venäjää. B-divisioonatasolla monet maat ovat tehneet saman. Unkari nousi tuleviin MM-kisoihin Leijonien riesaksi monen nikkarin ansiosta. Alemmilla maajoukkuetasoilla Kroatia ja Pohjois-Korea hakevat apua myös Pohjois-Amerikan suunnalta.
Vaikka käytännössä kaikki kahden passin miehet ovat olleet kanadalaisia ja edustaneet eurooppalaisia maita. On myös Kanada saanut apua eurooppalaisista pelaajista. Kuuluisin ja erikoisin tapaus on Petr Nedved, joka loikkasi Kanadaan 80-luvun lopussa Tsekkoslovakiasta. Nedved sai Kanadan kansalaisuuden 1993, ja hän pelasi Kanadan jääkiekkomaajoukkueessa 1993-1994, kun hänellä ei ollut sopimusta NHL:ään. Nedved oli kaatamassa Suomea Lillehammerin talviolympialaisissa välierissä.
Myöhemmin Nedved olisi halunnut pelata synnyinmaan väreissä, mutta IIHF:n sääntöjen mukaan kanadalaisena hän ei saanut osallistua IIHF:n turnauksiin. 1996 maailmancup pelattiin NHL:n sääntöjen mukaan, jolloin taituri pelasi Tsekin joukkueessa. Uusien sääntöjen mukaan Nedved pelasi uran loppupuolella kotimaan pääsarjassa tarpeeksi kausia ja IIHF katsoi Nedvedin olevan jälleen tsekkiläinen ja pistenikkari edusti Tsekkiä MM-kisoissa ja hän on myös ainut mies, joka on edustanut Olympiatasolla kahta maata (Kanada 1994 ja Tsekki 2014).
Suomalaisittain mielenkiintoinen tapaus on Matti Hagman. Izvestija-turnauksessa Hagman pelasi Kanadan paidassa. Kuulit oikein, Hagman oli juuri myyty Bostonista NHL:n puolelta Quebecin WHA-joukkueeseen. Quebec edusti Moskovassa Kanadan maajoukkuetta. Hagman teki turnauksessa muun muassa kaksi maalia Suomen verkkoon.
Kun Tsekkoslovakia hajosi, luonnollisesti pelaajat valitsivat Slovakian tai Tsekin paidan maajoukkuetasolla, mutta Neuvostoliiton hajoaminen sai pelaajat edustamaan peräti kolme eri lipun väriä. Ensin Neuvostoliitto, seuraavaksi talviolympialaisissa (1992) Itsenäisten valtioiden yhteisö eli IVY ja ura jatkui tämän jälkeen Venäjän väreissä. Kuuluisimpia pelaajia olivat Aleksei Shamnov, Aleksei Kovaljov ja Dmitri Juskevic.
IVY:n joukkueessa pelasi myös Darius Kasparaitis, joka ehti edustaa Neuvostoliittoa nuorten kisoissa ja Venäjää aikuistasolla. Nyt kovaotteinen pakki haluaa pelata synnyinmaansa Liettuan väreissä, vaikka on lopettanut jääkiekkoilun ammattilaistasolla seitsemän vuotta sitte.
Miamissa asuva Kasparaitis pitää kuntoaan yllä neppailemalla paikallisilla höntsävuoroilla ja matkustaa Liettuaan muutaman kerran vuodessa osallistuakseen maan jääkiekkosarjaan. Vuosi miehen pitäisi pelata vielä maansa pääsarjassa, jotta voisi edustaa Liettuaa 2017 tai 2018 MM-tasolla. Tehtävä ei ole mahdoton, sillä Liettuan jääkiekko taso on suoraan sanottuna surkea.
