Kesää odotellessa

Saako suvivirttä laulaa? Siitä on keskusteltu tänä keväänä tavallista enemmän. Jopa eduskunta joutui ottamaan kantaa todetakseen, että päättäkää itse, ei meitä kiinnosta.
Tavallaan se on ymmärrettävää, että yhteislauluperinteestä halutaan eroon. Kun itse pääsin peruskoulusta tasan kymmenen vuotta sitten, ei tällaisia keskusteluja ollut vielä olemassa, mutta kuinkas kävikään. Musiikinopettaja sai soittaa kaikessa rauhassa koko intron kolmesti läpi ilman, että yksikään noin kolmestasadasta pikkukoulun juhlavieraasta olisi laulanut. Eikä häntä edes palkittu urotyöstään aplodeilla. Ja vaikka joku laulaa, löytyy aina joku, joka ei laula, vaikka osaisi sanat. Se voi olla oppilas, joka vihaa laulamista tai vanhempi, jolle on jäänyt laulamisesta niin pahat koulutraumat, että vain järjetön rakkaus omaa lasta kohtaan sai hänet uhrautumaan ja saapumaan juhliin paikalle.
Ehkä yhteislaulun sijasta olisi syytä harkita jotain pelkistetympää. Etsitään yksi tai useampi vapaaehtoinen, joka palaa halusta päästä esiintymään ja lukemaan kesän kunniaksi oodin esimerkiksi näin:

On lumet pois jo sulaneet,
herännyt luonto henkiin,
kukat kukkaan puhjenneet
ja maljakoihin päätyneet.
Puut lehtiin ovat verhoutuneet,
nurmet niityt vihertää,
aurinko kun lämmittää,
niin taivas silloin sinertää.
On muuttolinnut palanneet,
laulujansa laulaneet,
puolisonsa kosineet
ja pesän heille rakentaneet.

Kadut kaupungin on vilkastuneet,
neidot paljain säärin,
hoikat sekä rehevät,
miesten mielestä mehevät.
Uimarannat kuhisee,
ne auringonpalvojia,
rasvattuja naaraita
ja alfauroksia.
Kissat pikkubikineissä
kilvan ryntää uimaan,
kollit sitä katsovat,
se näky päätä huimaa.

Ilman rasvaa palaa nahka,
pitää muistaa juoda,
ettei iskee nestehukka,
sokerista menee suola.
Yöllä ei saa nukutuksi,
hikoilee, on kuuma,
jos saa unta, sataa lunta,
vieressä on puuma.
Mökillä on sauna lämmin,
nakuna saa uida,
grilli täynnä makkaroita,
lohi kypsyy savulla.

Tuulenviima, heikko vire,
sietää ulkoilmaa,
sisällä on tukalinta,
lukea vain kirjaa.
Taivas joskus tummuu pilveen,
vastassa on sade,
salama jos välähtää,
on ukkosesta kyse.
Myrsky tekee tuhojaan,
ei auta sitä surra,
siivottava jälkensä
ja hammasta yhteen purra.

On kaikki tää vain hetken huumaa,
lyhyt suomen kesä,
kokea tai potea,
saako lainkaan pesää?
Koulut alkaa, syksy saa,
reppukauppa vilkas,
loma loppuu, työt alkaa,
tilipussi runsas.
Siis ottakaamme ilo irti
nyt tästäkin kesästä
vaikka ette pitäisikään,
pitäkää syksy mielessä.