Kesäaika, kelloja käännetään tunti eteenpäin vuodesta toiseen aina maaliskuun viimeisenä sunnuntaiyönä. Eikä siinä ole mitään järkeä. Perimmäinen tarkoitus on saada lisättyä valon määrää aikaan, jona ihmiset valvovat. Mutta eihän se valo mihinkään lisäänny. Se vain siirtyy aamusta kohti iltaa.
Erittäin ovela tapa huijata aivoja luulemaan, että valoa tulisi lisää. Ei, eikä aivoja huijata muutenkaan. Kaltaiselleni aamuvirkulle aamuherätykset eivät tavallisesti tuota suuria ongelmia. Jos joskus nukkuukin kellon sointiin asti, ei tarvitse torkkuja päästäkseen ylös. Mutta kun kesäaika alkaa, ovat aivot kellon soidessa unten mailla. Jos heräät omia aikojasi tuntia ennen kellon sointia, tarkoittaa kesäaika kellon soimista siinä hetkessä. Ei ole aikaa koota itseään pötkötellen, vaan heti pitää nousta. Se ei ole sama asia kuin herätä kellon sointiin ilman luonnotonta ajan siirtymää.
Toiset eivät saa iltaisin unta, kun aivot ovat vielä tunnin jäljessä. Kun siihen yhdistää vaikeat aamuherätykset, voi jet lag olla aikamoinen rasite. Ja voi että päivä tuntuu lyhyeltä. Aina kun katsot kelloa, se on jo todella paljon. Toiset eivät saa unta vain siksi että on niin valoisaa. Suomessa valoisa tulisi nukkumaanmenoaikaan lopulta ilman kesäaikaakin, mutta olisipa yksi huoli vähemmän.
Kesäaika kestää seitsemän kuukautta. Kun lokakuun lopulla palataan takaisin normaaliin aikaan, kääntyy tilanne täysin päälaelleen, jos et osaa nukkua tuntia pidempään. Ei tarvitse odottaa kellon sointia, että heräisi. Jos heräät tuntia ennen kelloa, olet hereillä kaksi tuntia ennen kelloa ja olet tunnin päästä valmis nousemaan ylös. Koko päivä tuntuu todella pitkältä. Kun katsot kelloa, se on erittäin vähän. Vaikka osaisit nukkua ylimääräisen tunnin alta pois, illalla sillä ei ole enää mitään merkitystä. Aivot ovat menossa nukkumaan vanhaan aikaan. Ei todellakaan voida sanoa, että seitsemän kuukauden takainen menetys otetaan takaisin. Elimistö on jo turtunut siihen ja jet lagiin lähdetään puhtaalta pöydältä.
Suomessa kesäajasta luopuminen ei ole kiinni kansasta, eikä edes eduskunnasta, sillä kyse on EU-direktiivistä. Ottaen huomioon miten monella direktiivillä EU on hankaloittanut maataloutta, on kesäaika erittäin outo direktiivi. Eivät eläimet ymmärrä kellojen siirtelystä. Lehmät eivät ehkä lypsä tarpeeksi kun siirrytään kesäaikaan. Talviaikaan palaaminen vastaavasti seisottaa maitoa pidempään.
Kenelläpä sitä olisi aikaa miettiä kesäajasta luopumista, kun taloustilanne yleensä on mikä on, epävakaalla pohjalla. Mutta eihän kesäajan lopettaminen maksa mitään. Se päinvastoin säästää rahaa, kun ei tarvitse maksaa yölisällistä palkkaa niille, jotka käyvät kääntämässä julkisten paikkojen kellot. Etenkin kun osa niistäkin kääntyy vasta maanantaina. Ja kun palaamme ajassa taaksepäin 1900-luvun alkuvuosiin, jossa kesäajasta alettiin puhua. Se oli alun perin pelkkä vitsi, mutta sitten joku otti sen tosissaan. Vähitellen ilmiö alkoi levitä ja keksittiin aina vain lisää ja lisää perusteluja sille, miksi siinä on järkeä. Kunnes itse perusteita alettiin tutkia ja havaittiin, että ehkä ei sittenkään ole kovin viisasta. Niinhän se on aina mennyt. Saadaan huima idea ja keksitään samaan inspiraatioon visio idealleen. Ihan sama onko siinä mitään järkeä, mutta kuulostaa hyvältä. Vuosia myöhemmin tajutaan, että se oli virhe. Venäjästä on näinä aikoina vaikea keksiä mitään hyvää sanottavaa, mutta ainakin he lopettivat kellojen siirtelyn ajatellen maan kansalaisten hyvinvointia.