Outo ilmiö, miten näin on päässyt tapahtumaan?

2014 oli hyvin synkkä vuosi. Maailmalla tapahtui paljon, mutta keskitytään Suomeen. Sotsin talviolympialaisista tuli kultamitali, mutta ei se kiinnostanut ketään. Suurempi puheenaihe oli Kaj Kunnas selostamassa naisten jääkiekkoa. Lajia josta Suomi ei saanut mitalia, vaikka meininki oli alkusarjan peleissä ihan kukkuu. Miesten puolelta tuli pronssi, minkä seurauksena kulttuuriministeri Arhinmäki sammui baariin. Eksyi paikalle, vaikka venäjällä ei ollut yhtään sellaista kuin hän on, yhtään kasvissyöjää.

Kunta- ja soteuudistuksiin saatiin jonkinlainen sopu. Sopu joka sai pääministeri Kataisen eroamaan ja kuntaministeri Virkkusen pakenemaan Brysseliin. Sinne hän myös pääsi samassa veneessä totuudentorvi Halla-ahon kanssa. Hirvisaari sai potkut, koska unohti kertoa kaverilleen että natsitervehdys eli vääränlainen kädenliike on kiellettyä eduskunnassa.

Suvivirsi sai jatkoaikaluvan sillä perusteella että se on aina ollut osa keväistä koulujen päätösseremoniaa, eikä sitä haluta muuttaa. Se on aika epäreilua, koska avioliitto on aina ollut miehen ja naisen välinen asia, ja sen muuttamiselle on niin suuri tarve, että ei väliä, tapahtuuko se rehellisin demokratian keinoin. Rehellisin demokratian keinoin ei toteutunut myöskään Suomen EU-jäsenyys aikanaan.

Vasemmistoliitto ja vihreä terroristiliitto jättivät hallituksen, mutta se ei kaatunut sittenkään. Ruotsissa siihen ei tarvittu kuin yksi surkea budjettiesitys. Nyt se on liian myöhäistä. Ensi vuosi on vaalivuosi ja valta vaihtuu, jollakin tavalla. Edessä ovat kuitenkin vaikeat ajat, taantumaa ja työttömyyttä on paljon. Ja kuin tilauksesta Kreikka nousi taas otsikoihin. Ei rahan tarpeella, mutta ennenaikaisilla vaaleilla. Mutta eivätköhän ne jotenkin liity toisiinsa.

Tapahtui sitä politiikan ulkopuolellakin. Kaikkiaan kolme perhesurmaa, kaikki äidin toteuttamia. Liikaa stressiä, liikaa propagandaa. Pelko siitä mitä rokotteita lapsille voi antaa, etteivät nämä kadottaisi kykyä hallita omaa valvomistaan ja nukkumistaan. Vaikka sikainfluenssarokotteesta sairastuneet saivat viimein korvauksensa, sekään ei poista sitä tuskaa, jonka yhteiskunta heille aiheutti. Etenkään niille joiden hakemukset hylättiin. Mihin tässä yhteiskunnassa sitten voi enää luottaa? Filosofi Saarinen sai puukosta. Selvisi hengissä, mutta utsjokelainen koulutyttö ei. Aina kun joku kadottaa kyvyn hallita omaa mieltään, voi joku toinen joutua maksamaan siitä omalla hengellään. Surullista mutta valitettavasti totta. Eivätkä he pääse ajoissa hoitoon, koska jonossa edellään on kymmeniä pelkän itsetuntonsa kadottaneita hajamielisiä, jotka kuvittelevat olevansa masentuneita, ellei suoraan hulluja. Jannan sanoin: ”Hullu sä et ole, mutta joskus sitä romahtaa… juuri nyt on vaikeaa”.

Eikä pidä unohtaa uutta alkoholilakia, jonka mukaan kaikki oluet, viskit, brandyt, konjakit, punaviinit, valkoviinit, roseviinit, kuohuviinit, samppanjat, viinat, madeirat, portviinit, rommit, sherryt, armanjakit, liköörit, absintit, katkerot, siiderit, lonkerot, tequilat, ginit ovat kiellettyjä sanoja julkisilla paikoilla. Niitä ei saa mainostaa, eikä niistä saa tykätä sosiaalisessa mediassa. Ei saa mainostaa, koffia, karhua, karjalaa, lapin kultaa, kukkoa, olvia, ei mitään. Ja paskat! "Haistakaa paska koko valtiovalta". Hyvää uutta vuotta kaikille kirkosta eronneille.

Vuosien saatossa kuin itsestään monen ihmisen jouluperinteeksi on muodostunut television katsominen. Lapset katsovat sitä koko päivän, aikuiset vain valikoidut ohjelmat, joiden ajaksi kaikki muu on ihan pakko keskeyttää. Jos television ääreen ei pääse, pitää tallentaa ja katsoa sitten kun on aikaa. Näin on, vaikka kaikki joulun viettäjät paikan päällä olisivat aikuisia. Yksi tällainen ohjelma on tietenkin Lumiukko samalla lumikanavalla samaan lumiaikaan joka ikinen aatto niin kauan kuin muistaa saattaa. Muutama vuosi sitten ohjelma sai jatko-osan, joka esitetään heti siihen perään. Ihan vain siksi että joulurauhan julistus Suomen Turusta toiselta kanavalta menisi mahdollisimman monelta ohi silmien. Se on ainoa hyvä puoli tässä asiassa. Jouluna niin moni paikka on kiinni, että harva meistä tekee töitä. Jos se ei ole tarpeeksi hyvä syy rauhoittua vapaasti valitsemallaan tavalla, niin johan nyt on kumma. Ei siihen tarvitse saada mitään erillisiä ohjeita etenkään Turusta.

Toinen tapaus on tunteja myöhemmin vuodesta toiseen samalla Samukanavalla samaan Samuaikaan esitettävä Samu Sirkan joulusirkus. Erittäin tylsää katsottavaa Aku Ankka pakkaa lahjoja -pätkää lukuun ottamatta. Ja tuleehan sieltä myös se Joulupukin puuma, korjaan kuumalinja, jota meilläpäin ei kuitenkaan katsottu edes lapsena kovin kiinnostuneesti. Toisin kuin Joulupukki ja noitarumpu, joka tämän vuoden ohjelmistosta puuttuu kokonaan, ellei alustavissa tiedoissa sitten ole virhe.

Mitä televisio sitten tarjoaa ihan vain meille aikuisille? Eipä juuri mitään. Joulunaika on uusintojen kulta-aikaa. Sama minkä ohjelman ottaa katsottavakseen, se on yleensä uusinta tai uusinnan 10. esitys. Tai sitten tutut ohjelmat esittävät itsestään joulujakson. Niihin voi säkällä mahtua mukaan joku ennennäkemätön jakso, mutta odota vain ensivuoteen, niin se on uusinta.

Joulu on television katsojille myös elokuvien aikaa, muillekin kuin maksullisten elokuvakanavien katsojille. Ne sentään ovat vuodesta toiseen oma kattauksensa, mutta eiköhän niitäkin ole esitetty vaikka kuinka monta kertaa mihin vuoden aikaan tahansa. Ei vain aattona, myös päivänä ja Tapanina. Ainoa perinteinen jouluelokuva on, Ihmeellinen on elämä. En ole itse sitä nähnyt mutta tiedän juonen. Mies harkitsee itsemurhaa ja saa nähtäväkseen millainen maailma olisi jos hän ei olisi koskaan syntynytkään. Idea joka on nähty aika monta kertaa vaikka missä, mutta siinä on yksi mutta. Se on ihmisen keksimä idea ja tarvitsee toimiakseen mielikuvitusta. Ei siinä olisi mitään järkeä, että puutuvan paikan ottaa joku, jonka taidot ovat vähintään yhtä hyvät. Pitää viedä tarina sille asteelle, että ihminen on korvaamaton, eikä kukaan voi suoriutua hänen töistään yhtä hyvin. Ja onhan se aika epätodennäköistä, että hyvän työntekijän tilalle löydetään yhtä hyvä. Huipulta pääsee helposti alas, mutta ylös on pitkä ja vaikea matka. Muita perinteisiä elokuvia ovat totta kai piirretyt. On Muumia, Nalle Puhia, Shrekiä, Rölliä ja Painajainen ennen joulua. Muita elokuvia tänä vuonna ovat mm. King kong, Casanova, Apollo 13, Vettä elefanteille, E.T ja Jennifer´s Body. Että joulua vain kaikille. Syökää, juokaa ja katsokaa televisiota.

Mitä olisi Suomen itsenäisyys ilman sotia? Minkä puolesta me liputtaisimme? En missään tapauksessa vähättele niitä, jotka tämän maan itsenäisyyttä puolustivat, toiset omalla hengellään, mutta kun tuntuu, ettei muita ylpeyden aiheita Suomen ja suomalaisuuden puolesta ole olemassa. Sodatkaan eivät olleet avain itsenäisyyteen, ne vain takasivat sen säilymisen 22vuoden jälkeenkin.

Ennen sotia oli vain itsenäisyyspäivän vastaanotto. Silloin ei ollut vielä televisiota, vaan kansa pääsi nauttimaan juhlista elokuvateattereissa varsinaisen elokuvan edellä esitettävinä lyhytelokuvina. Voisi varmasti olla toimiva ratkaisu vielä tänäkin päivänä. Seremonian tuominen suoraksi lähetykseksi on sangen outo keksintö. Mutta vielä oudompaa on formaatin toimivuus. Katsoa miten ihmiset kättelevät presidenttiä, jolla ei enää nykypäivänä ole edes valtaa juuri mihinkään. Vaikka ei olisi kiinnostunut katsomaan, ei sitä pakoon pääse. Seuraavat päivät asiasta uutisoidaan melkein jokaisessa lööpissä ja lehdissä. Ja siinäkin huomio kiinnittyy toimittajien omiin näkemyksiin siitä, ketkä olivat parhaita pukeutujia ja ketkä epäonnistuivat. Kuka mokasi ja miten. Kuka tuli yksin ja miksi? Kuka otti mukaan seuralaisen ja kuka se oikeastaan oli? Millainen suhde heillä on. Oliko se vain ”etikettikumppani”. Kun kutsussa sellaisen saa ottaa, otetaan joku. Media on päättänyt asian niin, että linnaan ei voi mennä avecin kanssa muuna kuin parina ja yrittää saada ihmiset luulemaan niin. Toisaalta juuri uutisoitiin, että me suomalaiset emme luota mediaan kovin paljon. Ehkä niin on parempi.

Mitä itsenäisyyspäivänä sitten pitäisi muistaa ja tehdä. Ajoitus joulukuulle ei anna mahdollisuutta huviretkeilyyn toisin kuin Yhdysvalloissa, mutta sitä varten on vappu. Suomaisia keksintöjä ovat mm. Abloy-lukko, AIV-rehu, ksylitoli, sykemittari, astiankuivauskaappi, tekstiviesti ja kolesterolia vähentävä margariini. Saunamaista hikoilukylpykulttuuria on muuallakin, mutta Suomella on siitä hyvin omalaatuinen näkemyksensä. Ai niin ja Afrikan tähti -peli. Että siinä vähän vinkkejä itsenäisyyspäivänviettoon, jos ei tiedä, miten juhlistaa sitä kotioloissa. Abloy takaa, että kotiovet pysyvät lukossa. AIV-rehu takaa, että lehmät joiden maitoa juomme, saavat talvellakin ruokaa. Ksylitoli pitää hampaat ehjinä. Astiankuivauskaapin ansiosta ei tarvitse kuivata lattialla, kuten esimerkiksi Britanniassa. Tekstiviestillä voi toivottaa kaikille tutuille hyvää itsenäisyyspäivää vaivattomasti, ei tarvitse soittaa asiakseen. Jos on ongelmia kolesterolin kanssa, voi syödä alentavaa levitettä ja lenkkeillä sykemittarin kanssa. Koska on kylmä, voi olla sisällä ja pelata Afrikan tähteä ja illalla saunoa oikein pitkän kaavan mukaan ja juoda viskiä ja olutta. Ja miettiä linnan boolin reseptiä, vähintään yhtä salainen kuin ranskalaisten liköörien.

Sitten oli vielä se Tuntematon sotilas. Nyt kun päätös jonka mukaan K12 ohjelmia ei saa esittää ennen Pikku Kakkosta on kumottu, voivat lapsetkin katsoa elokuvaa, jonka yhdessä kohtauksessa haavoittunut sotilas työntää kiväärin pistoolin suuhunsa ja lopettaa omat tuskansa. Lapsilla on oikeus tietää miten julmaa sota on. Mutta siinäkin tulemme taas siihen pisteeseen, että television puolella perinteeksi on muodostunut sotaelokuvan näyttäminen. Eikö siihen rinnalle voisi laittaa mukaan jotain vähän iloisempaakin Suomikuvaa? Mitä olisi suomalainen viihdeteollisuus ilman Spedeä? Kummeli tuli vasta paljon myöhemmin ja on jo aikansa elänyt. Mutta Speden saavutukset eivät koskaan unohdu. Eli lisätään sinne itsenäisyyspäivien tv-ohjelmistoon joko Uuno tai vanha Speden suomifilmi. On niitä toisinaan nähty, mutta ei joka vuosi. Ei ainakaan tänä vuonna. Tai mihin ovat unohtuneet klassiset Pekka Puupäät? Mitä on tänä vuonna tarjolla jos Tuntematon on jo liian usein nähty tai ei vain kiinnosta. Ampumahiihtoa! Sillai kai! Olisi ollut hauska nähdä, millainen jakso Putouksesta olisi tehty itsenäisyyspäiväksi. Kaikki entiset ja nykyiset hahmot kättelemässä Sauli Niinistöksi pukeutunutta ei Joonas Nordmainia, vaan Salme Pasia. Presidenttipuolisonaan Marja Tyrni. Putouskin on suomalainen keksintö, jonka kiinalaiset ovat löytäneet. Samalla tavalla kuin japanilaiset löysivät aikanaan Muumit.