Tässä minä tulen

Tulin kaupungilta asioilta, ajatukset väsymyksestä raskaina sekä tapani mukaan vilkuilin rakennusten kattokoristeita (ei kannata näin liukkailla) ja sitten pysähdyin hetkeksi lähialueeni luistinradan vierelle. Ihan reunassa luisteli pieni poika kahden aikuisen tukemana ja en ole ihan varma sanoiko hän vanhemmilleen vai koko universiumille jotain, mutta en muista milloin viimeksi olisin nähnyt samanlaista liikkumisen riemua.
Ja kävelin kotiin ajatellen, että tässä minä olen. Kaikista vastoinkäymisistäni sekä murheistani huolimatta on mukava tuntea kuuluvansa tähän ihmisrotuun.

Kirjoitettaessa soi Sigur Rós: Svefn-G-Englar