Kun The Telegraph julkaisi pressanvaalien alla artikkelinsa Barack Obama: The 50 facts you might not know, nörttimaailma löysi messiaansa. Listan ykkösenä komeili Obaman sarjisharrastus: tyyppi on intohimoinen Hämähäkkimies- ja Conan Barbaari -fani. Tämä mies on yksi meistä.
Sarjakuvakäsikirjoittajat innostuivat. Obama oli debytoinut sarjakuvassa jo senaattoriaikoinaan, mutta silloin kyseessä oli piskuinen Licensable BearTM. Kunnolla presidenttiehdokkaan fanitus alkoi Savage Dragon -sarjakuvan numerosta 137, jonka kansi julistaa "I'm Savage Dragon and I endorse Barack Obama for President of the United States!". Ja kun chicagolaisella, vihreällä, räpyläkätisellä, supervahvalla mutanttipoliisilla on mielipide, sitä on parasta kuunnella!
Vaalien alla Obamasta julkaistiin pari elämäkertasarjakuvaa: Rod Espinosan toteuttama Obama: The Comic Book ja Jeff Mariotten käsikirjoittama Presidential Material: Barack Obama.
(Samassa Presidental Material -sarjassa muuten tehtiin myös John McCain -sarjis, jonka mainoslause kuuluu näin:
John McCain is a true American hero, and his tale, taking him from the hells of Viet Nam to becoming the Republican nominee for President is a story well worth telling.)
Obama tuli valituksi ja sarjakuvakustantamot ymmärsivät, että Obama myy. The Amazing Spider-Man teki kuuluisan Obama-kantensa ja viisisivuisen miniseikkailun, jossa Obama esiintyy.
Kyseessä oli kaupallisesti fiksu peliliike. Hämiksen julkaisijan Marvelin pahin kilpailija DC Comics oli pedannut Batmanin kuolemaa jo puoli vuotta. Kuolematarinan huipennuksen, jota kirjoittamaan oli pestattu itse Neil Gaiman, piti ilmestyä helmikuussa, myydä järjettömät määrät ja nostaa DC Marvelin ohi. Vaan Marvelpa julkaisi Obama-Hämiksensä tammikuussa ja vei valtamedian huomion kuolevalta Batman-paralta. Hämiksen Obama-numero on myynyt yli puoli miljoonaa kappaletta, kun lehteä normaalisti myydään noin 70 000. Siitä tuli 2000-luvun myydyin sarjakuvalehti, Batman ei päässyt edes top-200:aan.
Sarjisfanit ja -kustantajat näkivät, että Obama voisi antaa alalle sen kipeästi tarvitsemaa potkua. (Sekä Marvel että DC tekevät tällä hetkellä rahansa elokuvilla, sarjakuvasta on tullut sivubisnes.) Sarjisgiikkien lifestyle-lehti Wizard nosti Obaman kanteensa. Juustoisessa kuvassa Obama repii puvuntakkinsa auki ja paljastaa sen alta supersankarihaalarinsa.
Yhdysvaltojen istuvat presidentit ovat toki esiintyneet sarjakuvissa ennenkin. Jimmy Carter nähtiin X-Menissä, George W. Bush Ultimatesissa ja John F. Kennedy Teräsmiehen kaverina. Tunnetuin sarjispressa taitaa olla Watchmenin hirmuhallitsija Richard Nixon. Erona Obamaan on se, että tätä ennen pressat ovat olleet pieniä sivuhahmoja, useimmiten koomisia, satiirisia, pahoja tai korkeintaan realistisia. Sarjakuvien Obama on sankari, kaikin tavoin vertailukelpoinen keksittyihin supersankareihin.
Nyt Obama on saanut jo monta omaa lehteä. Tässä lyhyet esittelyt niistä, joihin olen itse tutustunut.
Barack the Barbarian
Obama on suuri Conan Barbaari -fani. Niinpä oli välttämätöntä tehdä lehti, jossa Obama seikkailee barbaarina. Esikuvalleen syvään kumartavassa lehdessä Barack Barbaari seikkailee Yhdysvaltain politiikkakuvioista tuttujen, barbaarimaailmaan siirrettyjen hahmojen kanssa. Näkyvin sivuhahmo on bikineissä ja sudentaljassa keikistelevä Red Sarah. Mukana pyörivät myös Hillary miehineen, George W. Bush, Dick Cheney ja John McCain. Larry Haman käsikirjoittamaa sarjista on ilmestynyt neljä osaa. Hama suostui projektiin sillä ehdolla, että kyseessä olisi oikea, vakavasti otettava sarjakuva eikä pelkkä kunnianhimoton läppä. Ensimmäisenä pitäisi muuttaa lehden tyhmä Obama the Barbarian -nimi muotoon Barack the Barbarian. Kiitos Haman vaatimusten, lehden piirrosjälki on tyylikästä ja tarinakin mukiinmenevä. Tämä on ihan oikea sarjakuva.
President Evil
Tämän(kään) sarjakuvan idistä ei ole vaikea arvata: Obama tahkoaa zombilaumoja pataan. Tapahtumapaikkana Washington D.C., pahiksina taviszombit ja epäkuolleet presidentit, apuna jälleen Sarah Palin ja läjä muita poliitikkoja. Tylsähkö stoori, kansi ei vastaa lehden piirrosjälkeä.
Obamouse
Sarjakuvassa kerrotaan, millainen Obama olisi, jos hän olisi supersankarihiiri. Ensimmäinen vitsi: Obamalla on isot korvat, vähän niin kuin hiirellä! Heh heh, kässäättekö? Hiirellä!
Hiirimaata uhkaavat monet vaarat, pahimpana niistä terroristijärjestö Owl Kaida. Vitsi ei kanna koko lehteä, joten päätarinan ohella hiiri-Obama nähdään lyhyessä Star Trek -tarinassa.
Obama: The Road to the White House
Obama on niin tärkeä jätkä, että hänestä ei voi tehdä yhtä elämäkertasarjakuvaa. Joakisesta elämänvaiheesta on tehtävä oma sarjakuvansa. Tässä tarkastellaan vaalikampanja-aikaa. Sarjakuvan keinoja käytetään hyvin vähän, kyseessä on lähinnä kuvitettu tapahtumien kertaus. Vaikka poliittinen juonittelu olikin paksua ja kampanja värikäs, eivät Yhdysvaltain viime pressanvaalien tapahtumat ole niin kiinnostavia, että keskivertoa suomalaislukijaa nappaisi näin kahden vuoden kuluttua. Seuraava osa, The First 100 Days, käsittelee Obaman vallan ensihetkiä. Näitä epäilemättä tulee lisää sitä mukaa kun Obama vanhenee.
Bo Obama
Oman lehtensä on tietysti saanut myös Michelle Obama. Hänen elämäkertasarjiksensa ilmestyi samassa Female Force -sarjassa, jossa on nähty muun muassa Sarah Palinia, Hillary Clintonia, Condoleezza Ricea ja prinsessa Dianaa käsittelevät sarjikset. Tyttäret lienevät vielä jonkun lain suojelemia ja heistä tehtyä sarjakuvaa saa vielä odottaa. Perheen koiralla Bo Obamalla (miksi koiralla on sukunimi?) kuitenkin on omalla nimellä kulkeva sarjakuvalehti. Näin sen tukholmalaisessa sarjakuvadivarissa enkä tietenkään voinut vastustaa. Virhe. Halvalla piirretty ja käsikirjoitettu tekele on tietoiskutyyppinen lehdykkä Obaman perheen koirasta ja muista elukoista, joita Valkoisessa talossa on majaillut. Ällöpirteä heissulivei-kerronta nostaa karvat pystyyn.
2 kommenttia
Ida
8.6.2010 23:56
Vähänkö mielenkiintoinen kirjotus! Hyvin perehdytty aiheeseen. :)
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
11.6.2010 00:03
M.P. on kyllä epäilemättä lahjakas ja monipuolinen journalisti. Saapa nähdä, millaiseksi Ylioppilaslehden linja muodostuu hänen päätoimittajakautenaan, kun täytyy vaihtaa City-hömpästä astetta asiallisempaan.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin