KYSYMYS: Onko Jamar Wilsonista apua Susijengille?

VASTAUS: On ja todella paljon tulee olemaankin. Virtuoosimainen takamies on taivaan lahja Suomen koripallomaajoukkueelle. 31-vuotias ja 185-senttinen Wilson tuo leveyttä Susijengin kovaan takamiesrosteriin ja aina avaukseen asti. Kyseessä ei ole turisti, vaan kovan luokan vahvistus, joka haluaa edustaa Suomea tulevaisuudessa aina arvokisoja myöten.

Kotimaisen Korisliigan korikuninkuuden vuonna 2011 voittanut Wilson, 31-vuotias amerikkalaissyntyinen koripalloilija on saanut Suomen kansalaisuuden ja on edustuskelpoinen myös maajoukkueessa. Jo vuonna 2010 julkisesti kansalaisuushaaveestaan puhunut nopea Wilson on naimisissa Suomen entisen maajoukkuepelaajan Laura Wilsonin (os. Sario) kanssa.

Mikä parasta, Wilson on ennestään tuttu muille maajoukkuejätkille. Takamies on harjoitellut jo maajoukkueen mukana kesäisin harjoitusleireillä. Jos Erik Murphyn oli helppo tulla maajoukkueeseen, tulee se olemaan sitä Wilsonillekin, mikä luo hyvän pohjan jo tuleviin EM-kisoihin. Suomea pidemmän aikaa kotipesänään pitänyt Wilson läpäisi viime vuoden lopulla kielikokeen, joka oli viimeinen este kansalaisuuden hakemiselle ja Susijengin paidan saamiselle. Kansalaisuuden saatuaan onnellinen Wilson kertoi tämän olevan elämänsä tärkeimpiä hetkiä lapsen syntymisen ja vaimon tapaamisen lisäksi.

Vuonna 2007 Eurooppaan saapunut Wilson pelaili Belgiassa ennen Suomeen tuloaan. 2010-2011 Korisliigassa sähäkkä pallotaituri antoi vahvat näytöt osaamisestaan. Korikuninkuus irtosi Hongan riveissä 37 runkosarjaottelussa 22,3 pisteen keskiarvolla ja hyvillä heittoprosenteilla. Suomen jälkeen hän on pelannut Australiassa voittaen muun muassa joukkueensa MVP-tittelin kolmesti. Viime kauden lopun Wilson pelasi Ranskassa Pro A-joukkue SPO Rouenissa tehtaillen kahdeksassa ottelussa keskimäärin 9,5 pistettä, 2,8 levypalloa sekä 2,3 korisyöttöä.

Vaikka Susijengi kaipaisi kipeästi isoja miehiä maajoukkueeseen on Wilsonin tulo enemmän kuin hyvä asia. Petteri Koposenkin peli monipuolistuu ja palloa on nyt tuomassa ylöspäin enemmän miehiä. Koposen peliä voidaan hioa enemmän Himkin suuntaan. Tervetuloa Jamar Wilson Susijengiin, sinua ja maajoukkuetta odottavat hienot tulevat vuodet.

Seuraa Tuomaria myös Facebookissa ja Twitterissä @casinosportsbar

KYSYMYS: Mikä on Leijonien suurin voitto lätkän arvokisoissa ikinä? Entä suurin voitto yleensä?


VASTAUS: Suurimmat voitot lätkässä ovat muualta kuin arvokisoista. Naisten puolella Slovakia löi Vancouverin olympiakarsinnoissa Bulgarian 82–0 ja Thaimaan alle 18-vuotiaat pojat hävisivät 1998 Etelä-Korealle 92–0.

Leijonien suurin voitto arvokisoissa on vuodelta 1960, Squaw Valleyn olympialaisista. B-lohkossa pelannut Suomi otti ensin dunkkuun Neuvostoliitolta ja Saksalta, mutta alemmassa jatkosarjassa homma alkoi rullata: Australia ja Japani nyhtivät sinivalkoisilta kaksinkertaisessa sarjassa vain pisteen. Suomen suurin voitto kirjattiin 25. helmikuuta 1960: Australia kaatui lukemin 19–2.

Suomi oli lopputuloksissa seitsemäs. Rauno Kilpiö heitti 9+3. Nämä olivat Australian lätkäjoukkueen ensimmäiset ja viimeiset olympiakisat.

Aussien nimissä on kuitenkin lätkän MM-kisojen kautta aikain suurin voitto. Vuonna 1987 Mighty Roos murjoi Uuden-Seelannin peräti 58–0. Voiton arvoa Tuomarinkaan silmissä ei vähennä se, että se tuli MM-kisojen D-sarjassa eli ”kolmosdivarissa”.

Ohessa tyylinäyte Australian jääkiekkomaajoukkueen tasosta vuodelta 2011 Meksikoa vastaan. Tsekatkaa rankkaria torjuva maalivahti Alfonso de Alba. Luistimet jalassa juuri ja juuri ylärimaan.

Australian jäkismaajoukkuetta muuten luotsasi 2010-luvun lopulla hetken muuan Steve McKenna, kahdeksan kautta änäriä tahkonnut kanadalainen tappelija. McKenna pelasi yhteensä 373 matsia NHL:ssä, teki 32 pistettä ja keräsi 824 jäähyminuuttia. Hän ehti ottaa matsia myös 2000-luvun parhaana tappelijana pidetyn Georges Laraquen kanssa.

Pitäisiköhän Leijonien peräsimeen lyödä vaikka Sami Helenius. Helenius ainakin pysyi tolpillaan Laraquen käsittelyssä.