KYSYMYS: Miksi etelähelsinkiläiskoulujen pihoista otetaan katukoriskorien raudat pois kesäksi?

VASTAUS: En todellakaan tiedä. Tilanne on pöyristyttävä. Yksi matalimman kynnyksen urheilulajeista, jossa on meneillään valtava kotimainen buumi yritetään torpata näiltä pihoilta kuvitellun ilkivallan pelossa.

Radio Helsingin päätoimittaja Maria Veitola esitti saman kysymyksen hetki sitten Twitterissä. Keskusteluun ajautuneet urheilun puolustajat Aleksi Valavuori etunenässä lupasivat tehdä asialle jotain. Asiasta on käyty keskustelua jo aiemmin myös kaupungin suuntaan, mutta kaupunki ei ole reagoinut. Kaupungin pampuista Pekka Sauri otti osaa Veitolan Twitter-ketjuun ja lupasi viedä asiaa eteenpäin.

Suomesta puuttuu kunnon katukoriskulttuuri. Tuomari tarjoaisi katukorista lääkkeeksi moneen vaivaan, esimerkiksi kansakuntaa ravisuttavassa syrjäytymiskysymyksessä.

Katsotaanpa katukoriksen mallia rapakon takaa. Ensin traileri elokuvasta, joka jokaisen korisfanin tulee katsoa. Doin’ it in the Park on loistava katselmus New Yorkin katukoriskentille ja niiden historiaan. Mukana meiningissä muun muassa legendaarinen donkkikone Julius "Dr. J" Erwing, joka päälliköi Nykin kentillä 1970-luvulla.

Toinen herkkupala katukorikseen liittyen kertoo siitä, millaisiin pelaajien arkkityyppeihin katukoriskentillä] törmää.

KYSYMYS: Kuinka paljon punainen kortti voi vituttaa?

VASTAUS: Tätä pitäisi kysyä Norrköpingin pelaaja Alhaji Kamaralta. Sierra Leonen maajoukkuettakin kahdessa ottelussa edustanut Kamara säntäsi valtaisan huudon/itkun saattelemanana kentältä tultuaan ulosajetuksi Allsvenskanin vierasmatsissa Örebrota vastaan kuudes heinäkuuta.

Kamara tasoitti ottelun 2–2:een 72. minuutilla ja lensi toisen keltaisen kortin myötä ulos 20 minuuttia myöhemmin. Liekö mielessä olleet vielä enemmät uroteot, sen verran raskaasti kaveri tuntuu punaisen korttinsa ottavan.

Vastaus kysymykseen: Aivan kamarasti.

KYSYMYS: Kuka on näiden MM-kisojen tähdenlento?

VASTAUS: On vaikea nostaa esiin yhtäkään täysin puskista tullutta yksilöä, mutta Costa Rican joukkuetta ja ennakkoluulotonta pelitapaa tullaan muistelemaan pitkään. Mikäli Hollannin Klaas-Jan Huntelaarin peliaika on jatkossakin yhtä kortilla, on hänen roolinsa Meksikon kaatamisessa melkoinen sankarteko.


Mutta muistatko nämä “one-hit-wonderit” vuosien ja MM-turnausten varrelta?

Said al Owairan



Saudi-arabialainen Said al Owairan pelasi koko uransa Al-Shababin riveissä Riadissa. Hän teki maajoukkueelleen 24 maalia 50 maaottelussa, mutta hänen suuri vuotensa oli 1994. USA:n kisoissa al Owairan iski Belgian verkkoon upean soolomaalin, joka valittiin Fifan järjestämässä äänestyksessä viime vuosisadan kuudenneksi upeimmaksi maaliksi. Al Owairan valittiin 1994 myös Aasian vuoden futaajaksi.

Vuonna 1996 al Owairanin ura koki kolauksen, kun hän jäi poliisin haaviin Saudi-Arabiassa ulkomaalaisten naisten seurasta ja alkoholia veressään. Häntä pidettiin vangittuna puolisen vuotta, jonka jälkeen hän palasi vielä viideksi vuodeksi Al-Shababiin maaleja sylkemään.

Yordan Lechkov

Vaikka häntä pidetäänkin yhtenä Bulgarian historian parhaista pelaajista, Yordan Lechkov teki maalleen vain viisi maaottelumaalia. Yksi niistä oli sitäkin tärkeämpi.

Vuoden 1994 MM-kisojen puolivälierässä Lechkov kurotti kaljun päänsä Zlatko Jankovin keskityksen eteen. Upea pusku vei Bulgarian taas johtoon ja riitti tiputtamaan Saksan, puolustavan mestarin.

Bulgarian kultainen sukupolvi kuitenkin taipui välierässä Italiaa vastaan ja pronssiottelussa Ruotsi oli selvästi parempi. Lechkov näytti elon merkkejä vielä EM-kisoissa 1996, mutta sen jälkeen maalihanat alkoivat tyrehtyä sekä maa- että seurajoukkueissa.

Salvatore Schillaci


Italian Salvatore Schillaci oli vuoden 1990 MM-kisojen yllätystähti kuudella maalillaan.

Ensimmäisessä alkulohko-ottelussa Itävaltaa vastaan hän tuli vaihdosta kentälle ja iski voittomaalin. USA:ta vastaan vaihtomies ei osunut, mutta Tsekkoslovakiaa vastaan aloituskokoonpanoon päässyt “Totò” iski taas.

Jatkopeleissä Schillaci osui Uruguayta ja Irlantia vastaan. Välierässä Argentiinaa vastaan hän piti paikkansa avauksessa – Roberto Baggio sai väistyä Gianluca Viallin tieltä. Schillaci iski taas, mutta Argentiina eteni finaaliin.

Schillaci ratkaisi rankkarillaan vielä pronssimatsin. Turnauksen jälkeen hän pelasi pari rikkonaista kautta Juventuksessa, sitten Interissä, ja päätyi lopulta jäähdyttelemään Jubilo Iwatan joukkueeseen Japanin J-liigaan.

KYSYMYS: On tullut tässä kisojen aikana taas nähtyä jos minkälaista tuuletusta. Eikö tuo kolumbialaisten harrastama elvistely voitaisi jollain kitkeä kuningaspelistä?

VASTAUS: 

Tuulettava pelaaja saa varoituksen, jos hän kiipeää katsomorakenteisiin, riisuu pelipaitansa tai peittää päänsä. Tämän tulkinnan mukaan Klaas-Jan Huntelaar olisi voinut saada kortin komeasta tuuletuksestaan Meksikoa vastaan. Koreografioita tai kentältä poistumisia ei katsota hyvällä, vaikkei niistä korttia useimmiten annetakaan. Kolumbialaisten touhua voitaisiin toki suitsia mutta se olisi näiden karnevaalien hengen vastaista.

Provosoiva tuulettaminen on toinen asia. Viimeisellä kaudellaan Boca Juniorsissa Carlos Tevez ajettiin ulos Copa Libertadoresin välierien toisessa osaottelussa, kun hän esitti River Platen fanien edessä kanatanssia. Nicolas Anelkan quenelle-tuuletus on omanlaisensa farssi ja Kreikkalainen Giorgos Katidis sai reilu vuosi sitten elinikäisen kilpailukiellon Kreikan maajoukkueisiin natsitervehdyksen vuoksi.

Tässä Tuomarin hyväksymien MM-futistuuletusten Top3.

3. Julius Aghahowan maali jäi Nigerian ainoaksi vuoden 2002 MM-kisoissa, joten sitä sopikin tuulettaa.

2. Kreikkaa vastaan tehtiin 1994 MM-kisoissa kymmenen maalia. Tässä yksi niistä. Ja Finidi Georgen eläimellinen tuuletus päälle.

1.Tunne puhuttelee Tuomaria. Marco Tardellin maailmanmestaruuden ratkaissut maali vuodelta 1982 ja tuuletus sen mukaan.

KYSYMYS: 

Oliko Luis Suárezin saama rangaistus Tuomarin mielestä riittävä?

VASTAUS: Luis Suárezin saama rangaistus on ehdottomasti liian kova, vaikka uruguaylainen onkin rikoksenuusija ja joidenkin mielestä paska jätkä. Jotakin Fifan antaman tuomion kovuudesta kieli sekin, että Suarezin uhriksi joutunut italialaistoppari Giorgio Chiellini moitti sitä myös turhan rankaksi. Törkeä temppu huusi pelikieltoa, mutta rangaistuksen muut osat ovat turhaa nöyryyttämistä.

Läppä alkoi lentää Twitterissä välittömästi tuomion tultua julki. Hashtagilla “ThingsSuarezCantDo” löytyy asioita, joita Suárez ei saa pannansa aikana tehdä, kuten palauttaa palloa jos se lentää aidan yli hänen takapihalleen tai potkia ilmapalloja lastenkutsuilla. Tai pitää sukkia joissa on jalkapallon kuvia.

Suárezin haukkua törkeämpiä ja vahingollisempia tekoja sattuu jalkapallokentillä vuosittain satoja. Osasta seuraa rangaistus, osa menee ohi. Esimerkiksi Ranskan Olivier Giroud syyllistyi alkulohkojen viimeisen kierroksen ottelussa paljon vahingollisempaan toimintaan. Ecuadorilaistopparien puristuksessa hiiltynyt hyökkääjä jakoi vartissa kyynärpäillään monta sellaista iskua, jotka ovat aggression osoituksina aivan eri luokkaa kuin pureminen.

Suárezin teko on erityisluontoinen ja erityisen näkyvä. Siksi rangaistuskin on erityisen kova. Ja koska puruepisodi tapahtui jalkapallon suurimmalla mahdollisella näyttämöllä, läimäisi Fifa tuomioon jeesustelulisää.


Pureminen tuntuu olevan jalkapallomaailmassa kovin paheksuttua, vaikka sen tekisi vain hellästi näykkäisten. Sevillan kasvatti Francisco Gallardo sai vuonna 2001 pelikieltoa ja sakkoa, tosin Espanjan jalkapalloliitolta, kun hän puri maalia tuulettanutta joukkuekaveriaan Jose Antonio Reyesiä pippelistä.



KYSYMYS: Brassipelaajilla on hassuja yksiosaisia nimiä, kuten Hulk. Miksi näin?

VASTAUS: Koska se on Brasiliassa maan tapa. Ihmisillä, kuten Hulkilla, on sekä oikea nimi ja lempinimi. Brasiliassa lempinimi vain painaa vaakakupissa enemmän kuin esimerkiksi meilläpäin. Homma pätee muihinkin kuin futaajiin. Presidentti on Lula ja lääkäreilla, virkamiehillä ja muilla virallisemmilla tahoilla on käytössä lempinimi.

Taustalla vaikuttaa myös huono luku- ja kirjoitustaito: yksinkertaiset nimet ovat helppoja omaksua ja käyttää. Toisin kuin Suomessa, jossa nimen tärkein tehtävä on täyttää erilaisia byrokraattisten kaavakkeiden kenttiä.

Testaa, mikä on sinun brassinimesi.

Brassinimi saattaa muodostua vanhempien nimien perusteella: Rosangelan ja Edilsonin tyttärestä saattaa tulla Edisangela. Nimi saattaa jatkaa sukulaisten joukossa: Edisangelan sisaruksia voisivat olla Edinalva, Edinusa ja Edinalvo. Joskus lempinimet peilaavat aiempia sankareita: Ronaldao on iso-Ronaldo ja Ronaldinho pikku-Ronaldo.

Joskus lempinimet ovat lyhenteitä oikeasta nimestä: pressa on Lula, vaikka hänen oikea nimensä on Luiz Inacio da Silva. Joskus niillä ei ole mitään tekemistä oikean nimen kanssa: Pele on Pele, vaikka koko nimi on Edson Arantes do Nascimento. Pele nimen taustalla on fanitussuhde Beli-nimiseen pelaajaan. Pele ei osannut lausua Beliä, joten siitä tuli Peli, josta myöhemmin Pele.

Loppujen lopuksi kyse on siitä, että Brassinimet ovat hemmetin cooleja. Järkälemäisen Hulkin lempinimen taustalla on tietenkin sarjakuvainnostus. Kun sarjakuvista pitänyt pikkupoika rynni kentällä, kannusti isä kentän laidalla: “Anna palaa, Hulk!”

KYSYMYS: Mitä Brasilian kaduilla tapahtuu kisojen aikana?

VASTAUS: Rion kaduilla tehdään muutakin kuin sambataan. Siellä pyritään kääntämään maailman huomio FIFAn kieltämättä kyseenalaisiin toimintatapoihin.

Isolle osalle brasilialaisista jalkapallo on valtava osa elämää. Sitä paitsi seurataan, siitä saadaan elantoa, esimerkiksi myymällä vesipulloja areenan liepeillä. Nyt FIFA on potkinut porukan myyntiaikeineen useiden kilometrien päähän. Kun isot urheilukisat viedään lähes mihin tahansa, syntyy purnausta ja ihan aiheesta – näin on käynyt Pekingin olympialaisissa ja Etelä-Afrikan MM-kisoissa. Mestat pusketaan täyteen toinen toistaan hienompaa kisarakennusta, kun kaupungin infrastruktuuri vaatisi kehittyäkseen jotain ihan muuta.

HBO:n John Oliver tekee selvää ongelmista huumorin kautta. Hän antaa brasilialaisille karvanpoistosta tutun vertauksen: raha on kuin ihokarvat ja FIFA vahaa, joka tunkeutuu joka paikkaan ja kun homma on ohi, se repäistään irti ja se vie karvat mukanaan.

Brasiliassa suurin mielenkiinto kohdistuu kentälle, mutta osa katsoo myös kentän ulkopuolelle. Siellä touhuaa esimerkiksi yhden Tuomarin suosikkimedioihin lukeutuvan Vicen toimittaja, joka tallentaa tilannetta, jota lähetetään suorana lähetyksenä nettiin. Harvoin mennään näin iholle, kun otetaan selvää, miten pahat uutisoidut mellakat todella ovat. Poliisien pakkokeinojen todistaminen niin läheltä, että joutuu itse kärsimään kyynelkaasusta, on hieman eri asia kuin esimerkiksi eräänkin meritoituneen suomalaistoimittajan raportti, jossa hän Ranskan mellakoiden aikaan tyytyi kertomaan hotellinsa edestä tyytyväisenä, että mellakoita on lähes mahdoton löytää, vaikka ne riehuivat parin korttelin päässä.

KYSYMYS: Tämän vuoden MM-kisoissa on nähty kaksi hyvää sääntömuutosta (erotuomarin partavaahtopurkki ja maalikamera), mutta mikä on ollut lähihistorian isoin sääntömuutos?

VASTAUS: Mainitsemasi partavaahtopurkki ja maalikamera ovat loistava lisä kuningaslajiin.

Vapaapotkuissa pelaajien huijaaminen muurissa on aina ollut ärsyttävän helppoa tuomareiden sulkiessa silmänsä pelaajien hyppiessä metrejä lähemmäksi palloa. Tuomareiden vetäessä valkoisen viivan muurin eteen vapaapotku saa oikean arvon ja rikottu joukkue saa ansaitsemansa hyödyn. Näin tulevaisuudessa tulemme näkemään yhä hienompia vaparimaaleja ja niitä laji kaipaa.

Maaliviivateknologia on vihdoin saatu arvokisoihin. FIFA:n vanhojen pappojen pitkään hanttiin pistäminen maalikameraa vastaan on vihdoin saanut oikean päätöksen. Saksalaisen GoalControl-yhtiön teknologiaa testattiin viime kesän Confederations Cupissa. Kokeilu oli FIFA:n mukaan onnistunut, vaikka kisoissa ei nähtykään yhtään epäselvää maalitilannetta. Goal-Control käyttää neljäätoista kameraa, joiden avulla tuomari saa sekunnin sisällä rannekelloonsa tiedon siitä, onko pallo ylittänyt maaliviivan.

FIFA päätyi maalikamerateknologian kannalle sen jälkeen, kun Frank Lampardin kohua herättänyt maali Saksan verkkoon jäi hyväksymättä Etelä-Afrikan MM-kisoissa 2010.

Jalkapallon isot muutokset, vaihtomiehet, paitsiot ja varoitukset korttien muodossa, ovat olleet historian saatossa tärkeitä ja muokanneet peliä paremmaksi, mutta jos pysytään lähihistoriassa, 1990-luvun alussa tuli voimaan sääntömuutos, jonka seurauksena joukkueen maalivahti ei saanut enää ottaa oman pelaajan syöttöä käsiinsä. Tämän seurauksena valmentajat alkoivat peluuttaa joukkueitaan hyökkäävämmillä taktiikoilla ja tiukan puolustuksen merkitys pelissä väheni hieman. Nykyään maalivahdit ovat jalalla lähes yhtä hyviä, kuin kenttäpelaajat ja maalivahdin pelinrakentelu muistuttaa vanhan ajan liberoa.

Uuden säännön opetteleminen ei ole aina helppoa, kuten alla olevasta videosta näkee.

KYSYMYS: Moro Tuomari. Juostessahan voi keskeyttää vain kaatumalla maahan, mutta onko uimareita jouduttu auttamaan altaasta ylös?

VASTAUS: Ei Tuomarin tietojen mukaan. Mutta lähellä on oltu.



Sydneyn olympialaiset vuonna 2000 muistetaan Pieter van der Hoogenbandin ja Ian Thorpen mittelöistä, mutta myös miehestä nimeltä Eric Moussambani.

Lempinimellä “Eel – Ankerias” tunnettu Moussambani edusti Sydneyssä Päiväntasaajan Guineaa. Hän pääsi kisoihin villillä kortilla, ei ollut ikinä nähnyt 50 metrin allasta ja oli harjoitellut järvessä.

Omassa sadan metrin vapaauinnin alkuerässään Moussambani kuitenkin voitti kaksi kilpakumppaniaan, jotka molemmat ottivat varaslähdöt. “Eel” kellotti ajan 1:52:72 ja jäi matkan voittaneesta van der Hoogenbandista yli minuutin. Moussambani sanoikin, että viimeiset 15 metriä olivat todella vaikeat.



Moussambani, nyt 36, on Sydneyn jälkeen uinut matkan jo alle 57 sekunnin. Hän luotsaa tällä hetkellä Päiväntasaajan Guinean uintimaajoukkuetta ja haaveilee osallistumisesta vuoden 2016 kesäolympialaisiin.

KYSYMYS: Tunteeko historia tapauksia, joissa katsojat ovat vaikuttaneet ottelujen lopputuloksiin?


VASTAUS: Tässäpä pari tapausta, joissa päästään hyvin lähelle.



Vuonna 2003 Duken yliopisto voitti verivihollisensa Pohjois-Carolinan kolmella pisteellä koripallon yliopistosarjassa. Kaksi noista pisteistä voidaan laittaa Patrick Kingin nimiin.



Koripalloon kuuluu, että yleisö häiritsee vierasjoukkueen vapaaheittoja niin paljon kuin suinkin pystyy. Kun Pohjois-Carolinan Jackie Manuel asteli vapaaheittoviivalle, King onnistui siinä tavanomaista paremmin. Hän sai yleisön istuutumaan paikoilleen ja aloitti villin tanssinsa, vain speedoihin pukeutuneena.

Manuel missasi molemmat heittonsa ja myönsi, että oli hieman vaikea keskittyä.


Vaan tapahtui sitä ennenkin. Vuoden 1908 Lontoon olympialaisissa Etelä-Afrikan Charles Hefferon johti maratonia selvästi vain kolmisen kilometriä ennen maalia. Hefferon kuitenkin päätti napata reitin varrelta tarjotun mukin sisältöineen juodakseen. Kupposessa oli samppanjaa, jonka hän veti huiviinsa.



Reilu kilometri ennen maalia kupliva kuitenkin sai Hefferonin paikat kramppaamaan ja italialainen Dorando Pietri tuli rinnalle ja ohi. Pietri taas innostui liikaa mahdollisuudestaan ja sakkasi aivan loppumetreillä. Hän lähti stadionilla juoksemaan ensin väärään suuntaan, kaatuili ja autettiin lopulta maaliviivan yli. Tämä johti myöhemmin diskaamiseen. Jenkki Johnny Hayes on merkitty historiankirjoihin kultamitalistiksi.

Ja sitten baseballia. Vuosi 1996. New York Yankeesin ja Baltimore Oriolesien ensimmäinen välierämatsi. Kahdeksannen vuoroparin loppupuoli, Yankees jouksun tappiolla ja kaksi paloa alla. Supertähti Derek Jeter astelee lyömään. Hyvä osuma, pallo liitää kohti takakenttää. Mutta jää lyhyeksi. Baltimoren Tony Tarasco on valmiina ottamaan kopin.

12-vuotias Jeffrey Maier on eturivissä katsomassa peliä. Hän ojentaa kätensä Jeterin lyönnin tielle ja ohjaa pallon katsomon puolelle. Kunnari. Yankees tasoittaa, voittaa pelin, voittaa välieräsarjan otteluvoitoin 4–1 ja vie samana vuonna myös mestaruuden.





Lähde: Cracked