Laumahierarkia

Sanotaan että ihminen laumaeläin. Laumasta tulee ensimmäisenä mieleen todella suuri määrä, mutta kolme riittää. Siinä mielessä ihmisen vertaaminen laumaeläimeen on todella mielenkiintoinen yhtälö. Suomessa meitä on yhteiskunnassa yli 5miljoona, mikä vastaa kolmea antilooppilaumaa Afrikan savannilla. Mutta yksilöinä me saatamme olla jakautuneina niinkin pieniin ryhmiin kuin kolmen porukkaan, mikä vastaa yhtä antilooppeja metsästävää petoeläinlaumaa.

Riippumatta lauman koosta, on paikka ansaittava jotenkin. Samalla lailla paikan voi menettää, jos käyttäytyy vastoin asemaansa ja lauman hallitseva johtaja sinut haluaa sinut häätää. Laumanjohtajan paikka taistelussa reviiristä ja lisääntymisoikeudesta on haluttu ja kaikki tavoittelevat sitä. Hallitsija joutuu puolustamaan asemaansa jatkuvasti. Taitelut voivat olla todella raakoja, lajista riippuen voidaan taistella kuolemaan asti. Yksi päivä voi olla vanhalle hallitsijalle voitokas, seuraava voi tuoda tappion tullessaan.

Nykymuotoisessa ihmisyhteiskunnassa taistelu vallasta on enemmän demokraattista vaalitaistelua, jossa urokset ja naaraat taistelevat keskenään. Lisääntymisoikeustaistelussa uroksella vastassa on vain naaras, johon pitäisi tehdä vaikutus jollain muulla tavalla kuin osoittaa vahvuutensa ajamalla muut urokset voimalla pois. Sellaisia taisteluja näkee vain baarissa, kun veressä on niin paljon alkoholia, että mielitään oikeutta pelkkään nautintoon ja taistelu on ohi, kun poliisi tulee viemään voittajan yöksi putkaan nauttimaan ankeudesta.

Niin sanotuissa yhteisölaumoissa on monia sääntöjä, jotka kieltävät monia henkisen sodan muotoja, mutta se on läsnä koko ajan. Ei tarvitse ajatella, niin mieli voi käydä taistelua muita vastaan. Jokainen haluaa olla ainakin oman itsensä johtaja. Istuvaa ei tuosta vain voi syrjäyttää, mutta hänen ammattitaitonsa ja tapansa johtaa ovat usein alaisten silmissä huonoja. Eikä tarvitse olla varsinaisesti johtaja, että koettaa käyttäytyä kuin johtaja. Määräillä muita tekemään niin kuin itse haluaisi asioiden tapahtuvan, eikä koskaan myönnä olevansa väärässä. Sellaiset luonteet eivät laumassa pärjää, mutta heillä on taito pitää luonnevika piilossa taitojensa alla. Ja olla mukava kaveri silloin, kun johtaja on paikalla. Mutta kun selkä kääntyy, kaikki omat säännöt astuvat saman tien voimaan. Ja kun heitä vastaan koettaa hyökätä, se kääntyy sinua itseäsi vastaan ja saat potkut asiattoman käytöksen takia. Vaikkei laumalla olisi nimettyä johtajaa, joku pätee aina.

Helsingissä näyttäytyi samaan aikaan kaksi vähän suurempaa laumaa, joista toiset halusivat sulkea auki olevat rajat taatakseen, että naaraat saavat olla turvassa luonnotonta nautintoa janoavilta uroksilta. Samaan aikaan uutisoidaan että turvapaikanhakijoita ahdistellaan. Toinen lauma taas halusi katupartiot pois kaduilta, koska ne ovat tulleet tänne, vaikkei kukaan ole pyytänyt. Eihän turvapaikanhakijoitakaan ole kukaan pyytänyt tulemaan ja silti ne tulivat. Aidossa hädässä olevien maine on pilalla näiden lakia rikkovien tapausten toiminnasta. Mutta kun puhutaan katupartioista, olen henkilökohtaisesti kuullut vain yhdestä pellepartiosta, jonka voidaan katsoa syyllistyneen katupartion tahalliseen ärsyttämiseen. Vaikkei ärsyttäminen ole rikos, se voi johtaa lievään pahoinpitelyyn ja on ihan kokonaan pellen oma vika.

Toisin sanoen jos joku haluaa että suomen yhteiskunta toivottaa hänet tervetulleeksi tähän suureen laumaan tai joku pienempi porukka hyväksyy osaksi sakkia, ei lain rikkominen ole oikea keino lunastaa passia. Viattomat saavat kärsiä ja potkut asiattoman käytöksen takia. Oli kyse mistä tahansa ja mitä kukin yrittää, ongelma ei taida ratketa ikinä. On puhdasta sattumankauppaa, milloin voittaa oikeus ja milloin ei.