Suhdesopimus

Mennyt vuosi muistetaan monesta ikävästä asiasta, joista yksi oli huoli suomalaisten lisääntymishalujen vähäisyydestä. Asiasata keskusteltiin oikein A2-lisääntymisillassa sillä seurauksella, että ainakaan kovin moni ei eronnut pihtailevasta puolisostaan. Ja jos erosi ja miettii nyt omassa yksinäisyydessään keinoja päästä eteenpäin tai on suhteessaan epävarma tulevaisuusnäkymistä, murheisiin löytyi ratkaisuehdotus. Sopimus parisuhteesta kymmeneksi vuodeksi. Miten ei tullut mieleen, että parisuhdetoiminta on hyvin lähellä yritystoimintaa monelta eri taholta. Pitää läpäistä haastattelu, johon kutsutaan hakemuksen perusteella. Koeajalla vakuutetaan toinen omista vahvuuksistaan. Niitä korostaan ja samalla peitellään todellista luonnetta siihen saakka, että pääsee perheenjäseneksi. Vaihtoehtoisesti työsuhde on alkanut jo vuosia sitten vuokratyöllä ja kokemus saa tarjoamaan vakituista paikkaa. Molemmissa tapauksissa koeajan jälkeen motivaatio voi romahtaa ja jos ei saa tahtoaan läpi, mennään liiton tuella lakkoon, kun mikään ei kiinnostakaan.

Kymmenvuotissopimuksessa ehdot neuvoteltaisi joka kerta erikseen. Molemmat saavat esittää toiselle kymmenen kysymystä, joilla saada selkoa toisen elämän tavoitteista ja tavoista. Jokainen tietää itse parhaiten, viihtyykö paikallaan vai haluaako liikkua maan rajoissa tai niiden yli. Ovatko eläimet ihmistä parempaa seuraa vai ainoastaan täydellinen lautasmalli. Haluaako oman talon korvesta vai viihtyykö sivistyksen parissa yhdessä seinänaapureiden kanssa. Ovatko sukulaiset ylimääräinen rasite vai pysyvätkö he kaukana. Ovatko lapset ylimääräinen rasite vai tulevaisuuden suunnitelma. Kuinka mustaa on huumori? Mikä on suhde politiikkaan? Mikä on suhde alkoholiin? Mikä on suhde tupakkaan? Kirkko vai muinaismytologinen rakennus, joka ulkoisesti edustaa arkkitehtuuria.

Molemmat kuuntelevat toista ja miettivät tahollaan, miten suhtautua. Aina voi olla erimieltä, mutta turhien riitojen välttämiseksi voi kysyä, eikö mistään muusta voi keskustella. Ja taloudellinen kannattavuus. Miten toinen tienaa, tuhlaa ja säästää. Jääkö mitään pahan päivän varalle? Ilman riskejä ei voi sijoitusmarkkinoilla voittaa, mutta harkita täytyy. Todellisen luonteen peittely voi käydä haastavaksi, kun asioista velvoitetaan puhumaan. Jos ei osaa sanoa, voidaan molempien suostumuksesta jättää asia auki ja täydennellä sitä kerran vuodessa pidettävässä suhdekehityskeskustelussa.

Kymmenen vuotta on toki pitkä aika, kun sitä ajattelee tulevaisuuteen päin, mutta pohjimmiltaan vuosissa on kyse siitä, että ne vierivät ohi. Mitä tahansa teet, muistoihin jäävät vain tietyt asiat. Hyviä asioita, joita muistelee osin haikeana ja huonoja, joita ei olisi halunnut kokea, mutta elämä ei ole ravintolan ruokalista, josta voi tilata mieleisensä ja vaihtaa halutessaan lisukkeet. Tieto kymmenen vuoden määräajasta ja kehityskeskusteluvelvoitteesta antaisi varmasti myös motivaatiota tehdä töitä, jos kokee kipinän hiipuneen. Liian moni vain odottaa, että jotain tapahtuisi ja kun ei tapahdu, maailma romahtaa ja pudotus on vuosien varrella kasvanut pelottavan korkeaksi. Alastulo on kivulias ja tuska voi saada tekemään jotain harkitsematonta. Etenkin suurissa ikäeroissa suhde voi laimeta ikääntymiseen liittyvistä syistä.

Ja vain nuori rakkaus on täysipäiväistä. Kun arkeen astuu täysipäiväinen velvoite työstä rahan eteen, parisuhteelle annettava viikkoaika edustaa väistämättä velvoitteiden vähäisempää puolta. Pitäähän omaakin elämää velvoitteista huolimatta muistaa elää. Mihin tulevaisuus yhteisen arjen rakentamisessa lopulta johtaa, selviää vain mahdollisuuksia antamalla. Jokainen on yksilö ja näkee asiat omalla tavallaan ja kun kaksi näkee samoissa asioissa yhteisen ytimen, voivat he rakentaa ympärille uuden kokonaisuuden yhdistelemällä näkemyksiään yhteen toistensa kanssa ja luonto hoitaa loput. Pienet asiat pienessä piirissä voivat joskus tuntua tylsältä kenestä tahansa. Mutta vain pieni irtiotto voi riittää, että paluu arkeen on sydämelle suuri ja tärkeä asia.

Etenkin kun suurin osa nykysinkuista antavat kaiken vapaa-aikansa älypuhelimelle. Sille samalle asialle, mikä aiheuttaa suurimman osan eroista. Kysymys kuuluu, miten sen toisen ihmisen taustavaikutus saa ajattelemaan oman elämän olleen jo monta vuotta niin tylsää, että suhteella menee huonosti. Ja ilman toista ihmistä ollaan turhautuneita siitä, että ei ole toista ihmistä, jonka voisi jättää älypuhelin kädessä taustalle ja vakuuttua seitsemän vuotta myöhemmin yhtälön järjettömyydestä. Elää seuraavat kymmenen vuotta sinkkuna ja todeta, että ei se elämä kummemmaksi tullut. Jos löysi uuden, ei arki ollut pohjimmiltaan yhtään sen ihanampaa. Jotain niin erilaista, mutta silti niin paljon samaa tai toisinpäin. Täydellisyyttä ei ole, vaikka toivoisi.
Hyvää uutta vuotta kaikille sinkuille ja pareille, jotka eivät tahdo naimisiin.