Pedofiilin vankilatuomio muutetaan kolmen viikon ehdolliseksi, koska vankilat ovat täynnä Mikko Alatalon Känkkäränkkä-albulin warettaneita teinejä. Vanha vitsi, mutta muistin sen lukiessani tänään lehteä (Digitodaytä) aamukahvilla (Pascual-mehulla). Kaidalla tiellä pysyneille kopioin Urbaanista sanakirjasta kuvaavan sanaselityksen: "waretus eli lataaminen netistä. useinmiten laittomasti jonkin ohjelman kautta." Digiuutisissa kerrottiin ruotsalaisen piraattipuolueen ottavan huolekseen Piratebay-torrentsivuston saksalaisen nettioperaattorin taivuttua lain kouran alla.
Aamukahvittelu jatkui Iltalehden lueskelulla. Sofi Oksanen on pian miljonääri ja saa jokaisesta myydystä kirjastaan kolme euroa. Kolme euroa! Sehän maksaa kirjakaupassa 27 euroa. Lukisin kirjan mielelläni, mutta taloudellisiin seikkoihin vedoten olen jättänyt sen hyllyyn (ostin sen sijaan tänään Juha Vuorisen Painajainen Piparitalossa -dekkarin). Lataisin mielelläni kirjan pdf:nä ja veisin Sofin postiluukkuun parikymppisen. Kultaan kiedottuihin välikäsiin kyllästyi myös Radiohead, joka vuonna 2007 jakeli albumiaan ilmaiseksi netissä. Lataajat saivat itse päättää paljonko maksoivat vai maksoivatko mitään. Tulihan sitä rahaa ja aika paljon ilmaista mainostakin. Rebel!
Valven logo on tunnettu pelikoteloiden kansista, yleensä logo löytyy femmalla alkavan hintalapun oikealta puolelta. Firma yllätti tarjoamalla Portal-peliään ilmaiseksi (24.5. saakka, mutta kuitenkin). Kyyninen paska epäilee syyksi joko Valven uutta Mac-kampanjaa tai Portalin loppuvuodesta ilmestyvää jatko-osaa, mutta ainakin yksi Portal-fani innostui ja yritti ladata mökillä sitä GPRS-yhteydellä. Onneksi jostain löytyi laillisesti hankittu kanadalainen rikoselokuva DVD-formaatissa, ettei tarvinnut nauttia helteestä.
Viisi-kymmenen vuotta sitten leffassa käyneet saattavat muistaa mainoksen, jossa varastetaan auto sekä mummelin käsilaukku ja verrataan varkautta nettilataamiseen. Warettaminen onkin sikäli simppeli ongelma, ettei siinä ole muuta väärää kuin seitsemännen käskyn rikkominen. Warettaja varastaa managereilta, mainoskampanjoilta - ja pari euroa muusikoilta, pelintekijöiltä tai näyttelijöiltä.
Warettajat eivät joko koe ongelmaksi käskyn rikkomista tai käyttävät puolustuksena "emmä tätä leffaa kattois jos joutuisin maksamaan" -lausetta. Tai "ostan levyn jos bändi on hyvä". Molemmat ovat totta. Kuinka paljon oma leffa(teatteri)kulutukseni onkaan kasvanut Internetin myötä. Muovisia levyjä en vieläkään osta, mutta käyn keikoilla ja joskus pitkin hampain ostan jotain iTunesista haaveillen palvelusta, joka toimisi ilman välikäsiä - artistille rahat, ylläpitäjälle pari kolikkoa ja mulle levy.
Levy- ja pelifirmojen merenrantatoimistoissa keksitään puntit vapisten uusia keinoja estää warettaminen. PC-pelien julkaisemista vältellään helpon kopioimisen takia - konsolipelistä saa 70 euroa, eikä niiden laiton pelaaminen modatuilla konsoleilla ole kuin marginaalinen ilmiö. Atarin perustaja puhui pari vuotta sitten tietokoneeseen rakennetusta salauspiiristä, jota ei tosin ole näkynyt. Musiikin ja leffojen laittoman jakamisen estävät tekniikat estävät ehkä Mikko Alatalon kuuntelijoita, mutta muuten peli on kirjaimellisesti menetetty. Firmat eivät voi kuin hoitaa sairautta haastamalla oikeuteen megajakelijoita, kuten suomalaiselle Finreactorille kuusi vuotta sitten kävi. Tekijänoikeusrikkomuksista maksettiin korkeimmillaan 5000 euroa per nokka. Samalla hinnalla saisi kymmenisen pahoinpitelyä, mutta suosittelen kuitenkin warettamista.
Kirjoitettaessa soi Venäjä - Suomi 5-0
15 kommenttia
Anonyymi
19.5.2010 11:48
Olen itsekin joskus imuroinut diskografioittain musiikkia ja elokuvia netistä, mutta enää en jaksa. Kaikki, mitä kirjoitat, on totta, mutta minua on alkanut risoa itsetietoisten piraattien rasittava jeesustelu uusista kulttuurin jakelumalleista, kulttuuriaarteiden suojelemisesta ja kaikesta muusta. Kaikesta huokuu (ja saman voi käydä vaikkapa toteamassa pirate bayn suosituimmista torrenteista), että korulauseiden takana on yksinkertaisesti halu saada (massa)viihdettä ilmaiseksi.
Näin levytysuraa aloittelevana muusikkona tiedän, että asialle ei mahda yhtään mitään eikä se minua sinänsä haittaa, sillä elämäntapawarettaja ei maksa senttiäkään missään tapauksessa. Minusta on kuitenkin harvinaisen kusipäistä toimintaa piiloutua jeesustelun ja hyvien aikomusten taakse. Sanoisivat edes rehellisesti, että eivät viitsi maksaa viihtestään mutta pitävät sitä silti tietoyhteiskunnan kansalaisoikeutena. Sitä arvostaisin. Minusta artistilla on moraalinen oikeus päättää, miten hänen luomaansa sisältöä käytetään, oli nörtti sitten mitä mieltä hyvänsä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
19.5.2010 15:59
http://kerrolisaa.com/image.php?image_id=3625
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
19.5.2010 17:53
Mielestäni waretuksen yhteydessä sanan "varastaminen" käyttö on vähintäänkin kyseenalaista. Auto ja mummelin käsilaukku varastetaan, musiikkia ja leffoja kopioidaan. Ikävä kyllä viihdeteollisuus on saanut tämän sanan väärinkäytön vakiinnutettua kansan keskuudessa juuri mainitsemasi kaltaisilla pätkillä.
Itse lataan puhtaalla omallatunnolla TV-sarjoja netistä ilmaiseksi. Suurta osaa näistä sarjoista ei Suomen televisiossa koskaan nähdä, ja nekin jotka nähdään nähdään vuoden viiveellä. Tämän lisäksi saamani tuote on parempi kuin "laillinen" versio: 1080p-tasoinen teräväpiirtokuva, kyky painaa paussia kun hakee evästä, ei kuutta mainoskatkoa tunnin pituisessa jaksossa jne.
Laillinen vaihtoehto olisi odottaa kuukausia sarjan päättymisen jälkeen (spoilaantuen siinä sivussa täysin) DVD-boksia, josta saa maksaa itsensä kipeäksi. Hyvällä lykyllä DVD:n aluekoodilukituksen takia tämäkään ei ole vaihtoehto: osasta sarjoista ei tehdä R2-julkaisuja. Muovikiekot muuttuvat minulle täysin hyödyttömiksi heti kun olen jaksot katsonut. En halua omistaa sarjaa, haluan vain nähdä sen. Olisi hienoa jos viihdeteollisuus tajuaisi miten vanhanaikaista muovikiekkojen myynti on.
Suomalaisetkin televisiokanavat ovat sentään vihdoin viimein hiljalleen heräämässä ja tajuamassa miten tärkeä ilmiö nettitv on. Ikävä kyllä tekninen toteutus on toistaiseksi sieltä ja syvältä.
Kuka tekee Spotifyn tv-sarjoille?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
20.5.2010 01:32
"Molemmat ovat totta. Kuinka paljon oma leffa(teatteri)kulutukseni onkaan kasvanut Internetin myötä."
Ovat totta, koska sinä olet henkilökohtaisesti näin tehnyt? Voin tässä hatusta heittää (kuten sinäkin), että aivan taatusti enemmän on niitä, jotka jättävät käymättä teatterissa ja lataavat leffan koneelleen ilmaiseksi.
99,9% warettaa, koska haluavat saada tavaraa ilmaiseksi ilman kiinnijäämisen pelkoa.
Warettaminen on varastamista, turha yrittää jeesustella sitä miksikään muuksi. Eniten vituttaa pienten tekijöiden puolesta: kun jotkut vääntävät kokopäivä työnä vuosien aikana pelin, jonka 5 000 ostaa ja 50 000 warettaa, on jotain päin persettä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
20.5.2010 10:45
Enemmän minä tunnen warettajia, joiden musiikin/elokuvien/sarjojen/pelien laillinen kulutus on kasvanut warettamisen ansiosta, kuin niitä jotka jotka vain lataavat, eivätkä ikinä osta mitään. Tietysti joukkoon mahtuu vain warettajiakin, mutta suurin osa haluaa tukea taidetta mistä nauttii.
Itse omistaisin ilman waretusta ehkä 3 cd levyä, nyt warettamalla olen saanut tutustua muuhunkin musiikkiin kuin Voicen, NRJ:n ja Novan tarjontaan, ja löytänyt omat suosikkini ja omistan satoja levyjä. Haluan kuunnella levyn ensin, ennen kuin maksan siitä 20€. Jos en pidä siitä, heitän sen koneelta roskiin, jos pidän laitan ostettavien listalle. Entäs levyt joita ei enää saa mistään? Saako niitä waretuksen vastustajan mielestä ladata? vai pitääkö tyytyi toivomaan radiosta sen levyn biisejä ja toivoa, että jollain kerralla tulee levydivarissa vastaan?
Keikoilla olen käynyt myös usein, ja nyt menossa jopa elämäni ensimmäisille festareille. Ilman waretusta olisin säästänyt nekin rahat, vaikka käytettäväksi viinaan. Damn. kehnoa tämä waretus.
Myös oma elokuvahyllyni on täynnä elokuvia, jotka olen ensin warettanut, sitten halunnut omaksi. No kieltämättä elokuvia olisi hyllyssä varmasti jokin verran ilman waretusta, kiitos telkkarin. Telkkaria en muuten enää omista. Siis nyt olen täysin netin armoilla viihteen puolesta.
Tietysti ostaminen lisääntyy vasta, kun ostovoima ja oikeellisuuden taju kasvaa. Itse waretin kaiken koko koulu ja opiskelu ajan, en ostanut mitään, koska minulla ei ollut paljoa rahaa. Nekin vähät rahat halusin käyttää muuhun kuin musiikkiin/elokuviin/peleihin, kävin tosin silloin keikoilla, eli tuin warettamiani artisteja. Mutta oikeesiin töihin päästyniä minulla on varaa ostaa levyjä/elokuvia joista nautin. Mutta vieläkin, jos rahaa on vain yhteen levyyn, ostan mieluummin sen pienen artistin omalta levy-yhtiöltä, kuin megatähden megahittilevyn, joista menee lähes kaikki eurot rikastuttamaan sony entertainmenttia. Eli levy ostoslistan viimeisenä ovat aina, isojen levy-yhtiöiden suurimmat tähdet, vaikka levyn olisinkin jo ladannut aikoja sitten.
Minun kokemuksen perusteella 90% maksaa warettamisen lisäksi siitä taiteesta jota haluavat nauttia, kaikki eivät välttämällä ostamalla juuri samaa tuotetta, mutta jotenkin (ostavat elokuvia/levyjä/pelejä/kirjoja, käyvät keikoilla, maksavat tv-lupaa, katsovat mainoksia, mainostavat taidetta eteenpäin, ostavat oheisttuotteita, seuraavia levyjä) ja 10% istuu vain ruudun ääressä pihisti hihitelleen ostamatta ikinä mitään.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
20.5.2010 11:59
"Laillinen vaihtoehto olisi odottaa kuukausia sarjan päättymisen jälkeen (spoilaantuen siinä sivussa täysin) DVD-boksia, josta saa maksaa itsensä kipeäksi."
Eli oikea syy on, että et halua maksaa mitään. Hah hah. Well played.
"Enemmän minä tunnen warettajia, joiden musiikin/elokuvien/sarjojen/pelien laillinen kulutus on kasvanut warettamisen ansiosta, kuin niitä jotka jotka vain lataavat, eivätkä ikinä osta mitään. Tietysti joukkoon mahtuu vain warettajiakin, mutta suurin osa haluaa tukea taidetta mistä nauttii."
Henkilökohtaista mutuilua vailla todisteita. Suuret massat warettavat, koska ihminen ei noin keskimäärin halua maksaa mistään minkä voi saada ilmaiseksi. Todisteena toimivat kamppanjat, jossa esim. indie-pelejä on myyty periaatteella "maksa niin paljon kuin haluat" ja porukka silti warettaa pelin, vaikka voisi maksaa vaikkapa vaivaisen euron tai 10 senttiä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
20.5.2010 14:02
"Todisteena toimivat kamppanjat, jossa esim. indie-pelejä on myyty periaatteella "maksa niin paljon kuin haluat" ja porukka silti warettaa pelin, vaikka voisi maksaa vaikkapa vaivaisen euron tai 10 senttiä."
Niin, tai sitten ne warettajat eivät ole kuulleet kyseisestä kampanjasta. Itse olen paljonkin pelannut, en ikinä ole tuollaiseen törmännyt tai osunut oikeaan aikaan oikeille sivuille. Ja eikö tuo RadioHeadin kamppis mennyt ihan hyvin, paitsi levy-yhtiö tykännyt.
Toinen syy rahalla ostettavien ladattavien epäonnistumiseen ja laittoman lataamisen suurempaan suosioon on psykologinen. Ihminen haluaa ostaessaan saada jotain. Ladattu peli/elokuva/musiikki ei ole konkreettinen tuote, siis jos maksat sen rahalla, et tunne saaneesi mitään, ja toisaalta, jos waretat sen et tunne varastaneesi mitään. Se onko kopioiminen varastamista, niin tämän hetkisen lain mukaan on. Mutta kuinka moni mieltää varastavansa, jos lainaa elokuvan tai kirjan kaverilta? Tuo levyjen/leffojen kopioiminen on saanut jo sellaisen varastamis -mielikuvan, johtuen juuri noista kampanjoista, mutta kuinka moni tiesi varastavansa kasettiaikaan, kun nauhoittia c-kasetilta toiselle. Warettamisessa on kyse kopioinnista ilman minkäänlaista tuottoa, mihin siis vedät itse rajan lainaamisen ja varastamisen välillä? Onko kappaleen laulaminen sukujuhlissa tai bussissa laitonta? entä jos joku nauhoittaa esityksen? Entä elokuvan katsominen ison kaveriporukan kanssa? Miten elokuvat ja levyt mitä, et enää kaupasta saa? Kuka menettää rahaa, jos lataat levyn mistä et pidä ja mitä et enää ikinä kuuntele etkä jaa eteenpäin? Entäs elokuvan, josta katsot 20min sitten lopetat?
Ja toisaalta tuotteessa minkä ostat pitäisi olla jonkin näköinen takuu. Jos tilaat netistä yhden kuvan perusteella tuolin, ja kotiin saadessa tuoli onkin kuvaa rumempi ja huono istua, voi luultavasti etämyynnin ehtojen mukaisesti palauttaa kehnon tuolin, mutta jos ostat levyn, levyn on huono, et pidäkään sen musiikista, pidit vain radiosoitto/näytekappaleesta, et voikaan palauttaa lataamaasi levyä ja saada rahoja takaisin. Miksi?
En myöskään aiemmin enemmän latailleena tuntenut tekeväni väärin varastaessani miljönääreiltä, siis isojen lyvy-yhtiöden megatähdiltä. Omatuntu kyllä pisti, jos latasin jotain oikeasti hyvää ug -musaa nälkää näkeviltä taiteilijoilta. Kuten Del sanoo, mieluumin sen 20€ pistäisi suoraan Sofi Oksasen tilille.
Tuo "suuret massat warettavat, koska ihminen ei noin keskimäärin halua maksaa mistään minkä voi saada ilmaiseksi" on samanlaista mutuilua. Warettamista ei ole paljoa tutkittu, ainkaan puolluettomasti, levy- ja elokuvamyynti on laskenut, samoin ilmeisesti TV-katsojaluvut. Mutta onko levyjen ja elokuvien taso pysynyt yhtä hyvänä? Onko tutkimuksissa huomioitu internetin kautta ostettavat tuotteet? Onko luvut vain isojen elokuva- ja levy-yhtiöiden lukuja. Onko sama suunta myös pienen kohderyhmän artisteilla, jotka toimivat omilla levymerkeillään? Onko keikkamyynti laskenut? Missä määrin raha menee artistille? Onko artistien rahat vähentyneet? Kuinka suurta lasku on? Ennen oli jonkun (sinun tai tutun) pakko ostaa huono levy, että sait kuunneltua sen huonouden ja todeta, että vain radiosoittoon päässyt kappale on hyvä. Nykyään voit kokeilla mitä tahansa musiikkityyliä, mitä tahansa levyä, kun ennen jouduit maksamaan siitä tiedosta, ettet oikeasti pidä rap-musiikin mistään osa-alueesta tai vähintään tuntemaan jonkun tosi fanin, jolla näitä levyjä oli. Siis aiemmin maksettiin huonosta musiikista/elokuvista ja oman musiikki/elokuvatyylin löytämisestä, nyt sen voi tehdä ilmaiseksi, mutta tosin laittomasti.
Minä uskon ja toivon laittoman kopioimisen johtavan ihmiset sellaisen musiikin/elokuvan/pelien ääreen, josta he oikeasti pitävät ja päästävät heidät pois soittolistojen ja ison rahan mainoskamppanjan ikeestä. Toivon myös rahan menevän oikeasti taiteen sisällöntuottajille, kuin markkinointikonestoihin ja isoille yhtiölle. Taiteilijoiden on aika pohtia oikeasti uusia ja nykytekniikan huomioon ottavia tapoja elää työllänsä ja myös pohtia mikseivät ihmiset halua maksaa näistä hyödykkeistä ja onko tärkeämpää, että ihmiset kuulevat sinun musiikkia ja tulevat keikalle ja arvostavat sinua, kuin, että he ostavat levyn, toteavat huonoksi, eivätkä kiinnitä sinuun huomiota.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
20.5.2010 22:53
"Mutta kuinka moni mieltää varastavansa, jos lainaa elokuvan tai kirjan kaverilta?"
Täysin eri asia. Warettaminen ei ole "lainaamista" vaan laittomien kopioiden jakamista omaksi.
"Warettamisessa on kyse kopioinnista ilman minkäänlaista tuottoa, mihin siis vedät itse rajan lainaamisen ja varastamisen välillä?"
Siihen, että jos teoksen tekijä ei ole tarkoittanut tuotettaan kopioitavaksi/jaettavaksi ILMAISEKSI vaan yrittää esim. elättää itsensä ja mahdollisesti perheensä. Onko tämä vaikea ymmärtää?
"Kuka menettää rahaa, jos lataat levyn mistä et pidä ja mitä et enää ikinä kuuntele etkä jaa eteenpäin? Entäs elokuvan, josta katsot 20min sitten lopetat?"
Kappaleita voi nykyään kuunnella laillisesti esim. YouTubesta ennenkuin päättää ostaa. Elokuvista on trailereita. Jos lataat levyn sensijaan, että ostat sen kaupasta menettää artisti/levy-yhtiö yhden kappaleen myynnistä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
21.5.2010 14:28
Vedät rajan lainaamiseen:
Siihen, että jos teoksen tekijä ei ole tarkoittanut tuotettaan kopioitavaksi/jaettavaksi ILMAISEKSI vaan yrittää esim. elättää itsensä ja mahdollisesti perheensä. Onko tämä vaikea ymmärtää?
No, jos kysyt kirjailijalta, hän sanoo, että kaverille ei saa lainata, vaan kaverin pitää ostaa oma kirja. Levy-yhtiö sanoo, että et saa ilmaiseksi kopioida jo ostamaasi levyä autoon/tietokoneelle/kannettavaan soittimeen/mökille, vaan sinun pitää ostaa uusi levy joka mediaan.
"Kappaleita voi kuunnella esim youtubesta" Tuo youtubeen lataaminen on ihan yhtä laitonta, tai siis kyllä jotkut artistit lataavat omia kappaleitaan sinne, mutta harvemmin kukaan uutta levyään kokonaan ja harvemmilla on kokonaan vanhaakaan tuotantoa. Jos kappaleen lisääjä ei ole artisti/ levy-yhtiö, niin kuuntelemalla noita kappaleita on sama kuuntelisitko piraattilevyä tai ladattua biisiä, eli et itse syyllisty rikokseen (tämän hetkisen lainsäädännön perusteella), mutta lisää syyllistyy, samalla tavalla kuin lataaja. Miksi et heitä paheksu samalla tavalla kuin warettajia? Samalla tavalla he "varastavat" artistilta, kuin laittomasti lataajatkin.
Laittomasta lataamisesta ei voi laskea, että kun lataat yhden kappaleen niin se on yksi vähemmän myyntiä. Sama, jos kaupassa jaettaisiin ilmaisia suklaapatukoita, luultavasti 99% asiakkaista ottaisi suklaan, myös ne jotka ovat suklaalle allergisia (vien mummolle). Ei kauppa voi tästä laskea, että olisi myynyt 2000 suklaapatukkaa ilman ilmaisia näytteitä. Tämä luultavasti vain laskee sen päivän suklaan myyntiä pienemmälle tasolle kuin eilen, mutta taas lisää asiakasmäärää (koska suomalaiset ajaa ilmaisen t-paidan perässä vaikka helsingistä ouluun) ja muiden tuotteiden myyntiä. Siksi on vaikea laskea paljonko levy/elokuva/pelimyyntiä todellisuudessa haittaa laiton lataaminen. Ja mihin muuhun sillä taas on positiivinen vaikutus.
Minunkin mielestä on väärin, että taiteesta mistä mitä käyttää ei maksa, mutta tapoja musiikin/elokuvien/pelien lailliseen hankkimiseen pitää lisätä ja muokata sopivammiksi nykyaikaan ja pohtia onko kopioitu oikeasti laiton? Se ei ole niin suoraviivaista kuin lataamisen vastustajat haluavat antaa ymmärtää. Suurinta osaa ladatuista ei ikinä ostettaisi, lataajilla on kuitenkin x-määrä rahaa käytössä viihdykkeisiin (mihin se käytetään?), ihmiset arvostavat kuitenkin aitoa tuotetta enemmän kuin kopiota, kopiominen ei tuota rahaa kellekään (siis se, että pyydät/saat kopiosta rahaa tai ostat kopion halvemmalla on mielestäni yksiselitteisesi laitonta), osa ladatusta ei enää saa muulta.
Laittomassa lataamisessa on muitakin osa-alueita, kuin "haluan saada ilmaiseksi". Minulla on esim. suositusta pelisarjasta kaikki osat hyllyssä, viimeisimmissä on vielä muovit päällä. Koneella on laittomat kopiot, koska pelisarjan osaan 4(muistaakseni) tuli kopionsuojaus, minkä johdosta sain asentaa koko koneen uusiksi, sain pelit nopeammin lataamalla laittomasti, pelit toimivat paremmin ja ilman levyä laittomassa versiossa. Laiton "kopio" on siis kaikin puolin parempi, kuin alkuperäinen, niin kuin jonkun mainitsemat TV-sarjat hd-kuvalla.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
22.5.2010 13:11
Olen toistaiseksi ostanut jokaisen hyväksi havaitsemani leffan ja levy jonka olen testannut ensin netin kautta. Sen lisäksi on toki olemassa sellaisia asioita joita ei myydä laillisesti enää missään. Mielestäni on kohtalaisen kohtuutonta ja ennen kaikkea mautonta teostolta itkeä jonkin sellaisen tuotteen ilmaiseksi lataamisesta josta ei ole olemassa enää kaupallista versiota saatavilla.
Haluan muistuttaa, että mm. pelien ja ohjelmien pykääjät pyörivät itse hyvin, hyvin veitsen terällä kopiointisuojauksiensa kanssa. Ihmisellähän on oikeus tehdä kopio tuotteesta omaan käyttöön. Se, että se estetään, on melko kyseenalaista.
Hyvä esimerkki toimivasta kopiointisuojauksesta tietokoneohjelman osalta on WoW, niin paljon kuin se peli minua etookin. Yksinkertaisesti pelaaja maksaa lisenssiä jos mielii pelata "isojen poikien" peleissä. Musiikkiin tätä on hankala soveltaa mutta muuten toimii.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
22.5.2010 20:53
"Eli oikea syy on, että et halua maksaa mitään. Hah hah. Well played."
Niinpä niin, sehän se pointti epäilemättä siinä oli. Myöhemmin samasta kappaleesta: "En halua omistaa sarjaa, haluan vain nähdä sen.". Samasta syystä en osta elokuvia DVD:llä tai Bluraylla vaan käyn joko katsomassa elokuvateatterissa tai vuokraan. Ei tämän luulisi olevan vaikeaa käsittää.
Rahasta ongelmassa ei ole TV-ohjelmienkaan suhteen kyse: voisin todellakin maksaa reipastakin kuukausimaksua hyvin toimivasta Hulun kaltaisesta palvelusta Suomessa. Nykyiset suomalaiset netti-TV:t (Areena, Katsomo, Ruutu) ovat melkoista kuraa sekä tekniseltä toteutukselta että tarjonnaltaan, mutta parempaan suuntaan ollaan onneksi menossa.
Elisa on sentään tajunnut minkälainen potentiaali digitaalisessa levityksessä piilee ja ovat innovoimassa Elisa Viihde -paketilla jotain tämänsuuntaista. Sen rinnalla Welhon HD-digiboksi (400e) ei kuulosta yhtään kilpailukykyiseltä.
Mitä indiepeleihin tulee, juuri äskettäin pyörinyt Wolfire Humble Indie Bundle pisti viisi peliä myyntiin "maksa mitä haluat" periaatteella ja tuotto nousi yli miljoonaan dollariin. Keskimäärin bundlesta maksettiin $9. Kampanja on ollut kaikin puolin uskomaton menestys. Kannattanee tutustua vähän lähemmin ennen kuin lähtee käyttämään tuollaista esimerkkinä: http://www.wolfire.com/humble
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
24.5.2010 03:10
Kirjojen hinnoista pari sanaa: käännökset maksavat eli kirjailija itse saa monin kerroin vähemmän rahaa käännetyistä kirjoista kuin kotimaassaan kotimaan kielellä kirjoitetuista ja sellaisina myydyistä. Pokkarirojaltit ovat myös todella laihat, niin käännösmaissa kuin kotimaassa (ehkä 5-7prosenttia). Kolmea euroa per kirja voi siis odottaa vain kotimaan kovakantisten myynnistä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Del Aholainen
25.5.2010 19:29
"Kaikesta huokuu (ja saman voi käydä vaikkapa toteamassa pirate bayn suosituimmista torrenteista), että korulauseiden takana on yksinkertaisesti halu saada (massa)viihdettä ilmaiseksi"
En haluaisi saada ilmaiseksi - voisin kyllä maksaa, mutta tällaista riistettyä kansalaista vituttaa nuo kultapossut.
"Kuka tekee Spotifyn tv-sarjoille?"
Voddler? ;)
"Ihmisellähän on oikeus tehdä kopio tuotteesta omaan käyttöön"
Se on muuten outoa, että kirjastosta voi hakea ne Mikko Alatalot maksutta ja kopioida ihan laillisesti itselleen. No, eiköhän tähänkin puututa...
"Kirjojen hinnoista pari sanaa: käännökset maksavat eli kirjailija itse saa monin kerroin vähemmän rahaa käännetyistä kirjoista"
Toki, mutta esim. Sofin kirjaa ei ole käännetty. Tietysti oikoluku ja editointi maksaa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
26.5.2010 12:54
Tuota noin. Väite piratismin kuoleman korrelaatiosta hintojen laskuun on paskapuhetta. Verratkaamme vaikka PC:n pelien ja konsolien pelien hintoja toisiinsa. PC:n uutuudet ovat järjestäen 20+€ halvempia. Miksi? Koska konsolien kustannukset ovat korkeammat? No ei. Siksi, että konsolille on konsolia tärvelemättä *elvetin vaikea saada aikaan kopiota pelistä tai muusta konsolikohtaisesta mediasta. PC:n pelit ovat jaossa samalla viikolla julkaisusta, joskus edellisen kuukauden aikana. Tämä siksi, että konsolien kopiosuojaukset on ohitettava rautaa muuttaen mikä taas usein tekee konsolista muuten turhakkeen, PC:n verrokit voi ohittaa suhteellisen helposti jos on vähääkään dataa veressä.
Näin piratismi pitää hinnat järkevinä niiltä osin kuin se on toteutettavissa pelien osalta. Sama ei päde leffoihin tai musiikkiin.
Itse maksaisin artistille helposti sen 20€/albumi, mutta koska se artisti saa ehkä 10% maksetusta summasta, en oikein näe järkeä ostaa levyä kaupasta. Siksi ostan levyni keikoilta bändin omasta kasasta, alennuslaareista tai sitten tuubi tarjoaa musiikin ilmaiseksi. On ihan helvetin naurettavaa väittää, että musiikki olisi oikeissa hinnoissaan jos 90% hinnasta menee välikäsille. Platan vääntäminen kuitenkin maksaa hulluimmissakin yliampumisen visioissa noin 2€, toiset 2€ tai alle menee artistille. Miten helvetissä 17€ saadaan kulumaan rahtiin, tuottajaan ja katteeseen kaupassa ilman yliampumisia? No ei niin mitenkään. Kuljetuskustannukset kaikkineen ovat lättyä kohden kolmisen euroa, kaupan kate varmaan saman verran. Jättää tuottajalle 11€ joista paskallakin myynnillä studiolle menee 2€/kiekko, kohtuullinen korvaus(tuotto) tuottajalle on 2€/kiekko. Nämä olivat siis omia arvioita, en ole tutkinut asiaa sen suuremmin. 7€ ilmaa joka lätyssä tekee sen, etteivät ihmiset ole halukkaita maksamaan niistä normihintoja. Itse voisin hyvinkin maksaa mutten tuottajalle joka on vain edesauttava voima, vaan artistille joka sitä rahaa tarvitsee ja ansaitsee tuotoksestaan saada. Kunnes tilanne muuttuu, pysyn niissä keikkojen levymyynneissä, alelaareissa ja juutuupissa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
8.6.2010 17:43
Tutkitusti lataajat ostavat ostavat rutkasti enemmän kuin ei lataajat. Kuinka paras asiakasryhmä voi olla samalla pahin vihollinen? Tutkimuksia aiheesta löytyy helposti googlella tai vaikka tutustumalla Piraattipuolueen sivuille.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin