Ilmiöt

Aivan kohta on se aika käsillä kun ohjelma alkaa. Vaikka ulkomuoto hävettää suuresti jo näin ennenkun ohjelma alkaa, niin omapahan on moka kun en ole saanut itseäni niskasta kiinni. Kai sekin päivä joskus tulee.

Sen voin sanoa vaan, että muuten olen suorituksistani äärimmäisen ylpeä. Fyysinen kuntoni ei ollut parasta antia, mutta sisua löytyi senkin edestä.

Kokemus itsessään oli supermahtava ja kaikkein ihaninta oli oikeasti päästä ns. naisten maailmaan mukaan. En ikinä ole oikein naisten kanssa toimeen tullut vaan ollut oman tieni kulkija ja ystäväpiiristä löytyy enemmän miehiä. Hyvin mä mahduin kuitenkin mukaan mun joukkueeseen ja olin tervetullut eikä mua ainakaan syrjitty.

Viidakossa selvytyminen yksin ei olisi tullut kuuloonkaan vaan kyllä siihen tarvittiin näitä upeita ja rohkeita naisia, että sai itsestäkin nuo puolet esiin.

Hirveän nopeasti nuo ajat kyllä tuppaa unohtumaan kun hädin tuskin muistan , mitä kaikkea hurjaa sitä tulikaan viidakossa tehtyä. No televisiosta sitten näkee.

Nyt ovatkin tv-lehdetkin alkaneet jo vähän antamaan juonipaljastuksia ja tosiaan ensimmäisessä jaksossa nyljetään kana! AUTS! En halua edes muistella kyseistä asiaa!

22.3 sitten ruudun ääreen katsomaan hullua menoa ja upeita maisemia. Ja hatunnosto kyllä tälle neidillekin tulee...

Mitä tykkäätte suomalaisista reality-ohjelmista?

Mä kaipaisin Suomeen kunnon actionia ja paljon räväkämpiä ohjelmia. Otetaanpa puheeksi nyt suomen realityohjelmat.

Mitä kunnon reality pitää sisällään?

Realitya on tehty seuraamalla ihmisten peruselämää (bb), työtä (kiinteistökuningatar Kaisa), ja kilpailemista eri aloilla. Tanssimisessa (tanssii tähtien kanssa), laulamisessa (idols) , pelkojen voittamisessa (pelkokerroin), työnteossa(diili), kokkaamisessa (top chef) jne jne.

Mun mielestä suomen realitysta tekee jo suureksi osaksi huonoa median suhtautuminen ja kotikatsojat. Jos esim. Kaisa haluaa tehdä hyvän ohjelman ja provosoi ohjelmassaan tekemällä ei niin tavanomaisia kiinteistövälittäjän tehtäviä, kuten juoda shampanjaa työajalla niin siitä nousee meteli. Halutaanko me katsoa kun se istuu ja selaa papereita vai kun se on niin itseään täynnä että puhuu ohjelmassa itsestään ja kehuu vuolaasti ja katsojat saavat ihmetellä silmät pyöreinä.

Enemmän itse ainakin saan irti jälkimmäisestä sillä se herättää tunteita ja tekee ohjelmasta mielenkiintoisen. Ja tuo oli siis vain esimerkki.

Jokaisessa realityohjelmassa pitää olla ääripäitä mitä arkielämässä ei välttämättä ihan joka päivä tapahdu. Juuri siksi siinä on sitä ohjelmaakin alettu tekemään. Kuka on valmis ikäänkuin näyttelemään tosielämän tapahtumia kärjistettynä ja kenestä löytyy asennetta.

Ja silti ainakin itse erotan viihteen tekemisen arjesta. Sama pätee big brotheriin. Asukkaat ovat menneet taloon, joo voittaakseen, MUTTA myös tekemään viihdettä katsojille. He tietävät olevansa ohjelmassa.

Ulkomailla realityohjelmissa pelataan vähän kovemmilla panoksilla. Otetaanpa esimerkiksi vaikka iso- britannian big brother. Eräänä vuonna tavis big brotherissa 2 homoa ja yksi nainen istuivat viimeisinä iltaa kun muut nukkuivat ja homot sanoivat naiselle: et uskalla työntää tuota pulloa pi'''uusi! Nainen otti pullon ja istui sen päälle ja homot nauroivat katketakseen. Nainen meni pihalle ja alkoi tyydyttämään keskellä maata itseään pullolla saadakseen katsojien huomion ilmeisesti. Ollakseen "viihdyttävä".

Jos media ja suomalaiset suhtautuisivat eritavalla skandaaleihin mitkä tapahtuvat ruudun takana eikä ihmisiä yksilöitäisi ja tuomittaisi olisi meillä ehkä asiat eri tavalla telkussa. Toisaalta suomi on niin pieni maa ettei kukaan uskalla heittäytyä sen uhalla, että hänen tekemisensä jäävät kaikkien mieleen ja työpaikalle ei voi palata. Mutta millä isossa maassa mokaavat ihmiset voivat palata töihin tai etsiä uutta ja mennä lähikioskille tai baariin heidän temppujensa jälkeen? Ymmäretäänkö heitä.