Ilmiöt

Normaalisti ystävänpäivänä olen ollut rakkauden ympäröimänä ja se on ollut vuoden romanttisin päivä. Toisin kuitenkin kävi tänä vuonna ja on kyllä haikea mieli, mutta menneet on menneitä.

Tänä vuonna olin sitten klo 20.00 asti töissä eikä kukaan meinannut tehdä mitään erikoista. Päinvastoin sain kuulla vain ikäviä uutisia ystävänpäivänä. Ja koko tällä viikolla. Ystävilleni on tapahtunut surullisia asioita.

Kaikkein ihaninta olisi minusta ollut idea rusettiluistelusta, joka järjestettiin rautatieaseman luistelukentällä. Eipähän ole luistimia ja olisi ollut liian myöhäistä.

No parempi onni ensi vuonna.

Mun mielestä ystävänpäivää ei pidetä hirveän isossa roolissa täällä suomessa mikä on harmi. Esim. muaalla maailmassa se on niin ihana päivä ja täynnä romantiikkaa ja ihmiset menevät kihloihin ja miehet ovat kuin siirappia. Ainakin mun unelmissa. Ystävänpäivänä nainen pitää yllättää, hukuttaa sydämiin ja lahjoihin ja antaa joku kaunis koru esimerkksi. Sitten mennään ravintolaan syömään ja käydään elokuvissa tai sitten tehdään samat asiat kotona. Ja tietysti muistetaan ystäviäkin.

Kävin eilen katsastamassa livenä miss helsinki-finalistit vip-tilaisuudessa johon Martina minut kutsui. Neidot olivat oikein kauniita ja täytyy sanoa , että parempi taso on noissa kisoissa kun missikisoissa (miss suomi).

Olisin toivonut, että Alisa voittaa, koska hänellä upea esiitymistaito, kävely ja rohkean oloinen luonne. Voittaja ei mennyt tänä vuonna yhtään nappiin.

Kisat oli todella upeasti järjestetty. Hieno show ja upea lava, sekä kaiken kruunasi musiikki ja stailaus.

Sitten pitikin jo lähteä emännöimään gc clubille ja hauskaa oli taas kerran.

Strippiesitykset on kuin taidetta ja mun mielestä niitä on upeaa katsoa.

Kohta on myös mun bodycampin ensimmäinen viikko takana ja 11 viikkoa edessä ja päätöksessä pysytään vaikka mikä olisi. Aion juhlia sitten synttäreitäni 16.5.2012.

Tänä vuonna unohdin ystävänpäivän tyystin ja maanantai aamulla herättyäni odotti työpäivä ja kotiin pääsy oli vasta kahdeksalta illalla. Viikonloppu meni keikkaillessa Johannan mukana ja tottakai ostokset oli jätetty viimeiseen asti joita en sitten päässyt tekemään.

Ystävänpäivä on aina ollut minulle todella koskettava päivä siinä mielessä, että se merkitsee minulle suurta rakkautta. Yleensä olenkin sen viettänyt rakkaan ihmisen vierellä, mutta tällä kertaa se ei tosiaan mennyt niin. No työpäivän jälkeen sitten äkkiä juoksulla kamppiin ja Anttilaan katsomaan edes jotain vaivaisia ideoita. No ei siinä sitten muuta kun dvd-soitinhan se oli sitten ostettava kaverille, kun edellinen oli juuri mennyt rikki vaikka yleensä ystävänpäivästä selviää suklaarasialla tai pienellä lahjakortilla. No käy se näinkin ja iloinen olen ystävän puolesta että ilahtui kun saa taas katsella elokuvia!

Olisin tosiaan odottanut ystävänpäivältä enemmän, ja eniten täytyy osoittaa pettymystä sitä kohtaan että nykyään kaikki toivotukset ja jutut tulee facebookin kautta. Mihin on hävinnyt ne kaikki kauniit soitot ja sydämelliset tekstiviestit tai yllätyslahjat ja kaverin muistaminen jollain söpöllä tavalla. Entäs "vanhanaikaiset" ystävänpäiväkortit. Ystävä on sellainen asia että se on aina siinä, mutta harvoin sitä muistaa kuitenkin sanoa kuinka tärkeä hän onkaan. Siispä tämä päivä vuodessa on ystävälle ja omalle rakkaalle äärimmäisen tärkeä. No toivotaan kivempaa ystistä ensi vuonna ja toivottavasti teillä oli ihana päivä. Onneksi sain edes tärkeimmältä henkilöltä elämässäni ihanan lahjan ja ystävänpäivätoivotukset!