Tänä vuonna unohdin ystävänpäivän tyystin ja maanantai aamulla herättyäni odotti työpäivä ja kotiin pääsy oli vasta kahdeksalta illalla. Viikonloppu meni keikkaillessa Johannan mukana ja tottakai ostokset oli jätetty viimeiseen asti joita en sitten päässyt tekemään.
Ystävänpäivä on aina ollut minulle todella koskettava päivä siinä mielessä, että se merkitsee minulle suurta rakkautta. Yleensä olenkin sen viettänyt rakkaan ihmisen vierellä, mutta tällä kertaa se ei tosiaan mennyt niin. No työpäivän jälkeen sitten äkkiä juoksulla kamppiin ja Anttilaan katsomaan edes jotain vaivaisia ideoita. No ei siinä sitten muuta kun dvd-soitinhan se oli sitten ostettava kaverille, kun edellinen oli juuri mennyt rikki vaikka yleensä ystävänpäivästä selviää suklaarasialla tai pienellä lahjakortilla. No käy se näinkin ja iloinen olen ystävän puolesta että ilahtui kun saa taas katsella elokuvia!
Olisin tosiaan odottanut ystävänpäivältä enemmän, ja eniten täytyy osoittaa pettymystä sitä kohtaan että nykyään kaikki toivotukset ja jutut tulee facebookin kautta. Mihin on hävinnyt ne kaikki kauniit soitot ja sydämelliset tekstiviestit tai yllätyslahjat ja kaverin muistaminen jollain söpöllä tavalla. Entäs "vanhanaikaiset" ystävänpäiväkortit. Ystävä on sellainen asia että se on aina siinä, mutta harvoin sitä muistaa kuitenkin sanoa kuinka tärkeä hän onkaan. Siispä tämä päivä vuodessa on ystävälle ja omalle rakkaalle äärimmäisen tärkeä. No toivotaan kivempaa ystistä ensi vuonna ja toivottavasti teillä oli ihana päivä. Onneksi sain edes tärkeimmältä henkilöltä elämässäni ihanan lahjan ja ystävänpäivätoivotukset!
