Ilmiöt

Rupesin tässä yksi päivä miettimään kuinkakohan monta paria kenkiä olen elämäni aikana omistanut? Voisin veikata, että ainakin 300 paria 22 ikävuoteen asti!

Enkä osaa sanoa onko se iso luku!

Tällä hetkellä mulla on iso kenkäkori sekä vaatekomero joka on kenkiä täynnä. Laadusta ja valkoimasta en niinkään menisi kirjoittamaan, sillä hullu heräteostelija kyllä olen ja liian usein juoksen halvan perässä. Usein olenkin sitten herännyt miettimään, että miten kehtaan kenkiä sen näköisenä ja kuntoisena kun ne ovat, niin pitää edes enää jalassa.

Nykyään olen halunnut panostaa laatuun, mutta kun mieli muuttuu joka viikko. Vanhat ennen niin ihanat kengät tuntuukin jo vanhalta ja rumalta. Oli hinta sitten 10 tai 100 euroa.

Laukuissa olen täysin hurahtanut laatuun ja merkkiin. Olen vannoutunut Louis Vuitton fanittaja vaikka se kuulostaakin kliseeltä. Niissä on jotain niin klassisen kaunista ja yksinkertasta tyyliä. Olen huomannut, että ne sopii aina asuun kun asuun ja laukku kruunaa koko tyylin. En olekkaan ensimmäisen Lv:n jälkeen halunnut muihin laukkuihin edes koskea. Sitä vaan aina suunnittelee, että mikä Lv seuraavaksi.

Toki muutkin merkit on ihania.

Kummat on ihanampia. Kengät vai laukut? Nyt olen hulluna molempiin. Saatan tuhlata laskujen lisäksi kaikki vain siihen, että saan kartuttaa kokoelmaani.

Kuinka moni rakastaa shoppailua? Minä en voisi kuvitellakaan, että en pääsisi ihaniin kauppoihin ihastelemaan kenkiä, vaatteita ja laukkuja. Apu huonoon mieleen löytyy minulle nykyään Guessin liikkeestä. Olen ihastunut totaalisesti heidän laukkuihinsa, koruihin ja kaikkeen mahdolliseen. Ostin juuri upeat farkut ja tunsin itseni täydelliseksi nuo farkut jalassa. Kuinka paljon mieleen voi vaikuttaa se vaatekappale, mitä pidät juuri yllä, ja ylipäänsä kaikki materiaali ja asusteet.

Kun olet kotona oloasussa ja allapäin, niin mitä tapahtuukaan kun puet yllesi lempifarkut, upean topin tai vaikka sen lempimekon. Sitten vielä vähän meikkiä ja upea laukku. Minä ainakin tunnen oloni hetkessä upeammaksi ja mieli muuttuu iloiseksi. Sama asiahan pätee mielestäni myös juhlafiilikseen. Jos olen istumassa iltaa hyvien ystävien luona tai kotona verkkareissa voi menofiilis jopa yllättäen lopahtaa. Meno on huipussaan juuri silloin, kun olet tip top ja tunnet olosi kauniiksi ja ilta voi alkaa. Juhlafiilis on valmis.

No entäs se shoppailu.

Siinä vaiheessa kun ostat itsellesi uusia vaatteita ja puet ne ekaa kertaa yllesi tunnet olevasi prinsessa ja kaunein. Shoppailu on mielestäni yksi terapiamuoto, ja se että ilahdutat itseäsi ostamalla jotain miellytävää itsellesi saa olon hetkessä tuntumaan loistavalta. Minä shoppailen aina yksin ja itse itseni kanssa ja se on parasta mielestäni. Kierrän lempikaupat läpikotaisin ja ostan kaiken mitä haluan. Siinä välissä on ihana käydä syömässä ja vaikka yhdellä drinkillä ja rentoutua. Shoppailureissun jälkeen olo on ihana ja iloisena aina soittelen kaikille ystävilleni. Ja kumma kyllä silloin tulee aina sellainen fiilis että olisi ihana lähteä tyttökavereiden kanssa ulos juhlimaan. En vielä tarkkaan tiedä miten tuo tunne tuleekin aina juuri shoppailun jälkeen, mutta silloin kun on lähtenyt ulos illalla vielä, niin ilta on ollut kaikinpuolin loistava. Paitsi jos ostamasi vaate, koru häviää. Kovasti jäin tämän viikonlopun jälkeen kaipaamaan guessin upouutta rannekoruani. Se on nyt löytänyt uuden paikan, omistajan :( Shoppailu on vähintään yhtä hyvää kun suklaa ja seksi.