Ilmiöt

Katso mitä tapahtui Tampereen Deitti.net-bileissä ravintola Senssissä 11.2.

"Tatuoinneilla saa naisia", kertoo Antti, 26. Mutta naiset, keksikää välillä jotain muuta. Tatuointi-iskureploihin kuulemma kyllästyy.

10 sentin koroilla jorannut Sanni ei opiskele eikä käy töissä, joten hän omistautuu työelämän sijaan yöelämälle ihailtavan intensiivisesti.

Yrittäjiksi opiskelevat 19-vuotiaat Suvi ja Inka kertoivat iltansa strategian: "Ne voi yrittää meitä, mutta me ei yritetä ketään!"

Kevään abi Emmi odotti illan bileiltä jotain muutakin kuin epätoivoisten ihmisten keikkumista lavalla. Epäselväksi jäi, päätyikö Emmi illan aikana lavalle vai ei.

Lavialta tullut Mari ei päässyt stand up -koomikko Sami Hedbergin keikalle Vammalaan, joten tuli Senssiin. Naistennaurattajia varmasti löytyi myös Sinkkubileistä.

Illan juontaja Gekko läimäisi rintaansa helakan vihreän sydämen vapauden merkiksi. "Olen ikisinkku, ellen löydä sellaista miestä, joka on yhtä työn lapsiorja kuin minä. Tein kesätöitä jo 12-vuotiaana!"

Inttipoika Juuso ei asettanut turhan kovia vaatimuksia tulevalle sotaleskelleen: "Lähes kaikki käy, mutta pitää olla hyvännäköinen!"

Kokemäeltä asti bailaamaan tullut Maija toivoi hauskaa iltaa, mutta kaikkien sinkkumiesten harmiksi yöpaikka Tampereelta oli jo tiedossa.

”Pelkäsin, että täällä olisi vain peräkammarin poikia ja muita epätoivoisia, mutta täällähän onkin mielenkiintoisia ja hyvännäköisiä ihmisiä!” Näin kuului erään eilisiin Deitti.net:in Helsingin sinkkubileisiin osallistuneen kommentti. Hän oli oikeassa. Bileet järjestettiin Rumassa, mutta paikan nimi ei ollut enne.

Alkuun tunnelma oli odottavainen, mutta vajaa tunti ovien avaamisen jälkeen käynnistetty ensimmäinen Group Speed Dating-sessio toimi jäänmurtajana. Innokkaita deittailijoita oli niin paljon, että myöhemmin illalla järjestettiin toinenkin sessio, johon uteliaisuuttani osallistuin myös itse. (Kuriositeettina mainittakoon, että innokkaita miehiä olisi riittänyt vielä kolmanteenkin sessioon.)

Speed Datingiin osallistui 9 naista ja 9 miestä. Jokaisen vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa oli noin kaksi ja puoli minuuttia aikaa jutella.

Ensimmäisten miesten kohdalla aloitukseni olivat vähintäänkin jäätäviä. Esittäytymisen jälkeen iski blackout: mitä mä sanon?! En ikinä aloittaisi normaalissa treffi-/flirttitilanteessa sanomalla ”No, mitäs sä tykkäät tehdä?”, nyt se kuitenkin putkahti paremman puutteessa suustani.

Keskivaiheilla muistutin lähinnä puheripulista kärsivää chat-juontajaa tai yleistä syyttäjää kysellessäni harrastuksista ja töistä. Harrastuksista kyseleminen oli muutenkin huono veto, koska mikä on puuduttavampaa kuin kuulla yhdeksältä eri ihmiseltä, että he käyvät lenkillä ja kuntosalilla? Töistä kysellessäni tein vain yhden huomion. Ainakin neljä miestä työskenteli tai opiskeli tietokoneiden tai tekniikan parissa.

Lopussa kärsin jo vatsakrampeista (mikä ei kylläkään johtunut
treffiseurasta), ja olin väsynyt intensiiviseen pälättämiseen. Oikeastaan tässä vaiheessa jutustelu tuntui luontevimmalta, lukuun ottamatta sitä, että olisin halunnut juosta suoraa päätä vessaan voimaan pahoin.

Joitain miehiä jännitti selvästi enemmän, ja heidän puheensa kuulosti lähes ulkoa opetellulta. Toiset olivat rentoutuneempia, jolloin juttu luisti paremmin. Pari kertaa huomasin keskusteluaiheiden loppuvan alkuunsa.

Pikadeitit olivat kuin liukuhihnatyöskentelyä, mutta toisaalta virkistävä tapa tutustua ihmisiin. Itselleni jäi myös hauska tunne siitä, että nyt tässä on porukalla kokeiltu jotain uutta ja ehkä vähän kreisiäkin. Hyvän mielen lisäksi illasta ei kuitenkaan jäänyt muuta käteen. En enää edes muista puolienkaan deittieni nimiä.