Blogi

...ja hyvä kun kuulee edes yhtä.

Vituttaa, surettaa etc.

Tunteet ei tosiaankaan katoa mihinkään ja nyt on jo ikävä. Kaipaa sitä tunnetta kun toinen on lähellä, kaipaa tuoksua etc.

Mutta elämässä on tilanteita jotka vaativat realistista näkemystä.

Saadakseen, on myös luovuttava.

En vaadi enempää kumppanilta kuin sen minkä itseltäni vaadin.

Whittu.

Nyt vaan se asenne, et oon kaunis, älykäs ja ylpee ja mulle ei whittuilla. Kukaan ei tallo enään koskaan päälle.

Musta tulee voittaja vaikka välillä tipahtaa korkealta ja kovaa.

*Menee boustaamaan makkariin ja koittaa päästä aaltomaisesta surusta eroon*

Tai siis:

*Menee suremaan surun pois peittojen alle ja laulaa Herra Ylpön&Ihmisten mukana*

Taas sitä vainoharhailee.

Toi saakelin ukko varmaan lähetti samaan baariin missä olin urkkijoita. Pari varjoa perässä. Ihanata.

Muuten suhde män poikki. Sanoin että nollista lähetään liikkeelle ja katotaan mitä tulee.

Oon sen verran looginen ja kylmän laskelmoiva nykyään, että oli pakko pistää poikki. Mun ei tarvitse olla aina enkelinä langenneille sieluille ja olla se anteeksiantava marttyyri. Siinä asiassa pitäis kääntyä vähän mahtavimpien puoleen.

Nyt on mun aikani olla itsekäs ja hoitaa mun mieleni ja asiani kuntoon. Mun ei tarvitse sietää kaikkea. Varsinkaan muiden paskaa.

Jos ei osaa alkuaankaan eksoottisen kukan hoidosta mitään ja kuvittelee saavansa sen vielä kukkimaan jälkeenpäin, sen ollessa kuolleena käsissä, niin onko vika silloin aivokapasiteettinsa käytössä vai missä?

Ota silmät käteen ja katso itse.

Saaneen katsoa edeltä tulevaa viikkoa:

Se sanoo noutavansa kamat kun saa auton jostain käyttöönsä. Ei se edes yritä hommata sitä. Aina siirtyy päivällä kamojen nouto.

Tällä tavalla se kuvittelee pitävänsä jalan oven välissä ja mahdollisuuksia korkealla.

Ei siinä kasvojaan menetä jos palaa takaisin kotiin vanhempiensa luo, kunhan kantaa vastuun omista tekosistä ja selkä suorana!

Jos ryhdynkin vittumaiseksi ämmäksi ja kippaan kamat alas parvekkeelta?

Avaimen otan siltä kyllä pois kun kamansa on hakenut. Jos ei anna, asennan turvalukonkin.

Yritä siinä sisään tulla helposti s**na! Naapurit heräisi oven hajottamiseen, joten no hätä. Asiat hoituu kyllä.

Pistää vaan vihaksi tämä odottelu ja toisen pään takominen.

Eilen tuli pitkästä aikaa vedettyä The kännit. Puhe sössötti, tasapaino meni, muistikuvat hämäriä ja vittuilin tietysti taas ihmisille. Muuten olisinkin noudattanut loistavasti suomalaista perinnettä; The känniä, mutta tappelu jäi uupumaan. Dääm.

Tänään leffaan ja parantavaa keskustelua Saaran kanssa. Kun koko maailma hylkää ja paskoo niskaan niin ystävään voi aina luottaa.

Alituinen hysteerinen pieni vino hymy on jähmettynyt kasvoilleni. Pirullistako?

Ihmiset saa kumman helposti minut turhautumaan ja huutamaan pääni sisällä. Näen väkivaltaisia kuvia itsestäni potkimassa ja huitomassa mailalla näitä ihmisiä, sekä takomassa järkeä useampaan päähän...

Mitään en vihaa niin paljoa, kuin omassa itse säälissään vellovia ihmisiä, jotka luovuttavat.

Taikka sitten vetävät johtopäätöksia kaikesta sanomastasi, vaikka kuinka selkeästi sanoo, että harkitsen vielä, mikään ei ole varmaa.

Että vihaan ja rakastan, kieroutuneesti samanaikaisesti.

"Just spank me and call me Charlie!"

*Kikattelee vihreä kasvonaamio kasvoillaan (missä ovat kurkkuviipaleet?)*

Löysin itselleni biisin.

Anttilan alennuksista huumaantuneena, keräilin jälleen, musiikillisen sivistykseni määrää kasvaattakseni, muutamia levyjä kainalooni ja kevein juoksuaskelein säntäsin kotiini, kuuntelemaan yli-innokkain taputuksin, iskeviä biittejä.

Herra Ylppö & Ihmiset: Tyttö epäkunnossa.

Särjetyn mieleni, arpeutuneen sydämmeni ja tapetun sinisilmäisen uskoni nimeen; Aamen.

Että sitä osaa joskus olla sitten ihan S****n väsynyt...

Päivät kuluu nopeasti vitutuskäyrän laskiessa ja nousiessa. Yhtenäistä päivissä on aina tuo kestovitutus.

Kerran viikossa riiteleminen on tullut tavaksi. Että vihaan sitä. Riitelyä ja mistä? Turhista syistä.

Repivä riita ei aina lähennä. Ei myöskään ultiodramatiikka. Yhteinen rutiini on kenties se salasana. Mausta ajoittaisilla yllätyksillä ja hallitset seurustelun menun.

Vhittu.

Viime aikoina alkanut kypsyttämään ihmisten hyväksikäyttö. Kuvittelee vielä, etten tajuisi tilannetta, mutta sori mm. kultsi. Oon ehkä sinisilmäinen, mutta tyhmää ei musta saa tekemälläkään ja rajoja aletaan pikkuhiljaa ylittämään.

En anna kaikkea periks. En todellakaan.

Osaan myös vaatia ja olla vittumainen, sekä varsin röyhkeä teoissani.

Kysymys vaan kuuluu haluaisinko todella olla sellainen?

En. En todellakaan, mutta sitä ilmeisesti vaaditaan.

*kikattelee hysteerisesti koneen ääressä*

Katsotaan mitä keksin.

...

Harkitsin toissapäivänä jättäväni kaiken taakseni ja meneväni Lähi-Itään au pairiksi. Taikka liftaisin siperian läpi kiinaan opettelemaan kiinalaista lääketiedettä? Taikka harjoittelisin Amsterdamin tavoille?

Repäisisin kunnolla ja lähtisin. Jättäisin kaiken taakseni.

Vitut kaikesta paskasta?

Kuviot muuttuu alati.

Löysin itseni yhden keskeltä ja tuntuu siltä, kuin hurrikaani olisi viennyt mukanaan.

Intohimo & rakkaus.

Siinä on avain sanat.

Silti pelkään. Olen kyyninen ja realistinen elämäni jäljiltä ja silti tahtoisin edelleen hypätä sinisilmäisenä ja sokeana tähän hullun myllyyn mukaan.

Sitä vaan tietää, että tässä tämä on. Ota.

*katselee kynsiään vinosti hymyilleen ja kohauttaa olkapäitään*

Nyt tuntuu perhosia vatsassa.

******

Riitojakin on jo ollut ja osaltaan siksi, että olen niin varovainen ja mies äkkipikainen ja nopea liikkeinen. Luottamusta tulee edelleen luoda ja kasvattaa.

Sparraamisesta päästiin eroon ja nyt on kyseessä The Fight. Kunhan pysyy liikkeissään nopeana ja oppii lukemaan toista, voi ottelu kestää kauankin. Tyrmäystä haluaa välttää ja pitkittää yleisön mielenkiintoa.

Toisaalta vannoisin, että ottelun liput on loppuun myyty, sillä kahdesta täysin erillaisesta ottelijasta on kyse ja molemmista löytyy sisua, sekä vahvuutena ja heikkoutensa. Tuli vastaan vesi. Tai siis meidän tapauksessa Tuli Vs. Tuli. Räjähdys Vs. Kytevä tuli/kärsivällinen tuli. Molemmat yhtä tehokkaita metsäpalon sytytyksessä, mutta varsin erillaisia tyylissään.

Ihana mies. Ruutitynnyri, joka räjähtelee pienimmästäkin kipinästä. Minä taas pidän kaiken sisälläni, puran muualle tai sitten joku kaunis päivä muistutan tulivuorta tai talvea ennakoivaa hallaa?

Tuhon pisteeseen päästäksen tulisi minua satuttaa aika lailla, sillä annan uskomattoman paljon anteeksi.

Nyt on turhan paljon nosteltu tätä tyttöä jalustalle.

Kärsin korkeanpaikan kammosta ja sen seurauksena henkisestä hyperventiloinnista.

Vaan sen takia mitä olen ja olen aikaisemmin ollut, koitetaan asettaa nk. jumalattaren asemaan. Sitoa nimetylle alttarille palvottavaksi.

Puhuin jälleen eksälle totuuksia ja sieltähän ne ainiaat sitomis yritysten aallokot tuleekin. "Minä olen surullinen" tai "rakastan sinua" tai "ole minun" etc.

Uusia tuttavuuksiakin on ja yhteistä näissä on se, että saan hullaantumisia osakseni.

AAAARGH!!!

Mikä miehissä on vikana kun ne tuppaa haluamaan sitomaan itseensä heti ja ainiaaksi, kun vasta tutustuu ja vaikka joidenkin tapauksessa viimeisetkin mahdollisuudetkin on jo annettu?

Onko minussa sitten se LSD aiheuttaman riippuvaisuuden kaltaista tuottamaa feromonia vai mitä helv****ä?! Alkaa pikkuhiljaa ottamaan päähän kosiskelut.

Faktahan on se, ettei minua niin vain voi sitoakaan, sillä jostain kumman syystä sattuu se oma tahto ja mielipide joka asiaan löytymään....

No nyt saa vuodattamiset noista asioista riittää tällä kertaa. Astiasta kukkaruukkuun!

Naapurissa/rapussa astelee joku ajoittain hiljaisin askelin. Muutaman askeleen jälkeen se pysähtyy ja tuntuu kuuntelevan/odottavan. Sitten ne askeleet taas jatkuvat. Mikään ei tällä hetkellä ota päähän niin paljon kuin aiheellinen vainoharhaisuus. Pliis! Hiiviskelyn voi lopettaa! En saa unta tollasten äänien takia! Tota kuuluu ajottain iltaisin n. 10-20 min ajan.

Ja mikä siinä on, että kun eniten kaipaa unta, kaikki päättävät sitten soittaa ja häiriköidä? Olen niin väsynyt ja olo on niiiin heikko jne.

*vali vali vali*

...

Ei vippa!... Sellanen hyvin nuukahtanut ja epätasainen olo. *ryystää kahvia*

Piti vielä testata, että ääni on ok. Voin kokemuksesta kertoa, etä harkitkaa minimissään kymmenen kertaa treenien jälkeen karaokeen menoa. Nyt nesteytys hukassa ja ääni melk. viski bassolla, mutta kivaa oli Ja tänään taas laulamaan! Ajoissa olin nukkumassakin. :D

Sain taas isin vakuutettua siitä, että minähän se olen, joka tulee hoitamaan perheen asioita myöhemmin ja lauloin paljon.

Juho on todella symppis ja mukava, mutta uskon, että sille löytyy varmasti joku kiltimpi ja mukavempi tyttö jostain maailmalta.. Mä vaan oon liian vaikea tapaus.

Perhana, kun panettaa. Vapaaehtoisia?!...

Okei, meen tekemään päivän sotamaalit....

Vapaapäivä ja oon ihan hysteerinen ja ihmeissäni. vad ska jag göra?..

Siivosin jo asunnon, juon kahvia, surffaan netissä, tein treeniä vähän, lakkasin kynnet, kauneudenhoitoa...

Mut muuten iskettiin metrossa ja ihan kivalla tyylillä sanoakseni.

Olin ensinnäkin ylitöissä, metro meni nenän edestä ja lähellä seisovaa spugea ei vaan jaksanut tuijotella. Siispä vedin metrorundin meltsin kautta ja siitä sörkkään. Meltsin metriksellä yks kundi kyttäili, mutta minä tavalliseen tapaan kyrpä ottassa kattelin kelloa ja napaani. Istumaan kun pääs kundi istahtaa eteen ja avaa keskustelen toteamalla, että treeneihin oon menossa. En fus vaan thai boksing, vastaan ja siinätän keskustelu yltyy. urheiluvammat, mitä o treenannut etc. Akoi ihan hymyilyttämään kun kaveri oli niin rento ja rehellisen suorapuheinen. Suomeksi: Ei tuijotellut tissejä. Itiksen metriksen lähestyessä tokaisin, et haluutko mun numeron. siinä sitten esittäydyttiin ja numero jäi kundille. Nyt täytyy sitten mennä laulamaan lauantaina.

Piristi kyllä kivasti iltaa ja juuri ja juuri tuli ehdittyä treeneihin.

Tänään treffit, huomenna treffit ja mitä tod. näk. tyttöjenilta...

Hyvä kun ei etsi miestä niin niitä tulee ikkunoista ja ovista siään PRKL!!! Ehkä se johtuu siitä että ihmisestä näkee, että on sinut itsensä ja elämänsä kanssa. tai sitten vaan mulla on helvetin monta stalkkeria perässä.

Onneksi eksäkin tuntuu nyt vihdoinkin tajunneen oman elämän viettämisen tarkoituksen.

Että rakastan kevättä!

Voisin vielä tehdä pedikyyrin, sitten treeneihin ja niiden jälkeen treffit...

Olisinpa mies, olisinpa, mies, olisinpa mies... *hokee mantrana*

Heikottaa, okesettaa, vituttaa ja tää kipu. En pysty edes kävelemään kunnolla. Sen verran tuli vedettyä särkylääkettäin tänään, että tuli hieman nisti olo!

Kuka helvetti keksi evoluutiossa naisten kivuliaat menkat? HÄ?! Apinoilla ei ole havaittu kivuliaisuutta kuukautisissa, joten pistää kysymään onko taivaan Mr. Man ollut asialla? kukaan muuhan kuin MIES ei saisi näin idioottimaista ideaa evoluution suhteen.

Kristinuskossa Eeva lankeaa UTELIAISUUTTAAN hyvän-ja pahantiedonpuun hedelmään. Samaa tapahtumaa kuvaa antiikin Kreikan mytologiassa Pandoran lipas. Mikä siinä on niin tuomittavaa, ettemme enään olekkaan niin tiedottomia maailmasta. Itseppähän loi meidät kuvakseen! Tässä sitä ollaan..

Minkä takia uteliaisuus olisi niin tuomittavaa? Sivuseurauksena ei eletäkkään missään paratiisissa rakkauden ja rauhan keskellä vaan saamme kokea kaiken kantapään kautta? Minkätakia itse hankkimamme opetus olisi niin tuomittavaa? (Eikö ole parempi kokea elämän kaikkenensa ilman pumpulia? ) Eikö miestä pitäisi rankaista herkkäuskoisuudestaan kun maistoi hedelmää Eevan kädestä, sen sijaan, että loputtomat NAISsukupolvet kärsivät kivuista.

Mies. Kuvittele joku "kutittelemaan" nivusiasi haarukalla ja anemia mukaan. Vola!

Siltä minusta tuntuu juuri nyt.

Olen syönnyt varmaan kohta sen 3 suklaalevyä, nukkunut kuin pommi, itkenyt kivusta, ollut vittuuntunut ja muissa maailmoissa.

Edes osittain repeytynyt polvi ei satu niin paljoa kuin kuukautiset. Jos yhden puolen molemmat viisurit on teiltä leikattu ja olette saanneet pienen jälki-infektion poskeenne (suu ei aukea senttiäkään), niin tiedätte miltä pahat kuukautiset tuntuvat.

Kaveri jäi liikkeeseen viimeiseksi tunniksi ja panikoi hiukan. Aivan mahtava tyyppi, mutta ei imeisesti aikaisemmin ole joutunut jäämään yksin iltaa kohden ja selvittelemään kassasotkuja. meni ja 18.20 asti? no joku kaunis kerta saa kokea sen 19.10...

Huvittaa näin jälkeenpäin, kun vastasin puhelimeen uni/pilleripöhnässä ja kauhean panikoitunut ääni huutaa. TÄÄ KASSA HEITTÄÄÄ!!! PLÄPPLÄPLPLLÄÄ....

No asiat selvisivät sitten, mutta tuli taas Raggae heebo olo, kun mumisen puhelimeen, relax... asiat hoituu kyllä, hengittele vaan. Ihana tuo Jenna. :)

Ei auta. Ollaan sen verran vajaamiehityksen alaisia, ettei sairaana voi olla, kun ilmenee paniikkia.

Taidan olla ollut jo liian kauan töissä kun vapaita ei saisi olla ja kun on pakko kotiin mennä lepämään (kun hyvä kun pystyy seisomaan) niin paniikki leviää myymälässä.

En haluaisi kuulua ketjumme kalustoon... :(

Mut heeeiii... asiathan hoituu.

Aivotoiminta heikkoa, kaipaa suklaata, sattuuu sattuu... *ryömii peiton alle sikiöasentoon*

No, melkein rauhallinen "lepo"-ilta tälle tytölle.

Yhtä saatanan harlekiinia/naistenromaania tämän hetkinen elämä.

Menin sitten eilen kävelylenkille ja otin tuon ex-kihlattuni seuraksi. No minkäs ympärillä keskustelu pyöri?... Vituttaah..

Jos mä jostain suhteesta lähden niin en varmasti ala katselemaan kaivaten selkäni taakse. Se otus taas ei osaa päästää irti.

Melkein omatuntoon otti, kun faktahan on se, että minähän jatkan elämääni jo täysillä...juuh.

BTW: Mikään ei ole kamalampaa kuin ihminen joka yrittää riistää sulta vapauden ja sitoa sut viereensä kököttämään. Ahdistaa, ahdistaa, ahdistaa niin vaan bergeleesti!! Enpä taida tavata sitä taas vähän aikaa. kalenteri buukattu täyteen hänen aina kysyessä...

Sitten vakikaraokepaikassa on tuon karaokevetäjän poika eronnut samoihin aikoihin kuin minä ja ilmeisesti nyt halukas näkemään. Jutteli sitten äiteeni kanssa. Sanoi sieluani kauniiksi. Olen immarreltu. Perjantai ilta buukattu. Vähän jänskättää.

Sitten pitäis vielä muutama tyyppi nährä... juuh. Perjantai aamukin tod. näk. buukattu. Ehkä myös viikonloppu.

*nauraa avoimesti ja näplää hiuksia*

No taitaa olla sitä sosiaalistakin elämää siis jäljellä, kun tuossa aikaisemmin sen puutettakin taisin valitella, kun aina on treeneissä tai töissä.

Kauhee mässäily viikonloppu takanapäin. :( monta kaloria... mutta nehän kuluu aktiviteettien parissa!

Nyt on varmaan pakko mennä törkkumaan. Elämän hetkisyys, ja azziztava eksä aiheuttaa nyt migreenin alkua...

*pimentää huoneen, hakee kylmäkääreen ja ryömii peiton alle*