Blogi

Tässä jälleenkerran melkein alasti isuessani herää useita kysymyksiä.

Kuka hemmetti menee vieraita ihmisiä potkimaan?
Vastaus jo monen suusta todettuna: Nisti taikka vain idiootti.

Jos se tyhmä kana tulee vielä solvaamaan niin hih. Mulla on todellakin nuo kävely tuet, että kannattaa silloin vielä tulla kun kävely kangertaa, koska sitten kun olen taas kunnossa...

She on nhiin khaunish asia. Rhakkaus rhakkaush...

Miksi äijät aina alkaa seurustelemaan niiden naapurin tyttöjen kanssa? Pelataan varman päälle?... sitten vuosien jälkeen hommaa salarakkaita jne. Koska suhde on tylsä.

Eiks se olis paljon helpompaa yhdistää salarakas ja kihlattu?

Hey C'mon!! Jotain kokeilun halua välillä!!

Rolling stones soi taustalla ja näköpiirin laitamilla pyörii tyhjiä tölkkejä. Vois varmaan hieman siistiä asuntoa, mutta jostain syystä aina keksin verukkeita. Kuitenkin ko0eviikolla aina keksi siivottavaa kun olisi pitänyt lukea..

Biisi vaihtu lipss incin Funkytowniin.

Mistä tietää että mulla on loppunut taas tekeminen?

a) vainoan kavereita puhelimella
b) Blogi on täynnä
c) kelailen jo uusia "mielenkiintoisia" tanssiliikkeitä seuraavalle clubi reissulle... (mikään ei muuten voita niiden pintaliitäjien ilmeitä kun alkaa vetämään robottia keskellä tanssilattiaa tai kun minä ja marika päästään vauhtiin ja pelleilemään... )

(Mä svengaan kuin hirvi, olen seksikäs kuin maksalaatikko ja kännissä kuin käki!!!!!)

Vastaus: Kaikki on oikein!!

Mistä löytäisin seuraavat hyvin sopivat rintsikat?...

Miksi mukavia stringejäkin on vaikea löytää? täytyy pysytellä pitsisissä..

Miksi nää saamarin hiukset ei vaan pysy suorana ja hienona? (johtuisko siitä että on luonnonkihariin hiuksiin taipumus?...)

Okij... tää tyttö lähtee lihottamaan itseään..

... hmmm... suklaata.

Antakaas kun kuvailen mun juhlavaa yksiötäni.

Mun buduaariin/ opintokeskukseen/ olohuoneeseen/ makuuhuoneeseen/ ruokasaliin/kuntosaliin/
mahtuu iiisooo sänky, 2 istuttva sohva, mediakeskus, kirjahylly, TV-taso ja taiteilija corner, jossa mun tauluni valtaavat alaa. Fudis kamat on heitetty näin kesän katseen alla parvekkeelle ja mun selectin palloni lörppää tyhjyyttään. Eka en koulun ja työkiireiden takia oo päässyt pelaamaan nyt polven takia.

Whittu.

Seinät on vuorattu taiteellisilla ja ei niin taiteellisilla julisteilla. (mm. Leonardo Da Vinchin "anatomia", Kaj Stenvallin "jälkihehku"...)

Ja sitten joka kodissa on oltava oma unisiepparinsa!!! Ainakin mun uneni tyyntyi hiukan kun tuo sieppari on seinällä. Mutta mun uneni ovatkin poikkeuksia ja varsin hämäriä.

Tästä asunnosta löytyy myös keittiö, joka kulkee nimikkeellä "keittokomero". Tuohon "keittokomerooni" mahtuu pieni keittiönpöytä 2:lla tuolilla ja kirkkaan pinkki matto.

ja rapun ovi avautuu sitten ihan ETEISEEN! (kylläkin vain muutaman neliön kokoinen...) mutta heiii... eteinen!!

Vessa/kph mahtuu pyörimään kädet levällään. Sekin on suhteellista.

Kotini tekstiilit ovat värikkäitä kuitenkin AINA sointuvat toisiinsa.

Loppujen lopuksi olen ylpeä asunnostani. Sillä se kertoo minusta jos mikä.

Haittapuoli on se että kotona en pysty kulkemaan kepeillä, lyön jäseniäni ja päätäni jatkuvasti seiniin/kaappeihin/mihin vaan... Mutta se ei johdu koostani millään lailla. Luulisi litlle ladyn sujauttuvan hyvin joka raosta jne. (tissit ja perse ottaa kiinni!! XD)

Mutta totuus on ihan se, että löytyy turhan iso ego tähän kämppään...

Khih hii...

It's a live!!! *muahahahahahaa*

Nyt on rikosilmoitus tehty ja on varmaa, että tekijä saadaan kiinni jo sillä, että poket tuntivat tämän porukan. poliisin kanssa on kiva tehdä yhteistyötä.

Kostonhimo on siitä erikoinen, että se vavisuttaa koko kroppaa kuin orgasmi, mutta hiukan eri tavalla kuitenkin. Verenmaku suussa sitä kyttäilee jatkuvasti ympärillensä kaupungilla, koulussa, baareissa, netissä... jos törmää siihen ihmiseen.

Jollakin tavalla on henkisesti jatkuvasti kiihottunut. johtuu varmaan siitä andrenaliinista...

Se tulee kärsimään.

Saa luultavasti syytteen törkeästä pahoinpitelystä, koska sattumoisin pahoinpiteli tanssija futaajan.

Saan niillä korvausrahoilla maksettua mun jatko koulutukseni! (aina on etsittävä positiivisia puolia asiassa)

Mutta myös katkeruus paljastaa kasvonsa ajoittain. Kuulen usein mun lempi biisini radiosta. Syke kasvaa, silmät sulkeutuu ja oon jo valmis ottamaan tanssin ensi askeleet... sit putoon.

Varmaan koomisen näköistä.

Lattialla. Raajat levällään. Kädet kiinni oikeassa polvessa kouristuksen omaisesti. Huudan ja itken samaan aikaan. Joskus kohtauskin saa alkunsa, mutta nyt viime aikoina oon rauhoittunu sen verran, että selviän ilman astmalääkettä.

Mikään ei oo pahempaa kuin se kun liikuntakyky viedään.
Tanssi on mun elämäni.

...

Sentään jäljellä on mun ääneni. Sitä multa ei viedä.

No hätä! Mut tullaan vielä usein näkemään karaokeissa.

Mun on pakko sanoa, että voisin oikeasti kiduttaa sitä ihmistä, joka tän mulle aiheutti.

Mä haluan korvaukset tästä. Jossakin muodossa.

Valitettavasti suomenlaki ei tue vanhaa sanontaa: "silmä silmästä". Noilla kävely stickeillä olis aika mahtavaa rusauttaa sen polvi... *muahaha MUAHAHAA*

No ei...

Mä oikeesti rakastan kaikkia ihmisiä. Vihaan väkivaltaa.

Toivoisin et olisin vaan ollut sen verran hyvässä kunnossa, että olisin tajunnut puolustaa itteeni sen sijaan että sanallisesti rauhottaa sitä tyyppiä.

Aina tillin tallin, katsokaas, rakastan IHAN kaikkia!!

Osaan kuitenkin pari juttua nyrkkeilystä jne.

Tyhmä minä.

...

olenko jo maininnut vihaavani kateellisia pilalle hemmoteltuja ihmisiä?

Tää tyttö menee vieraille avautumaan päähänpistostaan. Pikku prinsessa. Loppujen lopuksi päätyy pahoinpitelemään täysin tuntemattoman ihmisen ja syyksi näen vain huonon itsetunnon. Miten muut ovat niin varmoja itsestään.

Kiitoksia tälle tytölle suuresti. Työpaikkani on vaarassa. olen koeajalla ja nyt taas sairaslomalla ja jonkun hemmotellun lutkan takia. Polvessa varmasti repeytynyt jotain. Ei taivu. Ei kestä paljoa painoa.

Mikä ajaa ihmiset ja etenkin nuoret tytöt ilman syytä käymään kimppuun?

Jos tästä jää suurikin vamma, joka tulee vaikuttamaan elämänlaatuuni, vannon, että kun tämä tyttö jää kiinni, hän tulee kärsimään vähintään yhtä paljon kuin minä. Vähintään.

Valo hyppii silmissä ja jokainen askel sisältää oksennus vaaran.

Eilinen yö oli mahtava. Clubilla tuli tanssittua niin totaalisen perkeleesti, että kaloreita ainakin kului tuhansia!!

Sitten ilta menikin pilalle.

Tää tyttö kävi päälle. Ilman syytä. Ilmeisesti vaan sen takia, että satuin tanssimaan paremmin kuin se.

Minkä takia se kävi päälle tollasesta asiasta?!

EI MITÄÄN JÄRKEÄ!!!

Tuloksena: hyperventilaatio/Astmakohtaus, kadotin kännykän shokissa ollessani ja se tyttö vaan nauroi.

Mitä järkeä olla ylpeä siitä, että sattu käymään paremmin tanssivan, perseet vetäneen muijan kimppuun?!

TÄÄ ALKAA JO RIITTÄÄ!!! EIKS SAA OLLA BAAREISSAKAAN ENÄÄN RAUHASSA?!

Ja arvatkaa vaan sattuuko? En saa vieläkään kunnolla henkeä ja se tyttö tais potkaista mun polven nivelsiteen poikki. Ens kerran kun näen sen on haaste vastassa. Päällekarkaamis syyte!

Että vihaan kateellisia ihmisiä! Hemmoteltuja, omaan napaan kattovia kanoja!!

Olkoon kirottu se pässi joka keksi siitepölyn!!!

Koko ajan herkkä hetki menossa ja hajuaisti kadoksissa!

Mutta olkoon. Kosteet silmäthän on seksikkäät?...

Kuinkakohan monta vuosisadan rakkaustarinaa oon onnistunut perumaan?

Niin monia rentoja, tosi mukavia, komeita, kivoja jännittäviä ja ihania kundeja.

-Oon aina paennut paikalta.

-perunu tapaamisia.

-esittänyt varattua

-ruvennut kusipääksi, jotta kundi peruisi kiinnostuksen.

Ollut kunnon femme fatale...

Miks kaikki tää?

Pelkään, et joku pääsee lähelle ja taas käyttää hyväksensä, ei soitakkaan tai tuukkaan kun on sovittu, ei kuuntele, pelkkää seksiä, pettää, valehtelee, kääntää selkänsä, jättää yksin.

Raiskaa henkisesti

Kukaan ei pääse mun lähelle.

Hitto, että pelkään sitä.

Radio pauhaa ja ilma on muuttunut sakeeks ajatusten tuottamista myhäilyistä.

Jep, kone on taas päällä, oon taas keskiyö ja JEP. Mä olen taas alasti!

Nyt maistuis lonkero ja leipäjuusto lakkahillolla! Tai sitten niitä dipattavia kasvistikkuja... mmmmhhhmm..

Haukotus

Tein taas näitä järkeviä huomioita sunnuntai iltana/yönä keskustelupalsta ja blogit täyttyvät morkkiksen tuloksista.

Keskustelupalstoilla pohditaan yksinäisyyden syitä ja ryvetään itsesäälissä.

Blogeissa taas pohditaan mitä nyt taas tehtiin ja etc.

mites mun viikonloppu meni? Well, mun kroppani alkaa jo ilmaisemaan mielipiteensä mun burn outista-> Tilasta jossa aivot ei toimi. Sä oot paikalla, mut et läsnä, unohdat ihme asioita, liikuskelet unissas, räyhäät rakkaimilles, valvot ilman syytä, joku nakertaa päätä koko ajan?, kuulet asioita, muutut vainoharhaiseksi, janoat verta...

*Buahahahaa*

Okei. Mua ei aina kannata ottaa ihan tosissaan... I'm a drama queen!!

Virnuilua ja mielen peilaamista. Miks mulla ei oo takkaa tässä asunnossa? Se olis sopinut tähän mielen tilaan... Lämmön vastakohta siis, Avataan parvekkeen ovi!!

se iski yhtäkkiä, maa vajos alta ja mun aistit alko katkeilemaan. katoin ympärilleni ja näin epävarmoja ihmisiä kaikkialla. Ne tonki maitorahkoja, hölötti mulle jogurteista ja raivas tunneliä läpi maitovuorien. Sit havahduin taas ja huomasin olevani varastossa. Ne laitteet humis mun yläpuolella kun kaivoin H+ juomaa hyllyjen välistä. melkein oksensin.

Ennen kun huomasinkaan olin kassatoimistossa vääntelemässä kuumemittareita. Toisesta oli loppunu patterit ja se toinen vaikutti kieroutuneelta, oikeesti... se vääntyili oudolla tavalla!!

35 astetta. Mä siis todellakin oon Ice queen, prinsessa jää. Kutsukaa miten haluatte.

Aloin epäilemään ja kyseenalaistamaan fysiikan lakeja.

Älkää muuten soittako mehiläisen 24h vastaanottoon. sielä joku idiootti nuori tyttö päästeli suustansa omituisia ja tietämättömia kommentteja. "en mä tiiä, ehkä, no joo" miten tollasia päästetään terveydenhuolto alalle?! MÄKIN TIEDÄN ENEMMÄN!!!!

Kuitenkin löysin itseni seuraavaksi junasta, jossa ihmisten kasvot alkoi vääntyilemään. Seuraavaks kävelinkin rautatien torilla. Kaikki heilui ja koko ajan pelkäsin tekeväni Monroet. Mun hamevalinta tolle päivälle oli aika epäjärkevä...

Lopulta kun aloin näkemään valoa ja melkein oksensin. tartuin kännykkään ja soitin Annelle.

-Nyt kaikki ei oo hyvin...
- kiiki...Sulla ei koskaan ookkaan ollut asiat hyvin. niin?
-Pliis, puhu mulle ja pidä mut selväjärkisenä. kaikki heiluu ja valuu. ihan kuin olis kännissä mut päänsärky olis samalla...
.......
-Kiiki, en yhtään ihmettelis, jos olisit ensimmäinen ihminen koko suomessa, joka nappais ensimmäisenä sen lintuinfluenssan.

Sit menin vihreiden ovien välistä, ilmottauduin ja valuin koomaan käytävälle joka kaikui köhimisestä ja korvia raastavasta yskästä.

Se lekuri puhu mulle jotain, jota en ihan käsittänyt mut sain lääkettä ja nenäsumutetta.

Löysin tasapainon jälleen.

Sit pyöritettiin pari testiä. Ne röntgen tyypit oli muuten kuin jostain huonosta komediasta.

Lopputulos: Migreeni kohtaus, jonka laukasi töissä käyminen flunssasena, mut mä tiedän paremmin.

Totta kai se flunssakin vaikutti, en kyseenalaista lääkärien hypoteesia, mutta samantien kun mun vanhempani aamulla soitti mulle viihteen puolelta "Kiiki, oot ensimmäinen meidän suvusta joka saa lakin, ensimmäinen ylioppilas." Alko se paha olo. mulla tais napsahtaa samantien?

Kiitti paineista. En ookkaan tarpeeksi sairas vielä.

aamut koulussa, illat duunissa, aamut koulussa illat duunissa, aamut koulussa illat duunissa, seurustelusuhde poikki, en jaksa, en jaksa, en jaksa, ai särjit sydämmen tässä samalla?, aamut koulussa, illat duunissa, treeniä, treeniä, treeniä, ai haluut takas? sori, petit luottamuksen, miehet on sika raukkoja, sikoja, sikoja, treeniä treeniä treeniä, uus duuni, aamut koulussa, illat duunissa, aamut koulussa, illat duunissa. LOPETA SE KINUUMINEN!!!, aamut koulussa, illat duunissa, aamut koulussa,"sori, mutta en jaa noin vaan", duunia, duunia, keuhkoputken tulehdus..... jne.

saanko ampua itseni?

Tota se on ollut. Ei enään. Ei koskaan enään.

Ne tuijotti mua kuin tyhmää. Osa nauroi.

"Mitä sä tahdot?"

"Mitä sä esität?"

Noi sanat oli kuin iskuja kasvoille.

Yritin huutaa, etten saa henkeä.

Ne vaan tuijotti kuin pientä lasta, joka heittäytyy kaupan lattialle riehumaan, kun tahto ei mene läpi. Taisi hymyilläkkin pudistellen päätään.

Alko sattumaan. Luulin, että oksennan keuhkoni ulos. Sattu ihan liikaa. Yskin ihan liikaa.

Hengitys rahisi ja vinku.

Hitto, että sattu.

Mun silmät ei pysyneet auki kivusta ja silloin kuin niitä raotin, kyyneleet ja valuneet meikit sokas mut.

Tipahin lattialle. Kohtaus ei menny ohi.

Ja ne vaan tuijotti.

En ymmärrä miksi ne vaan tuijotti mua niin, eikä tehneet yhtään mitään.

Nään itseni sieluni silmin taas huomenna ottamassa aurinkoa. mansikka smoothieta vieres, bikini yläosa päällä, parvekkeella. Autuaan seisahtanut olo!

Sen voin ainakin sanoa, ettei univelkaa pitäis olla nyt.

Eilen avasin terassikauden pokalla. Hei c'moon!! Istuin siellä leveesti mun treenihousut päällä, duuni pöhnässä, tosi "laittautuneena".

*Naurua, hiussuortuvan huitaisu pois kasvoilta*

En missän olosuhteessa tekisi niin yleensä, muttah... rajat rikkoutuu aina silloin tällöin.

Kävely kyl tekis ihan hyvää.
*vilkaisu ympärille*

Miksköhän se minna ei soita?... Hymyilessä virnistyttää usein. Joo se taiskin mennä sinne mustikkamaalle ja väsyä auringossa. Mulle riittää viuhahdus mun parvekkeella varsin hyvin...

Mikä saa ihmiset kesässä sekaisin? Kaikki hymyilee, paljastaa arkailematta itsensä, riikkoo rajansa ja on kauniita.

Että mä rakastan kesää...