KYSYMYS: Miksi urheilijat käyttävät kokaiinia?

VASTAUS: Tapaus Roman Eremenkoon saatiin vastaus, kun mies asetettiin kahden vuoden kilpailukieltoon kokaiinin käytöstä. Nyt Eremenko ja hänen asianajajansa sekä varmasti TSKA:n kaikki kynnelle kykenevät rahamiehet yrittivät luoda uskottavaa selitystä sille, miten aine joutui Romanin elimistöön.

Kokaiinin käyttö urheilussa ei ole mikään tavattomuus. WADA raportoi vuonna 2014 yhteensä 46 kokaiinirikkomusta urheilussa. Ja tässä vain kiinnijääneet.

Urheilijat eivät käytä kokaiinia suorituskyvyn parantamiseen vaan viihdekäyttöön.

Kokaiinin käyttö lisää mielihyvää, kasvattaa itsevarmuutta, tuo lisää energisyyttä ja antaa suuruuden tunteen. Jotkut kokevat kokaiinin parantavan suoriutumista fyysistä ja henkistä kykyä edellyttävistä tehtävistä. Ammattiurheilijalle tärkein vaade on, että kokaiinista ei tule krapulaa. Aamulla pitää olla pelikunnossa, kostean illan jälkeen se ei onnistu. Varsinkaan jos pikkurahasta ei ole pulaa, niin kokaiinista saa vähintään saman euforian kuin kunnon kännistä.

Kokaiini stimuloi keskushermostoa ja saattaa parantaa urheilijan suorituskykyä, jonka takia se on kielletty.

Yhdysvaltojen ammattiurheilupiireissä kokaiini on yllättävänkin yleistä, ja miksipä käytäntö olisi erilainen Venäjällä. Jääkiekkoilija Theo Fleury on kertonut avoimesti ”vilkkaasta” ammattilaiselämästään. Elämäkerrassaan Fleury kertoi, että jäi kiinni 13 kertaa peräkkäin huumetesteissä pelatessaan Rangersissa. NHL ei tuominnut Fleuryä, sillä hän oli liigan johtavia maalintekijöitä. Liiga on tietysti kiistänyt tämän.

Eremenkolla taisi olla käryssä huonoa tuuriakin, sillä jos Eremenko olisi antanut positiivisen näytteen Venäjän liigassa, olisi homma todennäköisesti pyyhkäisty rupla- tai ehkä paremminkin taalapinolla. Tuskin Eremenko niin tumpula on, että vetää viivaa pari tuntia ennen Chämppäri-pelin alkua. Pitkäaikaiskäyttö näkyy testeissä pidempään, joten kummoinenkaan ennustaja ei tarvitse olla päätelläkseen, että tästä on kyse. Ja huomasittehan, että Eremenko ajoi päänsä kaljuksi aika nopeasti kyseisen pelin jälkeen – hiuksistahan otetaan usein varmistava näyte, kuten aikoinaan Saksan maajoukkueen päävalmentajaksi valitun Christoph Daumin tapauksessa. Daumin sopimus siis purettiin ennen kuin se ehti kunnolla alkaakaan hiusnäytteen oltua positiivinen.

Kanadassa meni läpi selitys, että seiväshyppääjä Shawnacy Barber sai kokaiinia elimistöönsä epähuomiossa. Barber kertoi suudelleensa naista tietämättä tämän ottaneen kokaiinia, ja pääsi kisaamaan Riossa. Jos tämä meni läpi Kanadassa, niin miksei Venäjällä? Mutta meneekö maineensa kanssa muutenkin painivalle UEFA:lle?

Muistellaan vielä Eremenkon uran hienoja maaleja, sillä niitä on tarjolla hetken aikaa pelkästään videolla.

Seuraa Tuomaria myös Facebookissa ja Twitterissä @casinosportsbar tai klikkaa tästä Sports Bar Casino Helsingin sivuille.

KYSYMYS: Mihin hävisi mustat futiskengät ja mitä eroa on nahka- ja keinomateriaalisilla kengillä?

VASTAUS: Jälleen kerran Tuomaria pommitetaan erinomaisella kysymyksellä. Huomasin saman ilmiön katsellessani erästä La Liga -matsia. Aikani katsottua miljoonamiesten neppailua, huomasin ainoastaan yhdellä vasemmalla pakilla olevan vähän mustaa väriä nappulakengissään ja tämäkin piti tarkistaa muutaman kerran.

Vanha laji, vanhat tavat. Lähes vuosisata on nappulakenkien historian aikana pelailtu mustilla jalkapallokengillä. Vasta 2000-luvun vaihteessa markkinoille ilmestyivät värilliset nappulakengät.

Ennen kaikki jalkapallokengät tehtiin nahasta ja niiden nappulat oli tarkoitettu vain nurmikentille. Kaikki pelasivat samanlaisilla kengillä alustasta riippumatta. tämä aiheutti paljon ongelmia polvien ja nilkkojen kanssa. Ongelmat alkoivat lisääntyä varsinkin tekonurmikenttien yleistyessä. Nykyään on paljon vaihtoehtoja erilaisille alustoille. Voit siis säästää jalkojasi valitsemalla oikeat kengät oikeille alustalle. Myös kenkien käyttöikä pidentyy, kun niitä käytetään tarkoituksenmukaisella alustalla.


Nykyaikana jyllää värit futiskentillä. Synteettisen keinomateriaalin saapuessa futiskenkämarkkinoille bisnesmiehet äkkäsivät värien tuovan enemmän massia isoille firmoille ja näkyvyyttä lajiin. Synteettiset kengät poistivat markkinoilta lähes kokonaan mustat kengät, mutta yksi merkki sentään säilyi. Monien mielestä maailman kaikkien aikojen paras nappulakenkä on Copa Mundial. Adidaksen kengurunnahkainen kenkä on jo 30-vuotias ja musta. Iästään ja väristään huolimatta se on edelleen hyvin suosittu kenkä. Kysy vaikka Litiltä.

Onko synteettinen sitten nahkaa perempi? Molemmilla materiaaleilla on omat hyvät ja huonot puolensa. Nahka on perinteinen materiaali jalkapallokengälle. Nahkakengät ovat usein pehmeämpiä ja muotoutuvat käytössä paremmin jalkaan. Ne myös venyvät hiukan käytössä, joten kannattaa ostaa kengät usein tiukkana. Huono puoli nahkakengissä on, että usein ne ovat raskaampia kuin keinonahkaiset synteettiset jalkapallokengät. Paino myös lisääntyy kengän kastuessa, koska nahka imee sisäänsä kosteutta. Nahkakengät vaativat myös enemmän hoitoa.

Synteettiset keinonahkakengät ovat usein kevyempiä kuin nahkaiset. Keinomateriaalin avulla kengän pinta voi olla myös pitävämpi paremman pallokontrollin saamiseksi. Synteettiset kengät eivät usein muotoudu samalla tavalla kuin nahkaiset. Tosin keinomateriaalit ovat kehittyneet paljon ja jotkut keinomateriaalit alkavat nykyään muistuttamaan käyttäytymisellään suurilta osin nahkaa. Keinomateriaali kestää usein nahkaa kauemmin tekonurmella pelatessa.

Adidas, Nike ja Puma ovat suurimmat merkit nappulakenkäbisneksessä. Tähtipelaajista käydään kovaa kisaa, jossa raha ratkaisee. Miljoonat tilille, oma kenkämalli, neonväriä kylkeen ja parit kuvaukset. Näillä taataan, että isä ostaa pikku-litille parin sadan kumpparit ja kaikki ovat tyytyväisiä.

Tuomaria lämmitti, kun Roman Eremenko sai Yaya Touren hiiltymään ja näkemään punaista. Copa Mundialien ansiosta ja kentän ainut, joka käytti mustia kenkiä.

Seuraa Tuomaria myös Facebookissa ja Twitterissä @casinosportsbar