Rodoksella sää oli aivan mahtava. Hotelli oli mahtava. Vanha kaupunki oli mahtava. Lähes kaikki oli juuri niin ihanaa kuin toivoinkin. Lomani aikana tietenkin kun auringossa saa loikoilla mietin juuri täyttämääni 23 vuoden ikää. Ja sitä kuinka nopeasti aika kuluu ja kuluu kokoajan. Mietin että millaista elämää haluaisin elää ja minkälaisen sen haluaisin olevan vuoden päästä?
Lopulta palasimme Suomeen ja olin kaikkea muuta kuin rentoutunut. Koti ahdisti ja kaikki epäjärjestys. Sitten palasin töihin maanantaina.
Tajusin, että nyt mä tarvitsen breikin oikein kunnolla ja päätin ottaa lopputilin. Keskustelin meidän johtajan kanssa ja sovittiin, että mulle on aina ovet avoinna ja voin palata esim. loppuvuodesta heti jos vain soitan hänelle.
Näin aion tehdä ja miettiä kaikkia asioita ja mun kauan puhuttu treenaaminen, ja moni muu mitä olen itselleni viimeisen vuoden lupaillut, on nyt todellisuutta.
Tämä tauko töistä ei ole ollenkaan kannattava ratkaisu jos en tee sillä aikaa täysillä töitä, että saan kaikki muut asiat kuntoon. Ei siis bileitä eikä turhanpäiväisiä juttuja vaan töitä itseni kanssa. En edes muista milloin olisin nukkunut 7 tai 8 tuntia yöunia. Uskon,että pelkästään hyvin nukutut yöunet tekevät terää.
Tälläistä mä nyt sit päätin, mutta ei sitä voiskaan ikinä päästä eteenpäin tekemättä muutoksia.