Nyt mä en kirjoita mistään aiheesta, kun enhän mä mistään mitään tiedä :D
Ajattelin ihan vain kirjoittaa mitä kuuluu ja miten menee. Mulle kuuluu tällä hetkellä ihan ok:ta. Ei hyvää eikä huonoa. Pientä tasapainottelua on ollut ja välillä on tasapaino pettänyt aika pahasti. Nyt olen kuitenkin jo ok, sillä ainakin tiedän mitä haluan.
Olen asettanut itselleni tavotteita, ja pikkuhiljaa joka päivä teen töitä niiden asioiden eteen mitä haluan saavuttaa.
Tavoitteeni on saada:
Unelmoimani vartalo 49 kg.
Parempi taloudellinen tilanne
Velka maksettua
Unelmoimani koti
Tasapaino elämään
Mielenrauha
Motivaatio opiskeluun
Ajokortti ja hieno auto
Näitä kaikkia ja paljon muuta tavoittelen. Minulla on uuteen työpaikkaan työhaastattelu ensi viikoksi sovittuna. Uskon, että se työ olisi minulle sellainen mistä pidän paljon ja olen hyvä siinä. Mutta en puhu ennenkuin kaikki on varmaa. Haluaisin opiskella mutta mua kokoajan jarruttaa mun periaate, että ennenkuin aloitetaan uutta, vanha käydään loppuun. Ja mulla menisi käytännössä melkein koko koulu uusiksi keravalla, jossa kävin koulua 2,5 vuotta merkonomilinjalla. Nyt haluaisin lähinnä kauneusalan puolelle mm. meikkikouluun. Toinen vaihtoehto olisi oikeasti toimittajan uran luominen. Siinä mä oppisin jopa kirjoittamaan :D
Kotia remontoidaan nyt, siitä tulee hieno ja uuden veroinen. sitten vaan hihat heilumaan ja sisustus uusiksi.
Mielenrauha tulee kun asiat rullaa eikä tarvitse stressata kokoajan. Eli kun elämä on tasapainossa niin ei ole ylimääräistä stressiä ja voi nauttia mielenrauhasta.
Autokouluunkin pitäisi mennä. en ole ikinä viitsinyt. Mä uskon että on hyödyllistä, että voisin itse ajaa autoa. Eikä kaikki avoautotkaan ole hurjan kalliita. kuhan saa velat maksettua pois ;)
Unelmoimani kropan saavutan aamulenkeillä ja aamutreeneillä. Pitäis vaan saada säännöllisesti perse ylös penkistä.
miltäs kuullostaa nyt mun suunnitelmat?
ps. Helsinki Pride-lauantai oli aivan mahtava ja tähän mennessä ihanin kesäpäivä tänä kesänä minkä olen viettänyt..
18 kommenttia
shiwan8
7.7.2011 12:07
Minun neuvoni on tämä: Kun valitset miestä, katso ensin mitä tyypillä on ihan oikeasti tarjottavana sinulle ja vasta sitten sen tilin saldoa. En päile, etteikö varakkaammista miehistä löytyisi ns. kaikin tavoin hyvää miestä, mutta oma kokemus varakkaammista ihmisistä on se, että kun heiltä (useimmilta, ei kaikilta) vie mahdollisuuden käyttää rahaa heillä ei yleensä ole enää mitään tarjottavaa ympäristölleen.
Ja miksi miesvalinnasta? Koska kun saat duunin ja parisuhteen, elämäsi muuttuu vakaammaksi ja sitähän sinä kaipasit. Tietenkin jos haluat vain elää kallista elämää niin jonkin sortin sugar daddy on sinulle omiaan.
Valitse vapaasti, muista kuitenkin ettei kaikkea voi saada. :)
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Dia
7.7.2011 12:15
Shiwan: kaikkea ei ehkä voi saada, mutt kaiken haluamansa voi saada - kunhan on realisti. :)
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
7.7.2011 12:25
Varattomissa on vielä enemmän sellaisia, joilla ei ole mitään tarjottavaa toisille. Ongelma on se, että varakasta ja hyvää miestä ei saa etsimällä ja haluamalla. Silloin jää helposti käteen se pelkkä varakas. Hyvän saa vain, kun itselläkin on jotain tarjottavaa.
Kiva kuva!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
shiwan8
7.7.2011 14:36
Juu, kunhan on realisti. Annettu lista ei välttämättä ole sitä ellei ole...hyvin verkostoitunut.
Anomuumi ei ole sinällään väärässä. Köyhä mitättömyys ei omaa edes rahaa annettavaksi toisin kuin varakas mitättömyys. Se, että varakkaissa olisi enemmän niitä joilla on muutakin kuin rahaa annettavaksi ei taas pidä paikkaansa. Keskiansiolla ja sen alla elävillä on vähän niin kuin pakko joko omata jotain oikeaakin annettavaa sille kumppanilleen joten heillä on tämän pakon kautta suuremmat todennäköisyydet omata sitä jotain oikeaa.
Mut joo, jokaiselle omansa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Dia
7.7.2011 15:33
Shiwan, en ota kantaa Hennan listaan siksi, etten voi tietää hänen omia määritelmiään. Esim. mikä on "parempi taloudellinen tilanne" eli verrattuna mihn parempi ja miten paljon parempi? Etc.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
shiwan8
7.7.2011 16:24
Suhteellisuus on kohtuullisen hyvä argumentti, sitä en voi kieltää.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
7.7.2011 16:41
Kaikkea ei voi saada, mutta kaiken voi menettää.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Ilemaister
7.7.2011 16:59
Morjens Henna!
Muuten ihan mainio tavoitelista ja jopa realistinen, MUTTA ihmettelen miksi sinä haluat painaa 49 kg? En tiedä pituuttasi, joskin tuo paino kuulostaa enemmän yläasteikäisen tytön painolta kuin täysikasvuisen naisen. Olisi ehkä kätevämpää laittaa vaikkapa rasvaprosentille joku tavoite, koska painoindeksi ei kuvaa tilannetta enää siinä vaiheessa jos treenaa säännöllisesti. Lihas kun painaa läskiä enemmän, niin siinä mielessä paino ei ole luotettavin mittari. Tietysti tuon rasvaprosentinkin osalta on naisilla muistettava että jos ei halua tissejään ja kaikkia muitakin muotojaan menettää, niin se on alhaisenakin korkeampi kuin miesten vastaava.
Noin muuten, ei muuta kuin tsemppiä tavoitteisiisi ja toivottavasti saavutat haluamasi!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
7.7.2011 18:11
Tuo kroppa mikä kuvassa näkyy on aivan täysin ihanteellinen, ei grammaakaan ylipainoa, vain sen verran rasvakudosta että on naiselliset muodot, normaalia naisellista pyöreyttä ja pehmeyttä.
Jos minä saisin määrätä kieltäisin sinua laihtumasta tai lihomasta ja vaatisin pysymään juuri tuossa painossa :)
Keskimittaiselle 165 cm pituiselle naiselle tai sitä lyhyemmälle 45-55 kg on varsin sopiva paino eikä 165 pituiselle 60 kiloakaan ole vielä liikaa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Ilemaister
7.7.2011 18:26
Eikös se painon yläraja ns. karvalakkimallilla tule kun pituudesta vähennetään 100? Että 165 cm pitkällä painon yläraja on noin teoriassa 65 kg jonka jälkeen menee ylipainon puolelle?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
7.7.2011 20:37
Hienoa kuulla, että sulla on tavoitteita elämässäsi. Muista kuitenkin elämän ja varsinkin suomalaisen elämän reaaliteetit.
Työnantaja päättää, milloin sinä pidät vapaapäiviä tai teet lyhyempää työpäivää. Sinä esität, milloin haluat vapaata, mutta työnantaja tekee sen päätöksen, saatko vapaata vai et. Niin se vain menee.
Autolla ajaminen ei ole mitään viitsimistä ja leikkimistä. Jos siihen ryhdyt, niin opettelet ajamaan "ihmisiksi". Älä vaaranna omaasi tai muiden henkeä ajotaidoillasi.
Autot ja avoautot maksavat, kyllä. Mutta myös verot, vakuutukset, huollot ja tarvittaessa korjaukset maksavat, bensasta/dieselistä puhumattakaan. Renkaat, vanteet, varaosat, auton pesemiset, auton vahaukset, uusia laseja jos menee syystä tai toisesta rikki... kyllä, auto vie aika paljon rahaa! Ja vaikka itse huolehtisit autostasi kuinka hyvin tahansa, niin joku toinen voi vahingoittaa autoasi, vahingossa tai tahallaan. Ja millä ajattelit ajella talvella, jos avoauton ostat?
Äläkä vastaa tähän, että "kyllä joku mies maksaa". Älä ole kenestäkään taloudellisesti riippuvainen! Huolehdit itse elämisesi maksut. Unohdat vähäksi aikaa silikonit ja botoxit, niillä ei välttämättä tule parasta mahdollista jälkeä, ja keskityt tosiaan velkoihin ja muuhun järkevään makseluun.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
freeboy
8.7.2011 01:15
Moiks Henna. Kuulostaa hyvältä, että haet balanssia ja mielenrauhaa. Jatka samaa rataa.
Käy ihmeessä autokoulu, jos sinulla on siihen varaa.
Jos se meikkauskoulu tuntuu omaltasi, et tarvitse muuta koulua välttämättä.
Ja tsemppiä. Toivottavasti työpaikan kanssa käy hyvin!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
8.7.2011 12:12
Sen verran voin lohduttaa, että tuota tasapainoa joutuu kyllä hakemaan itse kukin, samoin kuin mielenrauhaa. Vaikka ne aina uskoisikin löytäneensä, pitää tilannetta tarkistella pitkin matkaa. Harvan arjessa sitäpaitsi on sitä mielenrauhaa, aina on jotain huolia ja stressia, jos ei taas noita, niin tylsyys pukkaa päälle. Ei siis koskaan kaikki hyvin.:)
Olen niin samaa mieltä muiden kommentoijien kanssa, että kiva lukea tällaista listaa.
Opiskelumotivaatiosta: paras tilanne on varmasti se, kun se syntyy niistä opiskeltavista asioista itsessään. Opiskellessa siis pitää miettiä, mikä on kiinnostavaa, mikä asiassa on nimenomaan itselle kiinnostavaa.
Vastaa kommenttiinJoillekin riittää sekin, että tietää, että tulee saamaan sen tutkintotodistuksen. Omalla kohdalla motivaatiota on saanut pelkästään kypsymällä meneillään olevaan elämäntilanteeseen, koska tietää, että ei halua jatkaa nykyisellä mallilla, mikä tahansa muu eteenpäinvievä vaihtoehto alkaakin tuntua huippumahtavalta. Asiat on siis suhteellisia, jos siis kypsähtää siihen, että elämä polkee paikallaan, opiskelu voikin olla juuri se tarvittu lääke.
Vastaa kommenttiin
emton
8.7.2011 19:17
Vaude, tämähän alkaa jo muistuttamaan oikeaa blogia. Kyllä Hennasta vielä saattaa tulla ihan OK kirjoittaja, hyvin jäsennelty ja selkeä teksti, vain muutama kirjoitusvirhe. Sisällöstä voin liittyä muiden ihmettelyihin, 49kg on aika vähän... sekä mielestäni opiskelu kannattaa aina.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
bbHennaK
12.7.2011 22:34
kiitos mukavasta palautteesta :)!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
13.7.2011 01:14
Onpa pinnallisen oloinen tyyppi. Kuka tää Henna oikein on? Joku "julkkis" vai?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
indianstep
13.7.2011 11:19
45 kg painava ja 165 cm pitkä on alipainoinen. Normaalipaino on 50kg
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
29.8.2011 13:48
Henna mä arvostan sun tavoitteita ja näin, mutta ennenkuin mietit toimittajakoulua tai muuta sellaista, opettele edes suomen kielen oikeinkirjoitus. 'Kuulostaa' eikä 'kuuLLostaa'... Yhdyssanat, pisteen jälkeen iso kirjain yms. Tekee sun blogin lukemisestakin huomattavasti helpompaa;)
Vastaa kommenttiinMuuten tsemppiä tavoitteillesi! :)
Toivoo kielipoliisi
Vastaa kommenttiin