Rannejumppaajat

USA:n yliopistokoripallon mestaruudesta mitellään ensi viikonloppuna Indianapoliksessa Final Four –huipennuksessa. Itse en ole tätä huikeaa turnausta ehtinyt seurata kuin yhdeltä osalta: kuinka pitkälle The John Wall Dance etenee turnauksessa?

Kyseessä on siis Kentuckyn takamieslupaus John Wallin joukkueen esittelyssä käyttämä yksinkertainen käden heilutus. Liikkeestä tuli yllättäen ilmiö, joka räjähti sosiaalisissa medioissa lähes käsistä. Kyseisellä rannekäännöllä on kohta Facebookissa yli satatuhatta fania ja YouTubesta löytyy lukuisia mitä ihmeellisimmissä paikoissa tehtyjä imitaatioita. Katsokaapa itse tästä ilmiön loistavasti kiteyttävästä Tube-pätkästä: linkki.

Wall ja Kentucky siis lopulta pysähtyivät turnauksen neljännesvälierissä finaalinelikkoon sännänneelle West Virginialle, mutta The Wall Dance -ilmiö jäi varmasti elämään pidemmäksikin aikaa. Äärimmäisen mielenkiintoinen tapaus, joka herättää kysymyksiä. Miksi ilmiö tulee noin suosituksi ja miksi ihmiset haluavat matkia kyseistä liikettä kuvaten itsensä nettiin? En ala sen enempää asiaa pohtimaan, mutta aloin muistella, onko Suomessa ollut urheilun saralla vastaavia videoilmiöitä. Ei tullut ihan heti mieleeni.

Harmi sinänsä, että Teemu Selänteen tulokaskausi sattui ennen sosiaalisen median aikakautta. Teemun kuuluisassa tuuletuksessa olisi ollut ison ilmiön ainekset. Miettikääpä esimerkiksi suomalaisturistia Vapaudenpatsaalla heittämässä kuvitteellista Kohoaan ilmaan ja ”ampumassa” sitä alas kaverin kuvatessa toimitusta videolle. Sitten hanskan heittäjä kävisi vielä innoissaan ryydittämässä videon suosiota seuraavanlaisella iltalehtimäisellä kuvauksella: ”Tässä olen minä ja kaverini New Yorkissa Vapaudenpatsaalla. Kävimme siellä ihan ylhäällä kädellä ja minä ammuin hanskaani.”

Noh, olisihan se ehkä hetken hupia.