No kyseessähän on tietenkin Vares. Olin otettu kun postiluukusta yllättäen tipahti kivannäköinen kirje joka herätti mielenkiinnon. No sieltähän tuli kirje suoraan itse Markus Seliniltä ja Solar Films:ilta jossa pyydettiin saapumaan turkuhalliin 3.1.2011. Kutsu oli avecillinen, ja kutsun saatuani päätin että menen tietenkin katsomaan kutsuvierasennakkonäytökseen tuon ystäväni kanssa. Matka Turkuun autolla oli yhtä painajaista ja turkuhallista ei ollut tietoakaan. Jo Helsingissä juutuimme heti kättelyssä kiireellä aikataululla ruuhkaan. Turusta ajattelimme tietenkin löytävämme helposti tuon turkuhallin, ja soitimme jopa ystävälleni kysyäksemme neuvoa. Turhaan!
Etsimme paikkaa ja kysyimme neuvoa kymmeniltä ihmisiltä joista jokainen neuvoi eri suuntaan. Katastrofi oli syntynyt. Löysimme vihdoin tien joka johti turkuhallin. Tuolla kyseisellä tiellä jono oli kaksi kilometriä! No reilussa tunnissa selvisimme paikalle jolloin leffan olisi pitänyt alkaa jo puoli tuntia sitten. Ruuhkasta tietoisena sitä oli onneksi siirretty. Saadessani kutsun en tosiaan osannut arvata, että paikalle oli kutsuttu yli 3 000 ihmistä. Luulin tapaavani paikalla tuttuja ja mediaa, mutta toisin kävi. Valmistauduimme tapahtumaan tuntikausia, emme nähneet ketään, saimme huonot paikat ja hermot olivat palaneet jo matkalla loppuun. Ei ihan tavanomainen reissu.
Yleensä näytökset järjestetään hiukan pienempimuotoisina. Paikanpäällä on tarjoilua ja kaikilla on mukavaa. Tämä oli kuitenkin todella suuri tilaisuus ja kutsuvieraaksi tunsi itsensä sen perusteella että sai nähdä sentään elokuvan aiemmin kuin muut. Itse elokuvasta voin sanoa että tämä kerta Vareksen toteutuksessa oli todella persoonallinen ja omaperäinen ja juoni ei ollut yhtenäinen vaan ratkaisu selvisi lopussa, mutta ehkä jotain paloja jäi puuttumaan. Elokuvassa oli paljon synkkyyttä, pimeää ja karua, eikä tällä kertaa niin paljon huumoria mukana. Arvostan silti suomalaisia elokuvia, olemmehan sentään Suomessa joten pakkohan tuo on teidänkin katsoa!
Jatkot Apollossa olisivat olleet vain toiveunta, sillä kun kaikki 3000 kutsuvierasta haluaa päästä samaan aikaan sisään voit kuvitella mitä siitä syntyy. Luovutimme ajoissa ja käännyimme autolle päin ja päätimme että juhlamme ovat ohi. Ajomatkalla kotiin selvisimme lumipyryssä ja pimeässä yhdellä "läheltä piti, meinasimme kuolla tilanteella". No mutta kaikin puolin reissu oli hauska kokemus ja seura oli hyvää. Kutsut on aina kivoja ja kivahan se on niitä saada ja käydä katsomassa ennakkoon elokuvia tai mitä vain. Nyt pystyin jakamaan kokemuksen kanssanne ja tottakai suosittelen että katso, koe ja näe itse tuo elokuva paremmalla tuurilla kun meillä oli.