Kielipeliä

Helsingin Kaupunginteatterissa tammikuusta pyörineen Kukkaistytön juoni on tuttu kaikille, jotka englannin opettaja pakotti katsomaan My Fair Ladyn: fonetiikan professori lyö vetoa, että pystyy tekemään katutytöstä hienon naisen opettamalla tälle yläluokan puhe- ja käytöstavat. Kari Heiskasen ohjaamassa ja suomentamassa George Bernard Shaw’n tekstissä (alkuperäiseltä nimeltään Pygmalion) avain hyvään elämään on oikeanlaisen kielireksiterin hallitseminen: katutytöstä tehdään hieno nainen manipuloimalla hänen ääntämystään ja opettamalla hänelle oikea sanasto.

Eliza Doolittle (Anna-Maija Tuokko) on köyhä takkutukka, peseytymätön pörröpää, joka pyytää professori Higginsiä (Heiskanen) kouluttamaan itsestään hienon naisen. Higgins ottaa haasteen vastaan ja alkaa tohtori Frankensteinin ylenkatseella muovata tytöstä omaa luomustaan. Ihmiskoe johtaa siihen, että alistunut kurjalaistyttö saa itsetunnon ja alkaa vastustaa persoonallaan leikkimistä.
Eliza saa paljon tilaa, hän on pääosassa näytelmän nimeä myöten. Tässä tulkinnassa näytelmä pyörii, toisin kuin yleensä, nuoressa naisessa ja tämän kasvutarinassa. Elizaan peilataan näytelmän teemat: sukupuolten ja ikäluokkien eriarvoisuus, köyhyyden loputon kurjuus sekä sivistyksen ja sydämen sivistyksen ero. Monissa muissa tulkinnoissa keskiöön nostettu Elizan ja professorin romanssi jää tällä kertaa toteutumatta ja hyvä niin. Se vie usein paukkuja näytelmän kiinnostavammilta, yhteiskunnallisilta teemoilta.

Hykerryttävin hahmo on Heiskasen itsensä esittämä professori. Kuivakka, kyyninen ja kiroileva proffa muuttuu entistä hauskemmaksi, koska Heiskanen näyttää ihan Leniniltä.
Proffassa on ripaus näytelmäkirjailijaa – Shawn, proffan lailla itsekin vannoutunut poikamies, avioitui yli nelikymppisenä ja oli harvinaisen suorapuheinen tyyppi. Shawn ja Higgins tuntevat etiketin ja hyvät käytöstavat, mutta tietoisesti kieltäytyvät jälkiviktoriaanisesta hienostelemisesta ja pokkuroinnista. Higgins hallitsee kielen avulla, hän sanoutuu irti muita ihmisiä sitovista kielisäännöistä ja kiroilee kun siltä tuntuu. Kuten Shawn, hänkään ei säästele sanojaan hienotunteisuuden nimissä. Kun muut hurrasivat ensimmäisen maailmansodan kotirintamahengessä, Shawn totesi, että sota on maailman tyhmin asia, sotilaiden pitäisi ampua upseerinsa ja mennä kotiin.

Kukkaistytössä käytetään videota ja livekamerakuvaa. Moni teatterikriittikko loihe intoilemaan, että voi miten smedsiläistä. No ei ole. Se, että lavasteissa mennään kameran kanssa, ei ole Smedsin keksintö eikä edes hänen tunnetuksi tekemänsä metodi. Ohjaaja Juha Luukkonen kommentoi Ylioppilaslehdessä osuvasti:
”Jos lavalle erehtyy tuomaan jonkun halkopinon tai kirveen, niin se on heti smedsiä. Jos taas tekee spektaakkelia ja käyttää kameraa, niin se on heti smedsiä. Ei voi paskallakaan enää käydä ilman, että kävisi jotenkin smedsiläisittäin.”

Näytelmän suomennos on mehevä. Saisikohan Kaupunginteatterilta 72 tuntia pitkän levytyksen, jolla Heiskanen lausuu näytelmän ihania solvauksia?
”Sinä katuojassa muhjaantunut kaalinlehti, sinä englannin kielen lihaksi tullut loukkaus!”
On käännöksessä kompastuskohtansakin. Suomessa luokkaerot eivät kuulu kielessä samalla tavoin kuin englannissa. Suomennoksessa Eliza puhuu Helsingin tämän päivän puhekieltä stadin slangilla höystettynä. Siis juuri sitä samaa, jota minä suustani päästelen. (Toki Eliza, toisin kuin minä teatterissa, myös rääkyy, riehuu ja raivoaa. Hyvät käytöstavat ovat kuitenkin toissijainen etappi matkalla hienoksi naiseksi. Kieli on tärkein.)
Pian Elizan kieli alkaa tuntua luontevalta, muiden hahmojen puhuma pönöttävä teatterikieli hankalalta ja naurettavalta.
Mummelit tietysti hirnuivat heti, kun Eliza lipsautti suustaan "minän" sijaan "mä". Yleisön harvat nuoret helsinkiläisaikuiset puolestaan keskustelivat väliajalla siitä, miten oudolta tuntuu, kun oma puheenparsi valjastetaan katutytön kieleksi – merkiksi, josta tunnistaa sivistymättömän ihmisen. Haluaako ohjaaja-suomentaja valinnallaan moittia nuorten aikuisten puhekieltä vai onko hän vain tietämätön siitä, miten ihmiset nykyään puhuvat?