Nelonen näytti vähän aikaa sitten lapsuuteni lempileffan, Alicia Silverstonen ja edesmenneen Brittany Murphyn tähdittämän ”Clueless”. En katsonut elokuvaa lapsuudessani repeatilla sen älykkään juonen tai oscarin arvoisten roolisuoritusten takia, syynä hypetykseen oli Silverstonen esittämän päähenkilön vaatekaappi. Kuvittelin, että kaikilla jenkeillä on vaalenpunainen hapsuhattu, miljoona minihametta ja elektroninen kauko-ohjaus vaatetangoissa. Ajatus omasta ritilähyllyvaatekaapista hieman masensi, joten päätin kompensoida tilannetta vaihtamalla asun neljästi päivässä...silläkin uhalla, että nerokkaat vaateyhdistelmäni näkyvät yleensä vain naapurin lehmille.
Yhdysvaltojen (ja ehkä koko maailman) suurin kirjakauppaketju Barnes&Noble, sekä New York Times ovat alkaneet nimetä Clueless-elokuvan vaatekeskeisyyttä muistuttavia kirjoja omalla termillään – fashion novels, muotiromaanit. Lapsuuteni ihailema glittermaailma vetoaa aikuislukijoihin siis jo siinä määrin, että niille on laitettu oikein oma hyllykin kirjakaupan käytäville. ”Tässä runot, tässä kotimainen kaunokirjallisuus ja tuolla muotiromaanit.”
Kertooko merkkivaatteita ja muotitaloja vilisevät kirjat siitä, että naiset ovat taantuneet varhaisteinien pinnalliselle tasolle? Vai onko kirjaglamour vain jonkinlainen kepeä vastaisku arjelle rahahuolineen ja maksalaatikkoineen?
Olen monesti puolustanut sarjakuvien ja kioskikirjallisuuden tärkeyttä. Silti muotiromaanien käsite hieman kummastuttaa minua. Voiko vaatemerkkien ympärille kootut tarinat todella ansaita paikkansa kirjataivaalta? Ja missä viipyvätkään genren kotimaiset versiot: ”Himoshoppaaja Hulluilla Päivillä” ja ”Paholainen pukeutuu Marimekkoon” ?
Jos opintotukikuukausista, ja asuntolainoista irtautuminen houkuttaa, tässä muutama muotiromaani"klassikko":
Suomennettuja muotiromaaneja:
- Candace Bushnell: ”Kynsin hampain”. Lipstick Jungle kirjana.
- Candace Bushnell: ”Carrien nuoruusvuodet”. Sinkkuelämää-Carrien vaiheet ennen New Yorkia. Kirjan suomennos ilmestyy marraskuussa 2010.
- Cecily von Ziegesarin Gossip girl –sarja
- Lauren Weisberger: “Paholainen pukeutuu Pradaan”
- Plum Sykes: ”Manhattanin blondit”. Paras asuste on tuleva aviomies, ja se täytyy hankkia seuraavaksi.
- Sophie Kinsellan Himoshoppaaja-sarja. Viimesin ”Himoshoppaajan vauva” .”Minä en ole ikinä kuullut Baby in Urbesta. Enkä Nasu-kengistä. Miten voi olla mahdollista, etten tunne mitään merkkejä? En tiedä, mikä on in ja mikä out. En tunne vauvamuotia ollenkaan. Ja minulla on vain neljä kuukautta aikaa päästä siitä jyvälle. ”(Kinsella 2008: 29)
Englanninkielisiä muotiromaaneja:
- Gini Alhadeff: ”Diary of a Djinn” Päähenkilö muistuttaa erehdyttävästi Giorgio Armania.
- Caroline Hwang's: ”In Full Bloom”. Muotimaailman uraportailla kipuavan nuoren naisen tarina.
- Laura Jacobs: ”Women About the Town” Entinen Vanity Fairin toimittaja kertoo kahden newyorkilaisen naisen elämästä muodin ja median maailmassa"
- Lauren Weisberger: "Last night at Chateau Marmont
- Lauren Weisbergr: "Everyone worth knowing"