VASTAUS: Ei pidä paikkaansa. Islantihan teki kesän EM-kisoissa pitkistä sivurajaheitoista taidetta.
Valioliiga-diggarit muistavat hyvin Stoken ja Rory Delapin pitkät sivurajaheitot, jotka aina tuottivat vastustajalle painajaisia. Totta on, että useimmiten sivurajat pelataan lyhyehköinä, jotta pallo saadaan vain nopeasti peliin, mutta jos joukkueessasi on pitkiä pelaajia ja vielä osaavat puskea palloa, niin miksipä ei kannattaisi heittää palloa suoraan pitkänä vastustajan maalille.
Jalkapallokentillä on nähty monta hienoa maalia, jotka ovat tulleet hienon sivurajaheiton päätteeksi. Sivurajaheitto on tärkeä palanen jalkapallossa. Seuraava video todistaa heittojen puolesta. Heittojen avulla on syntynyt hienoja maaleja, vai mitä sanotte!
Guinnesin ennätyskirjan mukaan maailman pisin sivurajaheitto on 49,78 metriä. Nyt vaan kaikki suomalaiset harjoittelemaan. Tämä ennätys on ihan mahdollista rikkoa!
KYSYMYS: Jalkapallon siirtosummat ovat nykyään järkyttävän isoja. Millainen olisi maailman kallein joukkue?
VASTAUS: Jalkapallossa pyörii nykypäivänä niin suuret rahat, ettei summissa ole mitään järkeä enää. Nykyään parhaista tullaan maksamaan jo huimat 100 miljoonaa siirron aikana ja tahti sen kun kovenee. On vain ajan kysymys, kun ensimmäinen pelaaja saa palkkaa viikossa yli miljoonan. Listalle mahtuvista valtaosa pelaa Englannin ja Espanjan liigakentillä.
Tässä 11 pelaajan avauskokoonpano, jonka kokonaisarvo on huimat 728,49 miljoonaa euroa.
Maalivahti: Maailman kalleimman veskarin titteliä kantaa Juventus-ikoni Gianluigi Buffon. Vuonna 2001, Parmasta reilun 38 miljoonan euron siirtokorvauksella vanhan Rouvan väreihin siirtynyt Italojätti on edelleen kallein maalivahti.
Puolustus: Vasemman puolustajan paikan ottaa Manchester Unitedin Luke Shaw. 18-vuotiaasta puolustajasta maksettiin peräti 31,54 miljoonaa euroa. Topparipari maksaa yhteensä yli 100 miljoonaa euroa. Maailman kalleimman puolustajan titteliä hallussaan pitää David Luiz, kun mies siirtyi pari vuotta sitten PSG:n riveihin 58 miljoonalla eurolla. Topparipari löytyy Manchester Cityn väreistä. Kesällä City maksoi Evertonille 55,5 miljoonaa nuoresta Josh Stonesista. Oikean pakin tontin ottaa haltuun Dani Alves. 2008 Barca maksoi nopeasta puolustajasta Sevillalle 32 miljoonaa euroa.
Keskikenttä: Oikeaa laitaa pitää hallussaan ManU:n hankkima Angel Di Maria, josta punapaidat pulittivat 70 miljoonaa euroa, vain myydäkseen hänet seuraavana vuonna halvemmalla eteenpäin. Keskellä kenttää häärii toinen ManU:n kasvattama, pois potkima ja kotiin palauttama Paul Pogpa, josta United lopulta pulitti maailmanennätyssumman 105 miljoonaa euroa. Vasemman tontin ottaa Realin James Rodriguez, josta maksettiin Monacolle 93 miljoonaa.
Hyökkäys: Kolmen kärjen systeemistä laidoilta löytyy Real Madridin kaksikko. Oikealla Cristiano Ronaldo, josta maksettiin ManU:lle 93 miljoonaa euroa, ja vasemmalla Gareth Bale, josta Tottenham sai lopulta mukavat 99 miljoonaa. Piikiissä kärjessä on Gonzalo Higuain. Juventus tarjosi argentiinalaisesta 90 miljoonaa Napolille ja kaupat tuli.
VASTAUS: Moni on hieraissut silmiään vilkaistuaan Bundesliigan sarjataulukkoa. Vuosia liigaa hallinnut Bayern München nousi vasta hetki sitten sarjan johtoon, kun alkukautta on kaikkien saksalaisten harmiksi hallinnut nousijajoukkue RB Leipzig. RB Leipzig on isolla rahalla kyhätty muovijoukkue, joka vieläpä menestyy. RB Leipzig, tai virallisesti RasenSport Leipzig ja epävirallisesti Red Bull Leipzig on perustettu vuonna 2009 ja se pelasi vielä neljä vuotta sitten Saksan neljännellä sarjatasolla Regionalligassa. Seitsemässä vuodessa joukkue nousi Bundesliigaan. Joukkueessa kaikki on kiedottu markkinoinnin ympärille, sillä joukkueen nimi, logo, stadion ja jopa energinen pelityyli ja pelaajat ovat valjastettu tölkkimyyntiin. Red Bullin on arvioitu sijoittavan tällä vuosikymmenellä RB Leipzigiin noin 100 miljoonaa euroa.
Red Bull Salzburg ja MLS:n New York Red Bull olivat ensimmäisiä energiajuomajätin joukkueita maiden pääsarjoissa, mutta se että muovijoukkue nousee Bundesliigaan – ja vielä johtaa sitä – on jotain, mitä perinteisiin luottavat saksalaiset eivät voi sulattaa.
”Nurmipallojoukkue” Leipzig on saanut vierasotteluissa vihaisen vastaanoton. Cup-ottelussa Itä-Saksan herruudesta RB Leipzig - Dynamo Dresden Dresdenin fanit heittelivät kentälle häränpäitä. Tuo ottelu on muuten Leipzigin ainoa tappiotahra tällä kaudella, sillä Dresden voitti pelin rangaistuspotkujen jälkeen. Kölnissä ottelun alku myöhästyi, koska kotijoukkueen fanit sulkivat tien Leipzigin bussin edessä. Muitakin esimerkkejä löytyy, sillä buuauskonsertit ja mielenosoituslakanat seuraavat RB Leipzigia joka paikkakunnalla. RB Leipzig pelaa kotiottelunsa koko Itä-Saksan suurimmalla stadionilla, joka remontoitiin uudenaikaiseksi vuosina 2000–2004. Red Bull Arena on ollut loppuunmyyty lähes jokaisessa ottelussa, vaikka vierasjoukkueiden kannattajat eivät stadionille halua astua. Esimerkiksi Dortmundin hardcore-fanit kuuntelivat mieluummin peliä radiosta kuin antoivat rahansa Red Bullille.
Vihamielisyys seuraa kohtaan ei ole vaikuttanut joukkueeseen vaan päinvastoin vahvistanut joukkueen pelaamista. Se on hävinnyt yhden ottelun Bundesliigassa ja tasapelejäkin on vain kolme.
Vuoden viimeiseen peliin RB Leipzig matkustaa hallitsevan mestarin ja suurseura Bayern Münchenin vieraaksi. Tuossa ottelussa ratkaistaan, kumpi joukkueista menee talvitauolle sarjajohdossa. Jos se ei ole Bayern, on Bundesliigassa koettu jo jonkinlainen joulun ihme.
Mutta tulevaisuutta silmäillen siihen on totuttava. RB Leipzig tulee olemaan vielä iso tekijä Euroopan futiksessa. Sen tavoitteena on haastaa Real Madrid, FC Barcelona ja muut suurseurat. Eikä tulevaisuudessa olisi ihme, jos Englannistakin löytyisi RB Manchester, RB Newcastle tai joku vastaava energiajuomajoukkue.
RB Leipzig - the future Champion of the Bundesliga?
VASTAUS: Tapaus Roman Eremenkoon saatiin vastaus, kun mies asetettiin kahden vuoden kilpailukieltoon kokaiinin käytöstä. Nyt Eremenko ja hänen asianajajansa sekä varmasti TSKA:n kaikki kynnelle kykenevät rahamiehet yrittivät luoda uskottavaa selitystä sille, miten aine joutui Romanin elimistöön.
Kokaiinin käyttö urheilussa ei ole mikään tavattomuus. WADA raportoi vuonna 2014 yhteensä 46 kokaiinirikkomusta urheilussa. Ja tässä vain kiinnijääneet.
Urheilijat eivät käytä kokaiinia suorituskyvyn parantamiseen vaan viihdekäyttöön.
Kokaiinin käyttö lisää mielihyvää, kasvattaa itsevarmuutta, tuo lisää energisyyttä ja antaa suuruuden tunteen. Jotkut kokevat kokaiinin parantavan suoriutumista fyysistä ja henkistä kykyä edellyttävistä tehtävistä. Ammattiurheilijalle tärkein vaade on, että kokaiinista ei tule krapulaa. Aamulla pitää olla pelikunnossa, kostean illan jälkeen se ei onnistu. Varsinkaan jos pikkurahasta ei ole pulaa, niin kokaiinista saa vähintään saman euforian kuin kunnon kännistä.
Kokaiini stimuloi keskushermostoa ja saattaa parantaa urheilijan suorituskykyä, jonka takia se on kielletty.
Yhdysvaltojen ammattiurheilupiireissä kokaiini on yllättävänkin yleistä, ja miksipä käytäntö olisi erilainen Venäjällä. Jääkiekkoilija Theo Fleury on kertonut avoimesti ”vilkkaasta” ammattilaiselämästään. Elämäkerrassaan Fleury kertoi, että jäi kiinni 13 kertaa peräkkäin huumetesteissä pelatessaan Rangersissa. NHL ei tuominnut Fleuryä, sillä hän oli liigan johtavia maalintekijöitä. Liiga on tietysti kiistänyt tämän.
Eremenkolla taisi olla käryssä huonoa tuuriakin, sillä jos Eremenko olisi antanut positiivisen näytteen Venäjän liigassa, olisi homma todennäköisesti pyyhkäisty rupla- tai ehkä paremminkin taalapinolla. Tuskin Eremenko niin tumpula on, että vetää viivaa pari tuntia ennen Chämppäri-pelin alkua. Pitkäaikaiskäyttö näkyy testeissä pidempään, joten kummoinenkaan ennustaja ei tarvitse olla päätelläkseen, että tästä on kyse. Ja huomasittehan, että Eremenko ajoi päänsä kaljuksi aika nopeasti kyseisen pelin jälkeen – hiuksistahan otetaan usein varmistava näyte, kuten aikoinaan Saksan maajoukkueen päävalmentajaksi valitun Christoph Daumin tapauksessa. Daumin sopimus siis purettiin ennen kuin se ehti kunnolla alkaakaan hiusnäytteen oltua positiivinen.
Kanadassa meni läpi selitys, että seiväshyppääjä Shawnacy Barber sai kokaiinia elimistöönsä epähuomiossa. Barber kertoi suudelleensa naista tietämättä tämän ottaneen kokaiinia, ja pääsi kisaamaan Riossa. Jos tämä meni läpi Kanadassa, niin miksei Venäjällä? Mutta meneekö maineensa kanssa muutenkin painivalle UEFA:lle?
Muistellaan vielä Eremenkon uran hienoja maaleja, sillä niitä on tarjolla hetken aikaa pelkästään videolla.
KYSYMYS: Pitääkö paikkansa, että legendaarinen maalivahti Rene Higuita teki uransa ensimmäisen maalin Suomea vastaan?
VASTAUS: Läheltä liippaa. Kolumbian väriläiskä Rene Higuita teki Suomea vastaan maajoukkueuransa ensimmäisen maalin, mutta ennen tätä otsatukkahevari oli mättänyt jo seurajoukkueissaan lähes toistakymmentä maalia.
Kaikkien rakastama Rene “El Loco” Higuita tunnettiin värikkäänä maalivahtina, jonka uran varrella sattui monenlaista eriskummallista tapahtumaa. Liimanäppi ei kaihtanut ottaa riskejä pelikentällä, eikä pelikenttien ulkopuolellakaan. Vaikka maalivahti oli loistava torjuja, tuli hän tunnetuksi aivan muista otteista. Higuitalla oli tapana osallistua joukkueen pelinrakenteluun oman joukkueen pitäessä palloa. Parhaimmillaan mies saattoi olla puolessa kentässä ja pelasi kuin varmistava puolustaja. Maalivahtina Higuita oli omalla ajallaan poikkeus. Juoksu- ja reaktionopeus sekä kyky lukea vastustajan kehoa olivat huimaa katsottavaa. Kolumbialainen oli yksinkertaisesti vaikea harhauttaa.
Pelikenttien ulkopuolella värikäs elämä sai myös poliisit kiinnostumaan Higuitan otteista. Vuonna 1993 Higuita istui seitsemän kuukautta vankilassa epäiltynä osallisuudesta kolumbilaisen huumeparonin Pablo Escobarin toimiin liittyneeseen kidnappaustapaukseen. 2002 mies kärähti käyttäen Kolumbian vientituotetta kokaiinia ja sai kuuden ottelun pelikiellon, ja uudelleen vuonna 2004.
Higuita teki uransa aikana peräti 44 maalia. Hyvänä laukojana tunnettu El Loco laukaisi usein joukkueensa rangaistuspotkut, luottaen kykenevänsä lukemaan vastustajan maalivahdin tyylin ja usein onnistuikin siinä. Juuri näin kävi myös Suomelle, joka kohtasi Kolumbian maajoukkueen Olympiastadionilla vuonna 1988. Kolumbia vei ottelun lukemin 3-1 ja ottelun voittomaalin ampui pilkulta hallitusti itse Rene Higuita. Maajoukkuepaidassa rankkarispesialisti onnistui urallaan kolme kertaa. Löytyy miehen varastosta myös näyttäviä vapaapotkuja ja yksi hieno soolo omasta päästä aina vastustajan kuudelletoista, joka päättyi hienoon Higuitan laukaukseen.
Iso yleisö muistaa Higuitan parhaiten niin sanotusta skorpionipotkustaan, jolla hän torjui vuonna 1995 Jamie Redknappin laukauksen ystävyysottelussa Englantia vastaan. Higuita sanoi ottelun jälkeen, että parempi oli tarjota edes jotakin katsottavaa katsojille, kun molemmat jengit pelasivat maalivahdin mielestä tylsän ottelun. Onhan se edelleen maailman hienoin torjunta.
KYSYMYS: Huuhkajat lensi kohti arvokisoja vuonna 2016 yhtä menestyksekkäästi kuin strutsi palmun nokkaan. Maajoukkue ei saavuttanut yhtään voittoa. Onko yhtä laihaa vuotta ollut aiemmin ja jos on niin koska?
VASTAUS: Hans Backe kävi jengeineen Odessassa ja hävisi. Tuttu kaava siis. Vuosi ilman voittoa ja lähellä historian surkeinta vuotta. Suomelle kehnoin vuosi lähes 50 vuoteen. Hyvä jätkät!
Ukrainalle kärsitty tappio tiesi sitä, että Suomen A-maajoukkue ei voittanut tänä vuonna otteluakaan. 11 pelin saldoksi tuli tylyt kaksi tasapeliä ja yhdeksän tappiota. Pisteitä napattiin karsintaotteluista huimat yksi Kosovolta, joka pelasi historian ensimmäisen karsintaottelunsa ja vielä meidän kotikentältä. Suomi on historian saatossa pelannut vuoden ilman voittoa aiemminkin, mutta tuloksellisesti yhtä surkeaa suoritusta pitää hakea 1960-luvulta.
Suomi on pelannut kalenterivuoden voitoitta ennenkin ja useampaan otteeseen. Viimeksi kynnettiin Jukka Vakkilan aikaan 1992. Suomi pelasi silloin yhdeksän ottelua, joista irtosi neljä tasapeliä ja viisi tappiota. Voitoitta vedettiin myös vuodet 1983, 1975, 1971 ja 1970. Silti tuloksellisesti Backen aikakautta surkeampaa vuotta joutuu hakemaan 1960-luvulta saakka. 48 vuotta sitten, vuonna 1968 A-maajoukkue pelasi kuusi maaottelua ja hävisi ne kaikki.
Ja jos tuloksia ei sidota kalenterivuoteen ja puhutaan putkista, löytyy 80-luvulta ja 1990-luvulta pari voitotonta putkea. Vuonna 1982-1984 Suomi pelasi peräti 20 voitotonta ottelua putkeen. Tasapelejäkin kertyi tuolta aikaväliltä huimat kolme kappaletta. Ajallisesti pisin voitoton kausi kuljettiin vuosina 1991-1993, jolloin joukkue pelasi 2,5 vuoden kuluessa 15 peräkkäistä peliä ilman voittoa varsinaisella peliajalla. Tasapeleistä toki yksi, marraskuussa 1992 Tunisiaa vastaan vieraskentällä pelattu maaottelu päättyi meikäläisten voittoon rangaistuspotkukisan jälkeen.
Ja hei, tulevaisuutta ajatellen. Backe porukoineen voi rikkoa nämä ennätykset ja helposti.
Ai milloin Suomi voitti viimeksi? Edellinen voitto Suomella on viime vuoden syyskuulta, jolloin Huuhkajat kaatoi aina vaarallisen Färsaaret, selvin lukemin 1-0.
KYSYMYS: Katselin QPR:n peliä ja raitapaitojen avauksessa oli pelaaja nimeltään Niko Hämäläinen. Kuka tämä tapaus on? Onko tulevaisuudessa Huuhkajien miehiä?
VASTAUS: Koko nimeltään Nicholas Antero Hämäläinen,19 vuotta, on Yhdysvalloissa Miamissa syntynyt ja kasvanut suomalainen jalkapallolupaus, joka edustaa tällä hetkellä lontoolaista Queens Park Rangersia.
Suomen nuorten maajoukkueissa parin viime vuoden ajan kolunnut Niko Hämäläinen pääsi ensimmäistä kertaa tällä kaudella edustusjoukkueen avauskokoonpanoon. Vasemman laitapuolustajan paikalla viihtyvä taitava suomalainen pelasi koko pelin, kun QPR kohtasi vieraskentällä Sheffield Wednesdayn Englannin toiseksi korkeimmalla tasolla Championshipissä.
QPR:n 21-vuotiaiden kapteeni on näyttänyt edustusjoukkueen treeneissä hyviä otteita ja joukkueen manageri Jimmy Floyd Hasselbaink palkitsi hänet avauskokoonpanopaikalla. Varmaotteinen Hämäläinen pelasi kypsän pelin, vaikka kuokkaan tuli 1-0-lukemin. Hämäläinen pelasi ottelun hyvin, ja varmasti tulemme näkemään tulevaisuudessa nuorta suomalaista uudestaan lontoolaisten kokoonpanossa. Puolustaja otti ottelussa yhden tärkeän keltaisen kortin.
Hämäläinen pääsi ensimmäistä kertaa kentälle Championshipissä lokakuun 1. päivä, kun hän korvasi Joel Lynchin paikallismatsissa Fulhamia vastaan. Queens Park Rangers voitti tuolloin 2-1 lukemin.
Moni suomalainen kovan luokan futisdiggarikin ihmetteli viime vuoden tammikuussa, että kuka tämä nuori herra on? Lontoon apu pelasi Suomen väreissä U18-turnauksessa Pietarin Valentin Granatkin -turnauksessa ja hyvin pelasikin. Hämäläisen kehitys on ollut hienoa katsottavaa. 19-vuotias pelaaja on jo ensi vuonna tärkeä palapeli Suomen U21-vuotiaiden ryhmässä.
Vaikka nimi on Hämäläinen on hän Savolaista sukua. Isä-Timo pelasi jalkapalloa Kuopion Kopareiden SM-sarjamiehistössä vuosina 1978-1982. Kesäisin Niko on vieraillut muutaman kerran Kuopion Palloseuran juniorijoukkueiden mukana. Juuri Savon kontaktien ansiosta Hämäläinen saatiin edustamaan Huuhkajia.
Tulevaisuudessa miehelle on käyttöä A-maajoukkueessa, jos kehitys jatkaa samaa kulkuaan. Hämäläinen on vasenjalkainen ja puolustaja – näitä Huuhkajissa ei ole liikaa. Ja mitä tulee lopulliseen A-maajoukkue valintaan USA:n ja Suomen välillä, vain Hämäläinen itse tietää vastauksen. Silti Tuomari toivottaa jo nyt Hämäläisen tervetulleeksi A-maajoukkueen rinkiin.
KYSYMYS: Veikkausliiga saatiin päätökseen ja IFK Mariehamn mestariksi. Mitkä olivat kauden komeimmat osumat?
VASTAUS: Päättyneellä Veikkausliigakaudella tehtiin kaikkiaan 459 maalia. Se tekee 2,31 maalia ottelua kohti. Eniten maaleja teki HJK, 52, ja vähiten Inter 28. Tuomari listasi 5 kauden komeinta osumaa.
5. Pekka Sihvola, IFK Mariehamn – HIFK 7.8.2016
HIFK pelasi uuden valmentajansa, Antti Muurisen, alaisuudessa ensimmäisen vierasottelun saarella. Stadilaiset pitivät tulevaa mestari IFK Marienhamnia pilkkanaan. Ottelun herra ja hidalgo oli Pekka Sihvola, joka nakutteli knallin. Ensimmäisessä maalissaan hän ohjasi hyppyliukkarilla Nnaemeka Anyamelen keskitykseen maaliin.
4. Micha Mravec, RoPS- PS Kemi 10.8.2016
Jänkhäderbyssä RoPS johti jo 2-0, ja Micha Mravecilla oli aikaa katsoa minne pallon laukoo. RoPS:in Slovakkitähden tarkkaakin tarkempi kaukolaukaus viuhui oikeaan yläkulmaan.
3. Mikko Kuningas, FC Lahti- FC Inter 9.6.2016
Kuningas oli kuningas, kun lahtelainen täräytti 30 metristä vastapalloon alakulmaan. Maalilla Jukka Lehtovaara oli voimaton moisen pommin edessä. Ottelu päättyi 1-0 ja Kuninkaan hymy oli leveä taiston tauottua.
2. Roope Riski, SJK-KuPS 20.9.2016
Kauden aikana 17 maalia paukuttaneen Roope Riskin repertuaariin kuului myös komeat maalit. Yksi niistä nähtiin Seinäjoella syyskuun lopussa KuPS:ia vastaan. Riski karkasi hyvään pystyjuoksuun, harhautti pakin ja pamautti pallon vasurilla ylänurkkaan. Maalintekijän maali, sanoisi joku.
1. Odu, HJK – PK-35 Vantaa 24.7.2016
Odu ja HJK murskasivat kotiottelussaan PK-35 Vantaan. Odu vei kotijoukkueen jo 4-0-johtoon, kun peliä oli pelattu vasta 17 minuuttia. Muutamalla syötöllä klubilaiset halkaisivat vantaalaisten puolustuksen kuin kirvesmies kuivan halon ja Odulla oli helppo työ napauttaa pallo maaliin.
Maali alkaa videolla ajassa 5.15.
KYSYMYS: Voiko futiksessa saada keltaisen kortin kikkailusta?
VASTAUS: Kyllä voi saada. Tämä ihme nähtiin Etelä-Afrikan liigassa, jossa ottelun erotuomari ei katsonut hyvällä Sipho Moetin taikalanteita harhautusten aikana, vaan lätkäisi keskikenttäpelaajalle keltaisen kortin ilmeisesti ylimielisestä pelitavasta.
Etelä-Afrikassa ei siis saa harhauttaa jalkapallossa vastustajan pelaajaa. Tämä eriskummallinen tilanne nähtiin, kun Baroka FC:n keskikentän taikuri Sipho “Sgobe” Moeti päätti antaa koti-fanien rahalle vastinetta ja viihdyttää paikalle tulleita näyttävillä harhautuksilla. Yleisö piti näkemästään, mutta ottelun erotuomari oli asiasta eri mieltä. Pillipiipari piti Moetin kikkailua ylimielisenä ja lätkäisi kesken hyökkäyksen kuminilkalle varoituksen.
Ottelun oikeudenjakajalle tiedoksi: harhauttaminen on sallittua, vaikka se olisi kuinka huvittavan tai ylimielisen näköistä, ja kaiken lisäksi Moetin kikkailut eivät ole ylimielisiä, vaikka varsin huvittavan näköisiä ovatkin. Harhautuksesta on aina hyötyä, vaikka tilanteessa ei käytännössä tapahtuisikaan mitään. Vastustaja joutuu olemaan tarkkana teki sitten pallollinen mitä tahansa.
Moetin seura Baroka FC aikookin valittaa keskikenttäpelaajan saamasta varoituksesta. Itse Moeti ei pysty vieläkään käsittämään mitä hän teki väärin.
“Olin pettynyt keltaiseen korttiin. Eihän siitä voi saada varoitusta, jos haluaa näyttää kentällä taitojaan. Käymme asian seuran kanssa läpi ja katsotaan, jos he voisivat valittaa liittoon kortista.”
Moetin mielestä pelaajien pitäisi voida ilmaista itseään kentällä ja hän sanoo jatkavansa fanien viihdyttämistä samoin ottein tulevissa otteluissa.
“Ne pelaajat, jotka puolustavat, luonnollisesti puolustavat. Ne, jotka kuljettavat palloa, yleensä myös harhauttavat ja ne, joilla on taitoa - antakaa heidän käyttää sitä”, sanoo synnynnäinen kikkailija.
“Minut on opetettu viihdyttämään pelikentällä faneja. Tulen tulevaisuudessa tekemään vastaavanlaisia harhautuksia ja niin kauan kuin minun joukkueeni voittaa, otteeni eivät muutu. Jalkapallofanit ovat tulleet stadionille viihtymään. Annetaan heidän rahoille vastinetta.”
KYSYMYS: Ketkä maalivahdit ovat torjuneet kaksi rangaistuspotkua yhdessä pelissä Valioliigassa?
VASTAUS: Valioliigaottelussa Manchester City – Everton sattui sellainen erikoisuus, että Evertonin hollantilainen maalivahti Maarten Stekelenburg torjui kaksi rangaistuspotkua. Ensimmäisellä puoliajalla hän pysäytti Kevin De Bruynen ja toisella jaksolla Sergio Agueron vedon.
Tilanne ei ollut ainutlaatuinen, sillä niin on käynyt seitsemän kertaa aikaisemminkin. Aston Villan maalivahti Mark Bosnich oli ensimmäinen, joka tämän teki. Vuosi oli 1994 ja vastassa oli Tottenham. Heurelho Gomes on ainoa, joka on tehnyt tämän sankariteon peräti kaksi kertaa, ensin Tottenhamin paidassa ja myöhemmin vielä Watfordin maalilla. Muut maalivahdit, jotka ovat onnistuneet torjumaan kaksi rangaistuspotkua yhdessä ottelussa, ovat Pavel Srnicek Sheffield Wednesdayssa, Edwin van der Sar Manchester Unitedissa, Brad Friedel Blacburn Roversissa sekä, yllätys yllätys, Jussi Jääskeläinen Bolton Wanderersissa.
Jääskeläinen teki tämän lokakuun 22. päivä vuonna 2006, jolloin hän pysäytti ottelussa Blackburn Roversia vastaan sekä Benni McCarthyn että Jason Robertsin laukaukset. Bolton voitti tuon vierasottelun 1–0.
