KYSYMYS: Tuntuu, että suomalaisseuroissa on pahimmillaan aika ankea meininki. Mistä ne voisivat pumpata lisää massia itselleen?

VASTAUS: Tämä hankala kysymys on jäänyt Tuomarin pöydälle odottelemaan vastausvuoroa, mutta nyt, kun Veikkausliigaan ensi kaudeksi nouseva futis-HIFK tiedottaa sopivasti omasta joukkorahoituskampanjastaan, voidaan pysähtyä hetkeksi aiheen äärelle.

Faktahan on, että kysymyksestäsi löytyvä toteamus seurajoukkueiden meiningin ankeudesta pitää paikkansa liian monessa seurassa, etenkin kun puhutaan seurojen taloudesta. Itse urheilu ei ole ikinä ankeaa, vaan aina rakkauden ja ilon pidon täyttämää kamppailua elämästä ja kuolemasta. Mutta se talouspuoli. Entisajan talkoomeininki on sortunut monissa seuroissa, kun kaikki ovat tehneet itsestään niin hemmetin kiireisiä. Samaan aikaan entistä isompi osa vanhemmista kokee lastensa harrastusten kulut kohtuuttomina ja urheilijoiden ja joukkueiden sponsorirahat ovat tiukalla pitkittyneen taantuman takia. Ei ole kuitenkaan syytä vaipua ahdinkoon, vaan aika etsiä ratkaisuja. Kuten HIFK:n futisjoukkue tekee.

HIFK pyrkii päivittämään rahoitustaan tähän päivään tarjoamalla ihmisille mahdollisuuden ostaa siivu seurasta itselleen. Rahoituspalvelu Invesdorin kautta toteutettavalla rahoituksella haetaan 250 000-500 000 euron pottia. Osakkaaksi voi päästä pienimmillään 190 eurolla. Tavoitteeseen pääsy merkitsisi HIFK:n budjetin tuplaantumista tai jopa kolminkertaistumista viime vuodesta.

“Näemme joukkorahoituksen soveltuvan urheiluseuroille todella hyvin. Tärkeää joukkorahoitukseen lähtemisen kannalta on, että kampanjan kohderyhmä on selkeä ja kohderyhmän sitouttaminen koetaan arvokkaaksi. Esimerkiksi HIFK:lla annin kohderyhmä on seuran kannattajat, ja yhteenkuuluvuus on koko toiminnan ytimessä. Urheiluseurojen ympärille muodostuva yhteisöllisyys ja joukkorahoituskampanja tukevat toisiaan todella hyvin, ja tämä on ainutlaatuinen mahdollisuus myös faneille syventää suhdettaan seuraan”, joukkorahoituspalvelu Invesdorin toimitusjohtaja Lasse Mäkelä kuvailee.

HIFK:n vahva fanikulttuuri on mehukas pohja joukkorahoitukselle. HIFK:n Rene Österman sanoo Kauppalehdessä rehellisesti, mutta kauniisti paketoiden, että “jos osinkoja ja pikaisia voittoja lähtee hakemaan, niin emme ole oikea sijoituskohde. Tätä todellakin myydään emootio edellä.” Vaihtoehtona olisi ollut tehdä perinteisempi osakeanti, jossa sijoittajilta vaaditaan huomattavasti enemmän paalua.

Hieman kysymyksiä herättää se, että rahojen kerrotaan menevän markkinointiin ja toimitusjohtajan palkkaamiseen. Molempia tarvitaan huippuseuran pyörittämisessä, mutta näkevätkö "kansan syvistä riveistä" nousevat rahoittajat tämän?

Jäämme odottamaan, tuleeko futis-HIFK:stä aidosti “koko Stadin seura” joukkorahoituksen kautta. Ainakin sillä on paikka vahvistaa stadilaisen haastajan rooliaan, jos ihmiset innostuvat lähtemään mukaan.

KYSYMYS: Boston Bruins -fanit ylistävät John Wensinkiä. Kuka John Wensink on?

VASTAUS: Yksi ilta teki John Wensinkista tähden Bostonissa ja puhutuimman miehen koko NHL:ssä. Ensimmäinen joulukuuta vuonna 1977 kohtasivat Boston Bruins ja Minnesota North Stars, kaksi sen ajan suurinta seurajoukkuetta. Wensink pelasi tulokaskauttaan NHL:ssä ja ennen tätä kuuluisaa ottelua edes Bruins-fanitkaan eivät tienneet miehestä mitään.

Kanadan kansallisikoni Don Cherry valmensi kolmatta vuotta Bostonia. Kahdella edelliskaudella Bruins oli pudonnut pudotuspeleissä jo alkumetreillä. Maailman paras puolustaja Bobby Orr oli myyty ennen kauden alkua Chicagoon ja kaupunki oli sekaisin, kun Boston ei pystynyt hankkimaan tilalle tähti-statuksella olevaa pelaajaa. Värikäs valmentaja Cherry oli kovan pelin ystävä ja juuri fyysisyyden takia Boston oli pudonnut Stanley cup -kyydistä jo hyvissä ajoin. Kansa halusi pistenikkareita, mutta Cherry oli eri mieltä ja hommasi Pohjois-Amerikan kovimmat kovanaamat. Iso, paha Bruins oli syntymässä ja yksi suurimmista tekijöistä oli John Wensink. Palataan iltaan kun tähti syntyi.

Minnesota North Starsin riveissä pelasi Alex Pirus, joka oli yksi NHL:n kovimpia poliiseita. Don Cherry oli antanut selvät ohjeet Wensinkille, kun Pirus astuu kentälle, sinä hoidat homman. Afropää teki työtä käskettyä ja vähän muutakin.

Kentällä oli useampikin tanssipari, mutta kaikki keskittyivät Pirusin ja Wensinkin väliseen vääntöön. Kahden kovanaaman painimatsi näytti kuin isoveli olisi nöyryyttänyt pikkuveljeään. Mutta mitä painin jälkeen tapahtui, ei oltu ikipäivänä nähty. Wensink luisteli Minnesotan vaihtoaition eteen ja häpäisi koko vierasjoukkueen pyytämällä kenet vaan tanssimaan hänen kanssaan. Kukaan ei uskaltanut vastata tanssiin miehen kanssa, joka näytti kuin Lämäri-elokuvan hulluimmalta kaverilta. Yleisö suorastaan hullaantui ja hallissa oli tunnelma kuin olisi Stanley cupia olisi nostettu ilmaan.

Bostonin kaupunki eli vaikeita aikoja 70-luvun loppupuolella. Kouluja lakkautettiin, työttömyys kukoisti ja ihmisten usko oli koetuksella. Bostonin ilmapiiri oli jännittynyt, kunnes tappelu puhkesi. Wensink viesti oli, että Bruinsille ei auvota päätä, mutta se kosketti koko Massachusettsin osavaltiota. Kansa sai muuta ajateltavaa ahdingon keskellä ja uskoa elämiseen. Ennen tätä iltaa pikku pojat halusivat olla Bobby Orreja ja Phil Espositoja, mutta nyt kaikki halusivat olla John Wensink.

"Helvetin enkeliksikin" kutsuttu Wensink pääsi kaksi kertaa Bruinsin kanssa finaaliin, mutta molemmilla kerroilla Montreal Canadiens oli vahvempi. Jääkiekko kenttien poliisina Wensink oli todella arvostettu monen vuoden ajan. Loukkaantunekin hän saattoi olla mukana pukeutuneena kokoonpanossa pelkästään penkillä vastustajia pelottelemassa. Viittä eri seuraa uransa aikana NHL:ssä edustanut afrotukka sai vyölleen mukavat 446 ottelua, joissa kertyi 842 jäähyminuuttia. Eihän ihan puukäsikään ollut, parhaana kautena runkosarjassa syntyi 28 maalia.

Sitä se oli olla oman alansa ja oman aikansa mestari John Wensink. Good old hockey - onneksi laji on mennyt hieman noista ajoista eteenpäin. Oli nimittäin tuomarillakin aika kuumat paikat Wensinkin ja muiden velikultien rauhoittelijoina.

KYSYMYS: Mitä hittoa Emmanuel Adebayorin perheessä tapahtuu?



VASTAUS: Afrikan mestaruuskisojen aikaan Adebayorin elämässä tuntuu aina sattuvan ja tapahtuvan. 2010 Togon maajoukkuetta kohtasi valtava tragedia, kun joukkueen bussiin hyökättiin Angolan maaperällä. Kolme henkilöä joukkueen ulkopuolelta kuoli ja monia pelaajia haavoittui.

2012 Togo lähti laulukuoroon puolivälierissä, mutta Adebayorilla kesti tuon jälkeen melkein viikon verran päästä takaisin Lontooseen ja Tottenhamin vahvuuteen. Togon presidentti kun halusi nähdä joukkueen eikä Adebayor kapteenina voinut jättää jengiään. Lopulta “Ade”, tuohon aikaan seurajoukkueensa ainoa pelikunnossa ollut hyökkääjä, palasi ruotuun alle vuorokausi ennen seuraavaa sarjapeliä.

Nyt on taas skabojen aika ja Adebayorilla täysi höyry päällä.

Brittimedia on revitellyt hyökkääjän mannertenvälisestä perheriidasta ehkä vuoden sekopäisimpiä otsikoita. Adebayorin sukulaiset väittävät tämän heivanneen 62-vuotiaan äitinsä kodistaan. Tästä suivaantuneena mama-Adebayor on, Emmanuelin mukaan, langettanut poikansa niskaan juju-kirouksen, jonka johdosta 30-vuotiaan hyökkääjän maalihanat ovat kuivuneet lähes tyystin.

Hyökkääjän Saksassa asuva veli, bussikuski Kola, ei kuitenkaan usko Emmanuelin tieten tahtoen tehneen ilkeyksiä äitiään kohtaan, vaan uskoo tämän tulleen muslimihenkiparantajien aivopesemäksi.

Tottenham-fanit odottanevat pelokkaina, mitä tämä noin 215000 euroa viikossa tienaava iso lapsi keksii seuraavaksi. Tuskin ainakaan keskittyy jalkapalloon.

KYSYMYS: Kuulin vasta vankilassa istuneesta kiekkoilijasta nimeltä Mike Danton. Mikä hänen tarinansa on?



VASTAUS: Mike Danton, syntyjään Michael Jefferson, on nykyään 34-vuotias. Hän pelaa toista kauttaan Puolan pääsarjassa KH Sanokin joukkueessa. Vankilatuomionsa jälkeen hän on pelannut Ruotsissa, Slovakiassa ja Kazakstanisssa, joten ihan tavallisesta urapolusta ei ole kysymys. Lähdetään kuitenkin aivan alusta.


Kanadalainen Danton tuli rikkinäisestä kodista, jossa isä ryyppäsi ja pahoinpiteli. Teini-iässä Dantonin pelastajaksi ilmestyi valmentaja ja pelaaja-agentti Dave Frost. Frostilla oli voimakas vaikutus nuoreen Mikeen. He viettivät paljon aikaa yhdessä ja heidän suhteensa luonteesta on heitelty monenlaisia arvauksia.

Keväällä 2004 Danton oli pelannut ensimmäisen täyden kautensa NHL:ää St. Louis Bluesin paidassa. Se päättyi tappioon pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella. Kaksi päivää tämän jälkeen Danton pidätettiin syytettynä palkkamurhan valmistelusta.

Tapauksen yksityiskohdista ei ole vieläkään täyttä selkoa. Vuonna 2004 Danton tunnusti yrittäneensä murhauttaa Frostin, mutta vapauduttuaan hän kertoi kohteen olleen hänen oma isänsä.

Katsokaa ESPN:n kiehtova minidokkari ja päättäkää itse, mitä ja ketä uskoa. Tuomari odottaa, että Coenin veljekset tarttuvat aiheeseen. Pätkä on pitkä, mutta äärimmäisen eriskummallinen ja kiehtova. Vahva suositus.


KYSYMYS: Onko paralympialaisissa menestytty huijaamalla?

VASTAUS: Kyllä. Espanjan oppimisvaikeuksista kärsivien koripallomaajoukkue voitti Sydneyn paralympialaisissa kultaa, mutta menetti myöhemmin mitalinsa, sillä 12 pelaajasta vain kahden älykkyysosamäärä oli alle vaaditun.

Asia alkoi paljastua, kun urheilulehti Marca kunnioitti voittajia reilun kokoisella kuvalla etusivullaan. Ihmiset tunnistivat kuvista puoliammattilaisena pelanneita koripalloilijoita. Soppa oli valmis. Samaan aikaan toimittaja Carlos Ribagorda, joka siis pelasi joukkueessa, kertoi asiasta julkisuudessa.

Ribagorda kutsuttiin seuraamaan joukkueen harjoittelua viisi kuukautta ennen paralympialaisia. Hän kertoi, ettei nähnyt harjoituksissa ainuttakaan oppimisvaikeuksista kärsivää ja haistoi skuupin. - Joukkueen jäsenet taisivat nähdä asian vain ilmaisena matkana Australiaan. Jotkut kun olivat jo olleet MM-kisoissa Brasiliassakin, Ribagorda kertoi Guardianille.

Pelaajille hoidettiin väärennetyt paperit ja häpeällinen matka urheiluhistoriaan oli valmis alkamaan. Ribagordan mukaan ainoat testit joukkueeseen kelpuuttamiseksi olivat kuusi punnerrusta ja verenpainemittaus.


Selkkauksen tiimoilta langetettiin vain yksi tuomio, noin 5400 euron sakko, joka lankesi Espanjan kehitysvammaisten urheiluliiton johtaja Fernando Martin Vicentelle. Sponsorirahat ja valtion avustukset piti sentään palauttaa.

KYSYMYS: Joko Tim Wiese on aloittanut showpainiuransa?

Juu ja ei.

VASTAUS: Kuuden maaottelun Wiese ilmoitti lopettamisaikeistaan jo syyskuussa. Hän oli vielä MM-kisoissa 2010 Saksan kakkosvahti, muttei viimeisellä kahdella kaudellaan pelannut Hoffenheimissa kuin kymmenen ottelua. 193-senttinen veräjänvartija oli lopulta aika skrodessa kunnossa futiskentälle. Ei noin iso ruho voi enää liikkua kovin ketterästi.

Lopettamisesta kertoessaan Wiese kertoi tehneensä päätöksen siksi, että parhaat vuodet olivat jo takana. Lisäksi hän murjaisi, että on realisti eikä unelmoija. Sitten hän alkoikin vapaapainijaksi.

Wiese, 32, nousi WWE-kehään lauantaina 15. marraskuuta Frankfurtussa. Youtubesta löytyy kännykällä kuvattu video Wiesen illasta. Siitä selviää, että iskuja hän ei vielä päässyt jakamaan.

Tuomaria huvittavat suuresti showpaini-intoilijoiden videoon jättämät kommentit:

“Muistan hänet kyllä Saksan ja Werder Bremenin maalivahtina. Mutta onko hänestä painimaan?”


Se jää nähtäväksi.

KYSYMYS: Joukkuelajeissa miehet tappelevat mitä ihmeellisimmistä syistä. Miksi naiset eivät flipahda koskaan? Eihän?

VASTAUS: Voi, kyllä naisetkin osaavat. Samalla tavalla naisillakin palaa välillä kiinni kuin miehilläkin. Tosin naisten puolustukseksi on sanottava, ettei kauniimman sukupuolen edustajat riehu niin tiuhaan kuin miehet.

Niin käsipallossa, koripallossa, jalkapallossa kuin jääkiekossakin peliin kuuluu fyysinen kontakti, joka joskus voi johtaa ylilyönteihin. Oli kyse miesten tai naisten otteluista aina siellä kentällä on ainakin yksi joka osaa mennä vastustajan vyön alle ja tämä voi johtaa konfliktiin vastustajan kanssa. Tai jollain sattuu olemaan huono päivä ja hän ajattelee purkaa pahaa oloaan muihin. Pahimmissa tapauksissa pelkkä pään aukominen ei riitä ja on otettu kovemmat otteet käyttöön. Sylkemistä, tönimistä, potkimista, repimistä ja hurjimmissa tapauksessa ihan perus nyrkkihipat.

Käydäänpäs katsomassa videoiden kera muutamia naisten ylilyöntejä.

Tämän vuoden vuoden maaliskuussa nähtiin valitettava tilanne naisten Korisliigassa. Hongan ja ToPon välisessä ottelussa kotijoukkueen yhdysvaltalaisvahvistus Shanel Harrison löi ToPon Niina Laaksosta suoraan kasvoihin. Tillin tallin lyöty Laaksonen sai tilanteesta onneksi vain mustan silmän. Harrison sai pakata laukkunsa. Sopimus purettiin ja päälle vuoden kilpailukielto.

Romanian naisten jalkapallon pääsarjassa nähtiin todella hämmentävä tilanne. CFT Timisoaran ja REAL Craiovan välillä heiluivat kortit. Mieserotuomari oli antanut punaiset kortit sekä Timisoran hyökkääjälle että Craiovan veskarille. Näistä jälkimmäinen ei tuntunut sulattavan tuomiota, vaan yritti käydä tuomariin kimppuun. Hän ehtii kerran tönäistä dumaria ennen kuin omat pelaajat tulivat repimään päätäpidempää tuittupäätä pois.

Jääkiekon World Selects -kutsutunauksessa nähtiin pahan näköinen aivopieru. Spartakin venäläispelaaja Svetlana Starovoitova iski vastustajan Hannah Batesia suoraan viikateiskulla päähän. Ei hyvää päivää!? Onneksi Bates selvisi säikähdyksellä.

New Mexicon yliopistopelaaja Elizabeth Lambertilla ei ollut ihan paras päivä. Videolla Lambert muun muassa repii vastustajajoukkueen pelaajaa hiuksista maahan ja lyö toista pelaajaa nyrkillä. Sairasta katsottavaa.

Lambert on pyytänyt tekosiaan anteeksi ja sanonut katuvansa käytöstään. Kuumakalle, tai siis -lissu selittää tekojaan sillä, että tunteet saivat hänestä vallan pelin tiimellyksessä.

Naisten jääkiekko-otteluissa nähdään todella harvoin joukkotappeluja, mutta nyt heilahti. Kanadan ja USA:n välisessä maaottelussa tunteet kuohahtivat huolella, kun matsia oli jäljellä kolmisen minuuttia. Täysi rähinä sai alkunsa kun Yhdysvaltojen Monique Lamoureux ajoi päin Kanadan veskaria Shannon Szabadosta. Kanukkipelaajat eivät katsoneet Lamoureuxin temppua hyvällä. Ja hetki tästä revittiin kilpaa häkkiä päästä.

KYSYMYS: Kenellä jalkapalloilijalla on komein parta?

VASTAUS: 
Harva asia sopii niin hienosti yhteen, kuin elegantti jalkapalloilija ja tuuhea parta. Katsokaa vaikka Andrea Pirloa, Xabi Alonsoa, Socratesta tai Georgie Bestiä. Tuomari tarjoaa tällä videolla kymmenen ehdokasta. Päätä siitä.



Nyt parrakkaiden palloilijoiden tulevaisuus on kuitenkin ainakin Turkissa uhattuna. Ankaralaisen pääsarjajoukkueen Genclerbirligin puheenjohtaja Ilhan Cavcav on kieltänyt joukkueensa pelaajilta parrat. Kyllä, parrat.

- Minä olen 80-vuotias ja ajan partani joka aamu. Tämä ei ole mikään imaamikoulu. Jalkapalloilijoiden pitäisi olla esikuvia nuorille, Cavcav lasketteli turkkilaiselle uutistoimisto Doganille.

Mikäli Genclerbirligin pelaajat kasvattavat jatkossa parran, heille mätkäistään noin 9 000 euron sakko. Cavcav on myös yrittänyt laajentaa partakieltoa koskemaan kaikkia Turkin jalkapalloliiton alaisia sarjoja. Uefa ei ole ollut tästä järin mielissään, mutta Cavcavia ei kiinnosta pätkääkään.

- Olen kurkkuani myöten täynnä tätä Uefaa. Voisimmepa pelata jalkapalloa jonkun muun järjestön alla, Guardian kertoo mursuviiksisen Cavcavin todenneen.



Lähteet: Guardian, Metro


KYSYMYS: Aikamoinen tapaus tuo Federerin luovutus Lontoossa. Onko vastaavaa aiemmin sattunut?

VASTAUS: Ei Masters-finaalissa, mutta tenniksessä yleensä luovutukset ovat toki hyvin tavallisia. Major-turnauskin on voitettu luovutuksella, tosin vain kerran.

Ranskan Amélie Mauresmo voitti Australian avoimet vuonna 2006 kahden peräjälkeen sattuneen luovutuksen ansiosta. Semifinaalissa Kim Clijsters joutui jättämään leikin kesken nilkkavamman vuoksi ja finaalissa “kaatui” Justine Henin-Hardenne belgialaisen vatsatulehduksen seurauksena. Luovutushetkellä Mauresmo tosin johti molempia otteluita.

Aivan puskista Mauresmon voitto Australiassa ei tullut, sillä olihan ranskalainen voittanut jo edellisenä vuonna Masters-turnauksen. Australian jälkeen hän voitti uransa toisen ja viimeisen majorin Wimbledonissa, joten ihan rehtikin voitto ranskattarelta löytyy.



Futiksessa on nähty moniakin erikoisia luovutusvoittoja. Ehkä kuuluisin on Neuvostoliiton ja Chilen välinen “ottelu” vuonna 1973.

Augusto Pinochet oli vain kahta kuukautta aiemmin syössyt vallasta vaaleilla valitun vasemmistopresidentti Salvador Allenden. Nyt Pinochet'lla oli kuitenkin ongelma: Stadionia, jolla MM-karsinnan toinen osaottelu piti käydä, käytettiin sotilasvallankaappausta vastustaneiden chileläisten vankileirinä ja teloituspaikkana. Neuvostoliitto kieltäytyi pelaamasta veren tahrimalla stadionilla ja pyysi Fifaa tarkastamaan pelipaikan.


Fifan tarkastajat kävivät paikan päällä tsekkaamassa olot, mutta eivät jostain syystä löytäneet vankeja, jotka piilotettiin stadionin pukuhuoneisiin ja huoltotunneleihin. Heidät vaiennettiin aseilla uhaten. Ottelupäivänä Chile marssi kentälle yksin, lönkötteli pallon maaliin ja eteni vuoden 1974 MM-lopputurnaukseen.

Tuoreehko luovutusskandaali sattui Aasian kisoissa Etelä-Koreassa, kun Qatarin naisten koripallojoukkue ei saanut pelata turnauksessa hijab-huiveihin sonnustautuneina. Kansainvälisen koripalloliiton FIBAn säännöissä kielletään päähineet ja korut otteluasussa. Aiemmin tänä vuonna FIFA kumosi jo huivikiellon jalkapallo-otteluissa, joten ehkä FIBAkin on pian pakotettu muuttamaan säännöstöään.

KYSYMYS: Kuka on maailman parhaiten tienaava urheilija?

VASTAUS: Ylivoimainen ykkönen on nyrkkeilijä Floyd Mayweather. Talouslehti Forbesin parhaiten palkattujen urheilijoiden lista julkaistiin taas marraskuun alkupuolella ja se kuuluu ehdottomasti Tuomarin suosikki-sosiaalipornolukemistoon. Kun muu Suomi selailee kieli pitkällään paikallisia julkisia verotietoja, odottelee Tuomari jo kuumeisesti Forbesin listaa.

Mayweatherilla on mennyt kovaa jo vuosikausia, mutta tuoreimmat luvut ovat vielä entistäkin parempia. 105 miljoonan dollarin ansiot tekivät nyrkkeilijästä vasta toisen urheilijan kautta aikojen, joka on yltänyt yli 100 miljoonan vuosituloihin. Kaveri ei osaa kunnolla lukea, mutta jättitienesteihin pääseminen ei ole sitä vaatinutkaan.

Kun katsoo listaa, huomaa välittömästi erikoisuuden Mayweatherin kohdalla: kun muiden huippujen tulot jakautuvat enemmän tai vähemmän tasaisesti urheilusta tienattujen palkkojen ja sponsorirahan välillä, komeilee Mayweatherin sponsorisarakkeessa nollat. Tämä tekee hänen lajistaan tienaaman summan suhteen vielä ylivoimaisemman. Mayweatherin palkkiot ovat tuplat listan kakkosena majailevaan Cristiano Ronaldoon nähden, jonka futistienestit olivat 52 miljoonaa ja 28 miljoonan sponsoritulot nostivat hänen yhteensä 80 miljoonan tuloihin. Kolmosena majailee koripallon kuningas ja Ronaldon tavoin Niken diilistä rahansa lypsävä LeBron James, jonka tuloista 50 miljoonan sponsorirahat ovat yli kaksinkertaiset verrattuna hänen ansioihinsa kentällä.

Lajeista parhaiten top100-listalla pärjää baseball, jonka pelaajia listalta löytyy peräti 27, tosin heistä vain yksi, Cliff Lee, yltää 30 parhaan joukkoon.

Mayweatherin jättipotti muodostui kahdesta matsista, Canelo Alvarezia ja Marcos Maidanaa vastaan. Mestarin tarvitsi työskennellä noissa matseissa yhteensä 72 minuuttia. Mayweatherin diilit televisiokanavien kanssa ovat jättimäisiä myös siksi, että hän hoitaa samalla myös promoottorin hommia.

Summat ovat tähtitieteellisiä ja olleet viime vuodet vielä kasvussa. TV-sopimusten hinnat nousevat raakan kilpailun myötä ja se tarkoittaa suoraa paksuuntumista urheilijoiden palkkapussissa. Yhteensä 100 parhaiten palkattua urheilijaa vetävät sisään massiivisen 2,75 miljardin dollarin potin.

Lähde: Forbes