Ruokamaailmassa trendikkäin ja tiedostavin juttu on jo pitkään ollut lähiruoka. Siis se naapurissa teurastettu possu, joka on päätynyt viimeiselle leposijalleen lautasellesi takapihan porkkanoiden viereen. Näin karrikoiden.
Viime keskiviikkona Pernod Ricardin vieraana Helsingissä ollut Philip Duff, Irlannista kotoisin oleva cocktailguru, arvioi trendin siirtyvän pikkuhiljaa drinkkimaailmaan.
Suomessa lähijuomista tulee ensimmäisenä mieleen Lapin Kulta, jonka koko tuotanto siirrettiin Lapista keskeisemmälle paikalle Lahteen. Hämäläisen mieltä lämmittää, kun voi hörppiä naapurikylän olutta.
Todellisuudessa lähi-ajatus juomamaailmassa tarkoittaa tietysti muun muassa uusien marjojen "löytämistä", sesonkeihin keskittymistä sekä lähiseudun pientuottajien tukemista.
Suomessa on ainakin teoriassa hyvät mahdollisuudet raaka-ainekikkailuun runsaiden marjalajikkeiden ansiosta.
Herra Duffin toimesta maistoin ensi kertaa ikinä tyrnicocktailia, ja kurpitsasta saa muuten kuulemma hyvää sosetta drinkkeihin. Tyrniin ihastuin, ajatusta kurpitsajuomasta en ole vielä täysin ostanut.
Pientuottajien tukeminen onkin kinkkisempi juttu. Muuallakin kuin Suomessa. Monella paikalla on hyvä yritys, ja tuote joka olisi pienellä viimeistelyllä helmi, mutta.. Rahaa ei ole tarpeeksi, eikä viimeistelyyn välttämättä haeta tarpeeksi apua. Tuotteista ei ikinä tule helmiä, ainakaan koko maailmalle jaettavaksi. Sääli.
