Käväisin eilen Helsingin muoti-, kauneus- ja terveysmessuilla. Koska lasi voi olla joko puoliksi tyhjä tai täynnä, saatte kaksi erilaista versiota siitä minkälaista messuilla oli:
1.Näin iloisia äitejä lapsineen, ystävällisiä leveästi hymyileviä tuote-esittelijöitä ja naisia, jotka shoppailun lomassa onnellisen näköisinä ryystivät kuoharia korkeista laseista. Jani Toivola ja Leena Sarvi juttelivat suurella lavalla muodista kiinnostuneelle yleisölle. Joka puolella vilisi lähes alastomia hyväkroppaisia naisia ja miehiä, joille oli maalatu Bodypaintingin SM kisoissa hauskan näköiset Lady Gaga- ja Ilmatar-henkiset ”puvut”.
Tai
1.Lastaan kärryissä kuljettava äiti ajoi jalkani päälle eikä edes pyytänyt anteeksi, ihmiset tönivät tungoksessa, ja suurin osa tuote-esittelijöistä ei luonut katsettakaan minuun, ennen kuin avasin suuni ja puhuttelin heitä vaativasti. Jani Toivola ja Leena Sarvi juttelivat lähes tyhjälle salille. Kuoharibaariin oli pitkä jono eikä vapaita istumapaikkoja ollut näkyvillä, joten unohdin skumpat. Mieheni kahvilasta ostama pulla, jota sain maistaa, oli niin kova ja vanhentunut, että sillä olisi voinut pelata pesäpalloa.
2.Kauneuspuolella eri firmat tarjosivat meikkausta, hiusten ja kynsien laittoa ja ihoanalyysejä pitkin päivää. Luksusta ja hyvää fiiistä koko rahan edestä.
Tai
2.Jonot kauneuskojujen muutosleikkeihin olivat pitkät kuin nälkävuosi, joten tyydyin olemaan muuttumatta. Vanhoilla meikeillä ja itsekäherretyillä hiuksillakin pötkii varsin pitkälle.
3.Lotuksen onnenpyörää pyöräyttäessäni viisari pysähtyi ”ei voittoa” -kohdalle, joten kiljahdin pettyneenä, jolloin yhtiön mukava täti antoi kuin antoikin minulle Lotus Nessupaketin lohdutukseksi. Oriflamen kojulla sain, kuten muutkin asiakkaat, pinkin heijastimen, jota varmasti tulen tarvitsemaan sekä tietysti Oriflamen katalogin. Myös muilta kauneusfirmoilta sain vaikka kuinka paljon lippuja ja lappuja ja paksuja tuoteluetteloita. Oi tätä onnea!
Tai
3.Tänä vuonna en pettymyksekseni saanut yhtäkään meikki- tai voidenäytettä. Tulen messuille pitkälti sen takia, että saisin kaikenlaisia kivoja näytteitä, joita voin sitten rauhassa kokeilla kotonani, ihastua, rakastua ja ostaa sen jälkeen itse. Saamarin säästökuurilla olevat kauneusyhtiöt eivät tule saamaan minun rahojani, kun kerran eivät suostuneet antamaan minulle näytteitä. Minullahan on lista siitä, keitä messuilla oli, joten boikottiin vain mokomat yhtiöt, jotka kitsastelevat maksavalle messuyleisölle.
4.Muotipuolelta löytyi Paola Suhosen Nansolle suunnitteleman Featherrain kokoelman vaatteita. Eettinen Globe Hopekin oli vaivautuneet paikalle sekä muutama muu varteen otettava muotiyhtiö.
Tai
4.Suurin osa muotifirmoista olivat jostakin takaperähikiältä. Tuntui siltä kuin kaikki Suomen pissismuotia myyvät halpisfirmat olisivat päättäneet kokoontua samaan tilaan viikonlopun ajaksi. Ylihinnoitettuja hirveän näköisiä laukkuja, mummomaisia baskereita ja neonvärisiä rytkyjä heilui joka käytävällä. Muotifanin painajainen!
5.Terveyspuolella sain maistaa vihreää kahvia (www.greencoffee.fi), joka vähentää ruokahalua ja on huiman terveellistä. Löysin myös HumanTool -satulaistuimen, jonka voi laittaa oman tuolinsa päälle ja joka on ergonominen unelma sekä suuren kasan Myllyn Paras -reseptivihkosia. Maistoin myös Fazerin salmiakkipastillia ja lime-cactus-menthol-purkkaa.
Tai
5. Näytteitä en saanut mukaani kuin yhden eikä missään ollut omenoita ja muita ihania välipaloja ja karkkeja, kuten viime vuonna. Satulatuolit näyttävät olevan meidän suomalaisten uusi villitys. Yksikin firma myi niitä viidelläsadalla eurolla. Laihdutusfirmojakin oli vaikka muille jakaa, vaikka laihduttaminen on ”so last season” ja terveelliset elämäntavat ja itsensä hyväksyminen ”in”.
Totuus lienee jossakin täyden ja tyhjän lasin välimaastossa, mutta mietin silti kaksi kertaa, ennen kuin lähden ensi vuonna messuilemaan.
Näytteille asettajat: älkää vaivautuko tulemaan messuille, jos ette anna mitään maistiaisia tai näytteitä ihmisille. Annatte vaan kitsaan ja negatiivisen kuvan itsestänne. Messukeskus ei ole pelkkä kauppakeskus.