Ilmiöt

Arkivapaa? Viikonloppuvapaa?

Olen huomannut, että aika kaksipiippuinen juttu. Toisaalta viikonloppuisin on kiva rellestää tai ottaa ihan rennosti, mutta nyt messuja viikonloppuisin kolunneena arkilepo tuntuu kyllä ihanalta.

Ennen raadoin viikot putkeen ja viikonloppuisin korjasin saldon, mutta nyt vaihdoin hetkeksi viikonlopun keikkoihin ja arkena hoidin muut asiat.

Tuntui kyllä hyvältä vaan olla ja mennä omalla aikataululla arkisin ja treenata rauhassa ja nähdä ystäviä. Tosin ei sitä joka viiikonloppu varmaan töissäkään kiva ole olla.

Vihdoin olen onnellinen, että olen tosiaan löytänyt työn, josta pidän, mutta jossa on haasteita. Toisinaan rankkaa, mutta palkitsevaa. Pidän myös työkavereistani paljon.

Olen myös saanut toteuttaa paljon pitkäaikaisia haaveitani, eikä ole tarvinnut miettiä joka pennin perään.

Solmin juuri oppisopimukseni koulussa ja täytyy sanoa, että tulee olemaan haastavat 1,5 vuotta vähintään ellei kaksikin. Vaatimuslista on mieletön, mutta kun tuon osaamisen kerään nostan itselleni kyllä hattua.

Sitten eikun oma liiketoiminta käyntiin ja menestymään. Olen pitkään toivonut oman yrityksen ja liiketilanp erustamista. Pitäisi vaan saada lisää tietotaitoa ja rohkeutta peliin sekä kunnon panokset.

Edessäni on nyt reilun 3 viikon kestävä työmatka, josta en vielä kerro enempää, mutta postaukset tulette saamaan ajallaan kaikesta huolimatta jos ei ole teknisiä ongelmia. Palataan siis arjen merkeissä joulukuussa ja ihanaa joulun odotusta kaikille.

Viime maaliskuussa muutin Helsingin keskustan kupeeseen punavuoreen.

Täytyy kyllä sanoa, että tämä paikka on kyllä aivan oma paikkansa ja asukkaat kutsuvatkin tätä pikku kyläksi. Jokaisen vastaantulevan voi melkein tunnistaa ja kaikki moikkaavat kaikkia. En tietenkään tunne kaikkia ohiviliseviä ihmisiä, jotka ovat toimistorottina alueella. Mutta naapurit kyllä.

On nykyään hirveän harvinaista, että naapuria viitsitään edes moikata. Muistan ennen pienenä kun koko piha lapsuuden kotikerrostalossani oli kuin suurta perhettä ja talkoot oli suurta herkkua, vaikka silloin pitikin heilua luuta kädessä. Joka kesä kaikki kokoontui grillijuhliin ja pikkujoulut olivat ikimuistoiset.

Tavallaan kaipaan samaa meinkinkiä, kun tiesi jopa naapurin koirien nimet vaikka unissaan ja jos pienenä avaimet jäi kotiin ja vanhemmat oli töissä pystyi menemään siksi aikaa vaikka naapuriin ja olla kuin kotonaan.

Punavuoressa on ripaus vanhaa aikaa todella ja monet tunnenkin. Samassa kerroksessa asuvat 2 asukasta ovat hyviä tuttuja ja on muutamat illat tullut juhlittuakin yhdessä ja myöskin vastapäinen kerrostalon mukava vanhempi mies on hauskaa juttuseuraa. Tykkään punavuoresta tosi paljon. Ei ole ihan keskustan hälinässä mutta kuitenkin niin lähellä. Ja ihana kaunis kaivopuisto vierellä. Oikea kesäkylä.

Pientä miinusta tietenkin antaa se, että kuulemma joku alkoholistejen majatalo tuossa ja koko kesän sain itkien katsoa verissäpäin olevaa konttaavaa miestä joka kännit vedettyään yritti kontata takaisin majataloonsa. Oli sydäntä riipaisevaa katseltavaa.

Rööperi elokuvan ensi-ilta televisiossa on 14.marraskuuta maikkarilla.

Kunika moni on ollut karppaaja jo vuosia tai pidemmän aikaa?

Ihmeellinen vaikutus on kyllä medialla ja sen kyllä joistain asioista huomaa.

Esimerkiksi karppauksen hehkutus ja arvostelu joka puolella alkoi kun sormen napsautuksesta. Erään henkilön haastattelusta nousi kohu ja siinä lomassa sitten kaikkien terveyslehtien ja jopa ip-lehtien kansissa on karppaus-artikkeleita.

Hassua vaan kun karppauskin on ollut jo pidemmän aikaa mutta nyt se nostettiin tapetille kun joku tunnettu tunnusti itsensä karppaajaksi. Niin helppoa se on. Jokainen laji, tuote palvelu tai oli se sitten mikä tahansa tarvitsee näköjään kasvot.

Itse olen yrittänyt karpata mutta mulla se on enemmän tota skarppausta. :) En voi sille mitään, että aina kun menen ravintolaan tekee niin hurjasti mieli perunoita, ranskalaisia että en saa suustani sanaa ulos ja vaihdettua niitä esim. vihanneksiin kun aniharvoin.

Jossain vaiheessa sorrun aina pullasorsailuun. Sipsit on mun pahin vihollinen, mutta samalla mun rakkain naposteltava. Me taistellaan lähes joka viikko.

Oli niin tai näin, mutta itse olen ehdottomasti karppaamisen kannalla ja huomannut mm. sen että kun syö lihaa, kanaa tai kalaa ja vihanneksia ja salaattia leivän mussuttamisen ja perunoiden sijaan, olo on huomattavasti parempi.

Koskaan ei myöskään ole turvonnut olo ja tuntuu varsin kevyeltä jos jaksaa pysyä ruodussa.

Olin aina halunnut maistaa karppi leipää eli karppista, mutta tuntui että sitä ei saa mistään enkä löytänyt. Nyt sitä saa sitten karppibuumin takia jokaisen kaupan leipähyllystä. Myöskin mun lähialepasta. Sitä voi aamuisin syödä pari palaa. Vain 3 g hiilareita. Ja mun mielestä se on hyvää!

Ulkona ja ihan pihalla?

Cuba 22.10.
Markkinointiassistentti Heli, 29, oli käynyt väripurkilla varmistaaksensa hauskan.

Cuba 22.10.
Tuleva morsian Enni, 23, osaa myös mennä.

Popkellari 22.10.
Myyntineuvottelija Satu, 29, ja myyjä Minna, 28, myyvän näköisiniä.

La Beaute Club @ Hesari 22.10.
Kirvesmies Oliver, 19. Mc Hammerin veli.

La Beaute Club @ Hesari 22.10.
Opiskelija Tiia, 18,ja lastenhoitaja Sonja, 18. Sonja ei ollut hoitamassa Tiiaa.

Onnela 7v 26.10.
Opiskelija Erno, 21, ja töissä käyvät Erica, 19 ja Konsta, 22. Konstailematon jengi.

Onnela 7v 26.10.
Intistä kotiutunut Sami, 20, kotiutui suoraan Onnelaan.

Onnela 7v 26.10.
Leipuri-kondiittori Henna, 21. Makea.

Onnela 7v 26.10.
Opiskelijat Luca, 22, ja Rosalie, 21. Tytöt halusivat viestiä mahdollisimman läpinäkyvästi.

Onnela 7v 26.10.
Kaverukset Mervi, 19, Pauliina, 19, ja Paula, 19. Pauliina revitteli.

Huomenna minä marssin messukeskukseen töihin kolmeksi päiväksi myymään kuolleenmeren kosmetiikkaa. Edessä on rankka viikonloppu siis. Jokaisena kertana messuja kiertäessä ääni on ollut aivan maassa keikkojen jälkeen, kun puhunut niin paljon ja jalkahoito olisi enemmän kuin tervetullut aina tuollaisen jälkeen.

Muuten työ on todella kivaa ja kaikki ihmiset on ihan innoissaan ja myyntiäkin tulee ovista ja ikkunoista. Saa nähdä mihin kaikkeen sitä itse hurahtaa ja varmaan koko palkan saisi helposti kulumaan messuilla jos haluaisi.

Olen yhtenä aikaisempana vuonna ollut noilla messuilla ja kivaa oli. Sain mukaani ilmaisen suoristusraudan ja hiustenhoitotuotteita sekä maailman parhaat itseruskettavat.

Tämmöiset messut on hyviä kun on niin paljon kaikkia ihmeellisiä asioita ja tuotteita mistä ei ole koskaan kuullutkaan ja sitten löytää välillä oikeita aarteita.

Tämän vuoden puolella olisi vielä sitten luvassa yhdet helsingin messut sekä yhdet kotkassa ja joensuussa.

Itsekkin olen pitänyt pieniä hemmotteluhetkiä itselleni. Kävin hierojalla ja kynnet laitattamassa uuteen uskoon ja myöskin otin uudet upeat hiustenpidennykset Cime Beauty housessa. Hiukset ovat b-longin aitoa hiusta ja teippipidennystä.

Hiukset teki Vilma ja sain hiustenhoitoon myös loistavia tuotteita. Käytän nyt Sexy hairin juuri hiustenpidennyksille tarkoitettuja hoitotuotteita, että pidennykset säilyvät kauniina ja hyvinä mahdollisimman pitkään.

Nyt keräämään voimia 3 päivän keikkaa varten, että jaksaa.

Voikaa hyvin.!

Sinä ja minä.. Ei liikennevaloissa vaan U&Me-bileissä, Millissä ja Bäkkärillä.

U&Me-bileet 12.10.
Kristiina Wheeler oli kyninyt kanan ennen lähtöä juhliin.

Milliklubi 14.10.
Sairaanhoitajaksi opiskeleva Henna, 27, oli laittanut kaksi korvakorua päähänsä. Harmillisesti kumpikaan ei ollut osunut korvaan.

Milliklubi 14.10.
Leipuri-kondiittoriksi opiskeleva Riikka, 21, oli viettämässä iltaa lähihoitaja Suvin, 24, ja lastenohjaaja Paulan, 23, kanssa. Hyvin on pullat uunissa.

Milliklubi 14.10.
Opiskelija Sofia, 24, haluaisi muuttaa muille maille. Ei se ruoho siellä ole tähän vuoden aikaan yhtään sen vihreämpää.

Bar Bäkkäri 14.10.
Verhoilija Hanna, 27, kehottaa verhoutumaan lämpimään. Cool.

Bar Bäkkäri 14.10.
Tuomas, 21, ”pitää hauskaa ja nauttii elämästä”. Kuva kertoo lopun.

Bar Bäkkäri 14.10.
Maskeeraaja-meikkaajat Henna, 20, ja Nina, 28, olivat vetäisseet maskit naamaan ja lähteneet liikenteeseen.

Bar Bäkkäri 14.10.
Töissä käyvä Nancy, 21. Sid jäi mullan alle.

Bar Bäkkäri 14.10.
”Koetan päästä pois lukiosta”, sanoi Leevi, 19. Eikö teillä ole ovia siellä, vai miksi se on vaikeaa?

Kaupungin Parhaita ja Cityn 25-vuotissynttäreitä juhlittiin LeBonkissa, Helsingissä, perjantaina 7.10. Kiitos ja kumarrus kaikille bilettäjille!

Axl Smith juonsi juhlat. Yleisö keskittyi juonnon lisäksi erityisesti juomiin.

Alvarin, 20, huulet valittiin kaupungin komeimmiksi. Opiskelija Nina, 19, oli käskenyt Alvaria osallistumaan kisaan. Eikä se ollut huulenheittoa.

House of Ninja Finlandin voguing-tanssijat Anneli, Virpi, ja Venla. Haiijjaaa!

Kaupungin parhaat katusoittajat mandolinia soittava Heikki, 20, ja rumpuja soittava Tuukka, 31, eivät jääneet juhlissa lehdellä soittelemaan.

Tuotepäällikkö Mirja, 31, kertoi kolmenkympin kriisistä: ”Olen täällä, ja tunnen itseni vanhaksi.” City on vasta laajentamassa kriisiapupalveluihin.

Bloggaaja Sharon blokkasi kuvan.

Muusikko Tommi, 26. Tänne Gloria Gaynorin afro siis periytyi.

Kauneusalan yrittäjä Älis, 30. Tukka hyvin ja kellokin näkyy.

”Niskat ovat kipeät valitettavan usein”, kertoi koulutettu hieroja Elina, 35. Suutarin lapsilla ei ole kenkiä.

Laivalla töissä oleva Ville, 22, ei kärsi merisairaudesta. Kuivalla maallakin mies näyttää olevan kuin kala vedessä.

Tsekkaa lisää bilekuvia täältä: http://www.city.fi/lehti/spy-hard/489/

Syksyllä tuntuu siltä, että kaikki ihmiset alkavat olemaan paljon levollisempia ja suunnittelemaan tulevaa paremmin kuin kesällä. Vaikka kesällä moni lomailee niin on syksyssä jotain erityisttä mielenrauhan ja asioiden suhteen. Minusta ainakin on tullut mm. kylmän ilman takia todellinen sisäihminen ja viihdyn hurjasti kotona ja ihan töissä.

Myöskin kauneushoitolat, hierontapaikat ja kampaajat ajanvarauksensa kanssa huutavat hunajaa. Ihmiset todellakin osaavat näköjään hemmotella itseään ja minun mielestäni syksy onkin oman itsensä hemmottelun ja asioiden järjestämisaikaa. Nimeänkin sen yhdeksi parhaimmista kausista koko vuoden aikana. Mielestäni esim. syksy on parempi kuin kevät. Mutta toisaalta. Ääh. Niin vaikea toisinaan päättää.

Jos ajattelee toisella tavalla niin onhan valkoinen maakin kaunis kun lumi tulee, ja varsinkin jos tykkää talviurheilusta. Minä en , joten mieluummin kuitenkin kävelen bootsit jalassa ilman talven liukastumisia.

Itse aina kesän jälkeen pidän tosi tärkeänä huollattaa ihon kuntoon ja lisätä kuntoilua, sekä alan syömään säännöllisemmin. Hemmottelusta tulee ikäänkuin sallittua ja tarve oman kehon ja ulkonäön parantamiseen kasvaa. Johtunee varmaan kesästä jolloin ei paljon moni katso mitä suuhunsa pistää.

Itse hemmottelin jo itseäni hiukan tänä syksynä. Kävin aivan jumalaisessa hoidossa viikko sitten. Eräs Miriam vantaalta teki minulle Shiatsu hieronnan, missä vapautetaan kaikki pahat pois ja hengitetään ulos kaikki huolet. Samalla kaikki paikat hierotaan auki ja tunne on mitä loistavin. Hieronta kesti tunnin ja maksoi vain 75 euroa.

Ihania nautinnollisia päiviä kaikille.

Olipa kyllä hyvät bileet. Perjantaina vietettiin Cityn 25-v ja Kaupungin Paras -juhlia. Juhlapaikkana toiminut LeBonk oli täynnä kuin turusen pyssy, tarjoilut olivat toimivat ja SuperJanne, Anna Puu sekä Reino and the Rhinos vetivät upeat setit. Ei olisi paremmin voinut upeaa 25 vuoden taivalta juhlistaa.

Paikalla oli tietysti myös väkeä tämän taipaleen varrelta. Oli hauska kuulla eräältäkin 90-luvun alussa Cityssä töissä olleelta nousukauden villityksistä ja mm. toimituksessa olleesta flipperistä. (Joskus samoihin aikoihin työmukavuutta parantamassa on kai ollut myös solarium-laite, näin muistan kuulleeni… :) )

Vanhojen kasvojen seassa oli tietysti myös uusia, ja kaikilla tuntui olevan tasaisen mukavaa. Jee!

Kuva on Bonkin kattoterassilta. Harmi, että sää ei ollut täysin suosiollinen, ja Fatboyt jäivät vähälle käytölle.

Tämä postaus jää muuten viimeisekseni. Kaksi vuotta tätä on tullut kirjoiteltua, ja nyt on hyvä aika lopettaa.
Kiitos ja hei.

Kuka potee näitä samoja vaivoja kun minä? Ensinnäkin mä haluaisin pois täältä kylmästä suomesta. En ole ikinä ollut talvi ihmisiä ja kun syksy pikkuhiljaa vaihtuu talveen, haluaisin jonnekkin kauas pakoon.

Matkusteleminen on ihanaa ja parempaa terapiaa ei voi ollakkaan. Missään muussa paikassa ei voi heittää stressiä niin hyvin nurkkaan, kuin lomamatkalla.

Toinen asia on se, että kun mun koti on nyt remontoitu, niin haluaisin tästä täydellisen kaiken suhteen. Harmittaa, kun todella hätäisesti pikaisen muuton yhteydessä kävin päivää ennen hutaisemassa ostoslistan siitä että mitä tulen ostamaan kuljetuksen kanssa seuraavana päivänä. En sen kummemmin miettinyt mitä oikeasti haluan pidemmällä tähtäimellä ja mikä oikeastaan on mun maku. Siksipä haluankin eroon kaikesta mun asunnossa paitsi lampusta :) Kyllä on tekemistä ja kerran kuussa on aina jotain uutta hankittava.

Kolmantena haaveena tulisi koiranpentu, kun olen pitkään sitä miettinyt ja tiedän että pystyisin siihen sitoutumaan enkä suinkaan olisi leikkikalua hankkimassa. Haluaisin kovasti yorkshiren terrierin.

Rahaa tarvittaisiin lottovoiton verran kaikkien haaveideni toteuttamiseen. En oikein tiedä mistä alottaisi?

Muistakaa katsoa suosittelu-osiostani shiatsu hieronta-suositus. Kävin testaamassa ja ei ole ollut pitkään aikaan näin hyvä olo kehossa kun tuon hoidon jälkeen.