Tunnustus, ensimmäinen askel armahdukseen

Eräänä synkkänä ja myrskyisenä yönä yritin sytyttää saunan pesää vanhoilla lehdillä huonoin tuloksin. Lehtien lukeminen kun on huomattavasti niiden ruttaamista ja sytyttelyä mukavampaa puuhaa. Jonkun lehden lopussa oli palsta, jossa kansalaiset purkivat sydäntään kysyen samalla apua ongelmiinsa. Noinko tunnustaminen ja salaisuuksien kertominen tehtiin ennen Internetiä? Raapustettiin vessan seinään rakkaudentunnustus Irmalle? Juotiin halkopinoon jemmattu kossu ja huudettiin karukkokankaalla ulos salaisuudet ja pelot?

Marylandilaisilla postinkantajilla on varmasti mantereen sosiaalipornoin työ. He kantavat päivittäin yhteen postilaatikkoon postikortteja, julisteita, pahvimukeja ja valokuvia, joissa lukee jokin salaisuus, vika tai toive. Sunnuntaina oma sydänverestä vuodatettu tekele saattaa päätyä PostSecret-sivustolle.

Korttien joukossa on hymyilyttäviä pieniä pullonpyörityksessä kerrottavia salaisuuksia, kuten "Ajattelen kenkiä kirkossa" tai Starbucks-mukin kylkeen kirjoitettu "Annan ilkeille asiakkaille kofeiinitonta kahvia". Tunnustuksien lukeminen ei kuitenkaan ole pelkkää rentoa sunnuntaipuhdetta, vaan ahdistava matka niihin asioihin, jotka ovat olemassa, mutta joista vaietaan. Ja siinä ne ovat, kortilla, paperilla, omakätisesti kirjoitetut asiat, joiden takia on raivottu, hävetty ja yritetty itsemurhaa. "Äitini tukehdutti minua tyynyllä, jotta olisin hiljaa. En enää itke ääneen." Kuvassa kirjoittaja lapsena kukkahameessa, kasvot peitettynä, kommenttilaatikossa kolme kohtalotoveria.

Sivuston perustaja Frank Warren pitää postisalaisuuksia terapiana, sekä muille että itselleen. Warrenin mielestä salaisuuksien jakaminen on spiritualistinen kokemus, jotain mikä lähentää ihmisiä. Frank, sinulla on kaunis ajatus. Kun ei tiedä edes parhaan kaverinsa tai puolisonsa salaisuuksia, tulee yllättävän läheiseksi tuntemattoman kortin tekijän kanssa. PostSecret on kirjaimellisesti taideterapiaa, ryhmätaideterapiaa.

En tavoittanut PostSecretin ylläpitäjiä kysyäkseni heiltä, voisinko lainata jonkun salaisuuden kuvaa blogiini. Sen sijaan aion tehdä oman digitaalisen "taideteokseni", jonka salaisuus ei tietenkään ole se synkin. And I'm keepin' my secrets mine.

Kirjoitettaessa soi Regina - Soitan sitten sinulle