Ilmiöt

Vietin perjantaina ystävieni kanssa pikkujouluja. Olimme suunnitelleet lähtevämme baariin viimeistään yhdentoista aikaan. Lähtö kuitenkin venyi vermut-pullon ja kahden vesipiippusatsin verran, ja olimme yökerhon jonossa vasta puoli yhden pintaan.

Emme ole ainoita, joiden lähtö venyy nykyään. Baareihin ja yökerhoihin mennään yhä myöhempään. Nykyään yhdentoista aikaan hyvää meininkiä löytää käytännössä vain Kallesta torstaisin. Ja joskus joistain kutsuvierastilaisuuksista. (Arki-iltana lähibaariin yksille menoa ei nyt tähän lasketa.)

Myöhäistynyt saapuminen on ongelma baarien omistajille. Kun etkoilut venyvät, ihmiset juovat (eli kuluttavat) baarissa vähemmän. Aikaa on vähemmän ja he ovat jo enemmän humalassa. Vaikka parin euron keskimääräinen keskiostoksen aleneminen (asiakas/ilta) ei kuulosta kovinkaan suurelta, voi sillä olla suurikin vaikutus ravintolan kannattavuuteen. Pienistä puroista suuret virrat ja silleen.

Ongelmalliseksi myöhäisen baariin menon tekee myös mielestäni se, että illat venyvät silloin pakostakin. Jos olet baarissa vasta puoli yhdeltä, tuskin lähdet sieltä ennen kahta. Ja seuraavan aamun virkeystilassa ei ole hurraamista.

Miksi baariin sitten mennään niin myöhään? Kotona voi vetää enemmän viinaa halvemmalla?

Yhtenä selityksenä ainakin omassa tuttavapiirissäni on se, että jonkun kotona etkoillessa pystyy vaihtamaan kuulumisia paremmin. Ajatus on hyvä, mutta toisaalta, onhan kaupungissa rauhallisiakin baareja, jossa voluuminupit väännetään kaakkoon vasta myöhemmin yöllä.

Jotain muutosta asiaan olisi mukava saada. Kuinka moni olisi valmis lähtemään radalle yhdentoista aikaan? Itse ainakin olisin. Jos muutkin. :) Ravintoloitsijat joutuvat tekemään kovasti töitä houkutellakseen ihmiset aikaisemmin liikenteeseen.

Seison sairaalan ulko-ovella kellotettuani 39,5 astetta kuumemittarilla. Olen vain lähtenyt hakemaan sairauslomaa työterveyslekurilta, mutta päätymässä jonottamaan päivystykseen "jopa kolme tuntia", kuten respan setä toteaa. Mieleen hiipii parin aikayksikön takainen jumiutuminen Auroran sairaalaan. Kännykän akku loppui - mutta saan läppärin ja irkki toimii.

<arkx> Sun pitää ehdottomasti kirjoittaa joku gonzo-artikkeli sun matkastas.
<arkx> Pelkoa ja vihaa Haartmanin sairaalassa.
<dellflow> Hieno idea. Saisikohan sen jotenkin liitettyä nettiin..

Kyllä sen saa. Helsingin kaupungin wlan on ainoa pieni lanka, joka pitää minut järjellisyyden oikealla puolella kuunnellessani eläimellistä kiljumista, jatkuvia virtsakeskusteluja ja mummujen hourailuja sukulaistensa tappamisesta. Lisätään tähän väliin, ettei Aurorassa ollut wlania, ainakaan siellä fyysisesti sairaiden puolella. Henkisesti sairaista en tiedä.

Kaiken pitäisi olla kuten kotona, kone sylissä ja koko yö edessä. Olen jopa kotoisasti sotkenut sairaalapöksyni purkalla, joka on unohtunut kannettavan pohjaan ja sulanut koneen lämmettyä. Ahdistaa ja katson ajan väärin peilistä, josta heijastuu kello.

<dellflow> Mietin karkaamista, että kumpi olisi parempi tai pahempi, kuolla munuaistulehdukseen vai tylsyyteen.

Googlettelen sairauttani ja alan tuntea ikäviä uusia oireita pitkin kehoa. Hoitaja (niitä on kolmenlaisia: virolaisia, todella nuoria suomalaisia ja todella vanhoja suomalaisia) tökkää kanyylin. Lunttailen antibioottipussin kyljestä lääkkeen nimeä ja terveen epäluuloisena heitän sen googleen. Ei osumia. Lääkärikäsiala! Oikea löytyy kuitenkin.

<dellflow> 200 eurolla mennyt jo antibioottia.
<dellflow> Kiitosta Suomen verojärjestelmälle.
<dellflow> Intiassa olisi saanut heppa-antibiootit apteekista ilman reseptiä.

Suomi tosin saattaa kostaa 4,5 prosenttia veroa maksavalle. Lääkkeen sivuvaikutuksissa luvataan yhtenä sivuvaikutuksena sieniä koko kehoon. Unelmoin puskevani kärpässientä. Google tarjoaa minulle kyseistä antibioottia ilman reseptiä. Ehkä sitten kun sienet kropassa tuntuvat hyvältä idealta. Naapuri luulee, että elämme vuotta 1903. Wlanin vakaus on ainakin siltä vuodelta.

<dellflow> Aika random oli tuo iPad-launch.
<arkx> Special event kehiin ja sit "available today".

Vietän kauniin iPadin julkaisupäivän ikkunattomassa huoneessa. Jäi näkemättä massahurmos, eli kolme sekopäätä tappelemassa. Eräs päivä Stockalla myyjä tuli muuten esittelemään e-kirjalukijoita, 199 e. Vakuutuin, muttei lähtenyt mukaan.

<arkx> Onko Suomessa mitään Grouponia vastaavaa? Koska Google on nyt ostamassa sitä. 5 miljardia. Tollanen mesta mihin tulee kaikkia diilejä.
<arkx> Mietin et kun jengi on niin kreiseinä johonkin Stokkaan. Ja hulluihin päiviin. Niin miksei sit myös online?
<dellflow> Offerium ja CityDeal.

Ostin kerran yhden "diilin" CityDealista. Miksen olekaan kirjoittanut vielä aiheesta? Parit teriyaki-nuudelit Wrongista yhden hinnalla. Tuli kyllä paha mummo ja kahvipaketti -olo tiskillä tilausta tehdessäni.

<dellflow> ...makkarakeittoa (en syö porsasta) ja maitoa (en juo). Ja se makkara oli silputtu sellaisiksi 0,2 x 0,2 cm:n paloiksi. En kyllä tajua miten näistä safkoista pitäisi tulla täyteen, varmaan suunniteltu noille talvisodasta asti sängyssä maanneille 40-kiloisille ruumiille.

Googletan peittoni alta. Onko juutalaisnaisilla päähineet? Uskotaanko "olen juutalainen shalom alom" -valhettani? Onneksi en sanonut olevani muslimi, pitäisi askarrella peitosta burkha.

Naapurin rouva luulee olevansa Pentti Leinonen (nimi muutettu). Googletan nimen ja odotan löytäväni sillä Facebook-profiilin. Löydänkin, mutten pääse katsomaan sitä jonkun käptsä-kuumotuksen takia. Mistä asti?

<dellflow> Katsoin että pöydällä oli hammastahnaa, olikin KY Jellyä...
<arkx> KY Jellyä siellä? Kovatkin orgiat?
<dellflow> Sitä on steriilinä ja ei-steriilinä.
<dellflow> Sairaaloissa nyt ollaan ihan paskat housuissa, monessa mielessä. Tässä tapauksessa pöpöjen vuoksi.

Olen kuullut aivan liikaa eritejuttuja, mutta googletan silti KY Jellyn. Sitä näköjään on saanut steriilinäkin, sanoo virtsakatetreihin erikoistunut jenkkifoorumi. Vielä kerta "virtsakatetreja" niin revin tyynyni ja tungen täytteet korvakäytäviäni piristämään.

<arkx> Olettaisin et ne sairastelevat mummot ei sentään komentele hoitsuja.
<dellflow> Kyllä ne kommentoi aika kärkkäästi.
<arkx> Mut siis mikä ton aiheuttaa?
<dellflow> Vanhuuden vai?
<arkx> Ei vaan et miks vanhana monesta naisesta tulee valittava urpo.
<dellflow> Yritin googletella, mutta en oikein löytänyt mtn ennen kuin netti katkesi.
<arkx> Sit kelataan et miks geriatriseen työhön ei löydy vapaaehtoisia ;D
<dellflow> Tosi palkitsevaa duunia joo. Vittuilua ja eritteitä aamusta iltaan.
<arkx> Kuulostaa joltain punk-levyltä.
<dellflow> Todellakin. Kyllä niille pitäisi maksaa ainakin törkeää liksaa.
<arkx> Jooh, paskan (kirjaimellisesti) työn lisää.

Uusitunut Google, joka ehdottelee hakutuloksia kesken kirjoittelun, löytää tasan viisi ratkaisua vihaisten vanhusten ongelmaan. Periaatteessa pidän uudesta hakutyylistä, mutten osaa vielä käyttää sitä - sitkeästi kirjoitan hakusanani ja painan enteriä tuloksia vilkuilematta. Onko tällainen muutoshaluttomuus vanhuuden merkkejä?

<dellflow> Äh, en tiedä miten tämä sänky menee alas. Miksei ne pane vain selkeää nappia tuohon.

Onneksi seniiliys ei iske vielä. Yritän etsiä manuskaa sänkyyn ja selailen turhia pdf-esitteitä läpi. Niissä sairaalasängyissä on Unikko-lakanat, ei froteisia saunapyyhepeittoja. Potilaat ovat parikymppisiä neitejä, eivät makuuhaavaisia ja hampaattomia. Neidit hymyilevät sängyissään, eivät laske kattopaneelin reikiä (441). Melko epärealistinen olo.

Jääkiekon SM-liigassa jokavuotiset valmentajan vaihtoviikot alkavat olla ohi. Tähän mennessä TPS, Pelicans, Kärpät ja Jokerit ovat vaihtaneet valmentajaa, sen lisäksi samaan päätökseen päätyi Tappara jo ennen kauden alkua. Tai no, Tampereella Petri Mattila jättäytyi sivuun henkilökohtaisten syiden vuoksi, mutta julkisen totuuden mukaan syyt olivat auktoriteettipuolella.

Yhteistä ja erikoista kaikille muille paitsi Jokerien vaihdokselle oli se, että vain päävalmentaja vaihtui. Jääkiekossa on jo vuosia puhuttu valmennustiimeistä, jotka kulkevat yhtenäiset puvut päällä, luovat kovia harjoituspankkeja ja puhuvat yhteisellä pelikirjakielellään. Mutta ongelmien hetkellä ryhmä rakoilee vahvasti. Rivissä päävalmentajat lyödään susille, kun muu valmennus työntää johtohahmon askeleen eteenpäin ja ryntäävät itse kolme taaksepäin. "Ei se takakarvaus meidän idea ollut."

Valmennustiimi on sekoillut liigaryhmän taustalla yhdessä päävalmentajan kanssa, ja jos tulosta ei ole tullut niin pitäisi vähintään kakkosvalmentajan lähteä samalla oven avauksella päävalmentajan kanssa. Jollei kakkonen ole saanut mitään aikaan kolmen ensimmäisen kuukauden aikana, miksi ne uudet ideat pulppuaisivat esiin silloin, kun päävalmentajaksi tulee uusi mies?

Ja Lahdessa ja Turussa jopa päädyttiin siihen lopputulemaan, että kakkonen on ykkönen. Turussa riski on kannattanut ja Riku-Petteri Lehtonen on johdattanut mustapaidat pois jumbopaikalta keräten 13 ottelussa 20 pistettä. Lahdessa tilanne on murheellisempi. Kakkonen on vienyt Pelicansin yhä syvemmälle ahdinkoon. Pasi Räsänen on ollut 12 peliä pääkäskijänä, näistä lahtelelaiset ovat voittaneet vain kaksi peliä. Jollei ihmettä tai potkuja tule, niin Pelicans jatkaa nykyisellä jumbotilallaan vielä pitkään.

Ilta-Sanomat uutisoi eilen perjantain ja lauantain välisen yön olleen yksi vuoden vilkkaimmista taksiöistä. Ei ihme, sillä pikkujoulukausi on juuri alkanut, ja viime yöt ovat olleet Helsingissäkin reippaasti pakkasen puolella.

Pisimmät odotusjonot olivat arvion mukaan syntyneet Rautatientorin ja Erottajan taksitolpille. Rautatientorin taksitolpan jono on enemmänkin sääntö kuin poikkeus, koska lähialue on kuormitettu baareilla ja ravintoloilla. Erottajan taksitolpasta taas tulee ensimmäisenä mieleen Sir Eino ja muut Eteläesplanadin anniskelupaikat, jotka ainakin oman kokemukseni mukaan tuntuvat olevan keski-ikäisen pikkujoulukansan suosiossa.

Normaaleina bileiltona taksin tilaaminen tekstiviestillä toimii yleensä todella hyvin ja kyydin saa helposti. Hyväksi havaittu tekstiviestitilauskaan ei aina toimi pikkujouluöinä, vaan vastausviestissä pahoitellaan kaikkien alueen taksien olevan varattuja. Silloin taksi-indeksin voi sanoa olevan erittäin koholla.

Taksi-indeksi tarkoittaa samaa kuin pikkujouluindeksi. Mitä pidemmät jonot viikonloppuöisin/mitä enemmän pikkujouluja, sitä paremmin taloudessa menee. Ajatus kohenevasta taloustilanteesta ei tietysti välttämättä kauheasti lämmitä puoli neljän aikaan yöllä viidentoista asteen pakkasessa ja purevassa tuulessa jonotellessa.

Linkki Ilta-Sanomien juttuun: http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/Poikkeuksellisen%20pitk%C3%A4t%20taksijonot%20pikkujouluy%C3%B6n%C3%A4/art-1288352259209.html

Sunnuntaina se jo on. Bbn finaali. Oliko tämä kausi mielestäsi hitti vai huti. Alkaako bb toistaa itseään. Voiko ohjelma edes olla täysin eri jos puikoissa on sama tuottaja jolla on omanlaisensa näkemys.

Bbn kohtalosta ei tiedetä mutta kuinka moni haluaisi sitä vielä seurata. Vielä olisi ainakin jäljellä suomalaisia ehdokkaita, jotka haluavat taloon.

Katsoin tänään tiputuksen vielä ennen finaalia, ja olin ihmeissäni. Miksi Eetu, mutta ei Petri. Miksi uudet, mutta ei vanhat. Bb on ainakin vihdoin tosiaan henkilöitynyt katsojille enemmän eikä toitoteta vain "periaatteiden" nimiin. Jos ei muuta olla saavutettu niin ainakin tämä. Oli upeaa että jotkut sai kuin saikin kokea tuon saman mahdollisuuden vielä uudestaan ja myös minä sain. Olen astellut taloon jo 3 kertaa ja joka kerta se on mullistanut elämääni. Jos minulta kysyttäisiin menisinkö vielä, en voi valehdella että vastaus olisi ei. Kyllä menisin. Bb on iso osa minua ja elänääni jo ja osittain jännällä tavalla tehnyt minusta tälläisen kuin olen nyt, ja minulla on viha rakkaus suhde asiaan. Se ei ole minulle pelkkä ohjelma tai asia, vaan nään sen paljon syvemmälle.

Sitä on helppo syyttää epäonnesta, sitä ja sen tuomaa suosiota on helppo rakastaa ja nauttia. Mutta se voi kääntää sinut myös päälaelleen yhdessä minuutissa. Ovia aukeaa niin paljon, että voit päätyä våärään huoneeseen ja jäädä sinne jumiin. Bb herättää myös ristiriitaisia ajatuksia. Toisinaan se on kuin keltainen lehdistö mitä ei kehtaa myöntää seuraavansa. Mitä ajatuksia se herättää sinussa?

Bb extrassa olemme kaikki vielä sunnuntaina. Katso jos uskallat :)

"Pari viikkoa sitten sukulaiseni sai hämärän sähköpostiviestin kaukaa Savosta. Spämmien ja kiertoviestien sekaan oli eksynyt viesti sossuntädiltä. Viestissä puitiin savolaisen perheen riitoja, elatusmaksuja ja lasten tapaamisoikeuksia henkilötunnusten ja nimien kera. Sukulainen lähetti viestin takaisin sossuille, ja perästä kuului. Asiaa pahoiteltiin - viesti oli inhimillisen erheen vuoksi lähtenyt täysin väärään osoitteeseen. Sossuntäti kysyi, haluaako sukulaiseni ilmoittaa asiasta: "Ettei tarvitse sitten iltapäivälehdestä huomenna lukea miten on tullut mokailtua. Eihän tällaista pitäisi tapahtua..."

Työntekijöiden ja yritysten huoleton asenne arkaluontoisen materiaalin räpeltämisessä tuli hinnakkaaksi brittiläiselle yhtiölle, jonka työntekijän kannettava varastettiin. Kiintolevy piti sisällään 24 000 ihmisen tietoja mm. heidän rikosrekistereistään ja siitä, onko kyseinen kansalainen joutunut rikoksen uhriksi. Uutinen ei kertonut, onko data päätynyt paikallisten juorukerhojen kahvitaukojen piristäjäksi, vai siirtyikö läppäri nistille, jota kiinnostaa lähinnä koneen myynti ja seuraavat säälittävät pirimuruset.

Jokunen vuosi sitten kaverini isän kannettava varastettiin ulkomailta autosta. Maan mainetta ajatellen oletettiin, että läppäri on löytänyt uuden kodin piittaamattoman ammattirikollisen luota, kunnes läppärinraato löydettiin roskakorista. Kiintolevy oli ammattimaisesti irrotettu, ja suuren suomalaisen yrityksen tiedot jonkun ihmeteltävinä. Varkaudesta, etenkin raadon löydyttyä, nousi ns. iso juttu, mutta suomalaisen epäluuloiseen tapaan yrityksellä oli tehokkaat salaukset käytössään. Eikä kilpailijakaan julkaissut hämäävän samanlaista tuotetta kuin läppärin salaisten kansioiden prototyyppikuvissa. Suurissa yrityksissä läppäreitä katoaa jatkuvasti - jää taksiin, voro vie.

Katoamista ei voi estää, mutta tietojen leviämisen voi. Kunhan ei luota pelkkiin kolmimerkkisiin salasanoihin ja elele siinä luulossa, että nettikahvilassa kukaan ei nuuski tekemisiä. ATK-putiikit myyvät tiukkaan hintaan läppärin näytölle liimattavia suojia, jotka estävät uteliaiden urkintayritykset. Muovikalvo ei kuitenkaan lämmitä siinä vaiheessa, kun naputtelee salasanansa sivulle, joka ei käytä https-yhteyttä. Kaikki tärkeimmät palvelut ovat https-sarjaa, mutta Erittäin Tärkeä Ihminen, Jolla On Pääsy Tärkeisiin Tietoihin luultavasti käyttää samaa salasanaa sekä tetristä Aapelissa hakatessaan että työsähköpostissaan (vinkvink Arkadianmäen suuntaan...).

Joskus hyvällä kryptauksella säästää rahojen lisäksi myös linnakeikan. Brasilialainen pankkiiri Daniel Dantasta epäiltiin talousrikoksista, ja paikallinen poliisi takavarikoi herran kiintolevyt. Brasiliassa ähistiin viisi kuukautta salauksen purkamisen kimpussa, kunnes paikalle hälyytettiin FBI. Se jaksoi pommittaa levyjä vuoden, kunnes luovutti ja Dantas jatkoi elämäänsä vapaana miehenä. Inspiroiva tarina kelle tahansa, rikolliselle tai ei.

TV2 näyttää tänään tiistaina Mestareiden liigan lohkovaiheen viidennen kierroksen kamppailuja. Esitettäväksi otteluksi on valittu portugalilaisen Bragan ja Englannin suurseuran Arsenalin taisto. Kolme pistettä Arsenalia ja Shaktar Donetskia jäljessä olevalla Bragalla on teoreettiset mahdollisuudet jatkopaikkaan, mutta Arsenalin kaatamisen lisäksi joukkueen pitäisi voittaa Donetsk vieraskentällä.

E-lohkossa kahdella pienellä seuralla on todelliset yllätyspaikat. Sveitsiläinen Basel ja romanialainen CFR Cluj ovat kolme pistettä italialaista Romaa jäljessä. Basel ja Cluj kohtaavat tänään keskinäisessä kamppailussa, ja Romalla on ottelu lohkoykköstä Bayernia vastaan. Ja kun Roman lohkon viimeinen ottelu on CFR Clujn kotikentällä Romaniassa, jossa parhaassa tapauksessa voidaan luoda melkoista yllätystä.

Cup-muotoisten turnausten suuri suola onkin kovat yllätykset. Champions Leaguen lähiajan historiassa moni pikkuseura on yltänyt komeasti lohkovaiheeseen saakka, mutta tie onkin tyssännyt siihen.

Kaudella 2005-06 slovakialainen Artmedia teki Mestareiden liigan historiaa raivaamalla tiensä karsintojen ensimmäiseltä kierrokselta lohkovaiheeseen. Karsinnassa kaatuivat Kairat Almaty, skotlantilaisten ylpeys Celtic ja Partizan Belgrad. Yllätysseura Artmedia jäi kuitenkin lopulta lohkonsa kolmanneksi, mutta teki lähtemättömän jäljen historian kirjoihin.

Samalla kaudella sveitsiläinen FC Thun teki historiaa raivaamalla tiensä lohkovaiheeseen Mestareiden liigan historian pienimpänä seurana. Vielä yhdeksän vuotta aikaisemmin Thun oli pelannut kolmannella sarjatasolla täysin amatööripohjalta. Valitettavasti nopea menestys ei tuonut kaivattua potkua, sillä Thun tippui Sveitsin liigasta kolme vuotta Mestareiden liigan visiitin jälkeen.

Toki Helsingin Jalkapalloklubin ja Vesa Vasaran FC Metzin verkkoon iskemän maalin muistot on hyvä nostaa pinnalle. Vuonna 1998 saavutettu lohkovaiheen paikka hakee saavutuksena vertaistaan suomalaisten joukkuelajien historiassa ja on samalla suurin yksittäinen vahinko sitten jääkiekon MM '95:n. Onneksi jalkapalloihmiset ovat jo päässeet menestyksen yli, kun taas jääkiekkopiiri elää vielä vahvasti Sergelin torin tunnelmissa.

Talvella on kurjaa kiertää illan aikana useissa eri baareissa. Tuulee, sataa ja räkä jäätyy poskeen. Taksilla on työlästä tehdä yhden shotin pit-stoppeja, joita lämpimällä kelillä on hauska tehdä hetken mielijohteesta. Ja meni taksilla minne vain, niin illalla se maksaa Helsingissä vähintään 10 euroa. Infernaalista blogiluomisen tuskaa kokiessani ja näiden ajatusten velloessa päädyin googlaamaan bar-hopping-termin. Ja mitä hauskaa Wikipediasta löytyikään!

Bar-hopping tunnetaan myös pub crawl-nimellä. (Termiä on muuten Oxford English Dictionaryn mukaan käytetty jo 1800-luvun lopulta/1900-luvun alusta.) Termin selitys on kutakuinkin: ”Yksi tai useampi ihminen juo useassa baarissa yhden illan aikana. Normaalisti baarista toiseen kuljetaan kävelemällä.” Yllättävää. Tämä ei ollut vielä hauska osuus.

Hauskaa oli löytää Wikipedian listaamat bar-hopping-variaatiot. (Mitä kaikke onkaan keksitty baarissa käymisen ympärille!) Henkilökohtainen suosikkini on Monopoly Board Pub Crawl, jossa baareja kierretään tietysti Monopoli-laudan ruutujen mukaan. Ja koska suomalaisen version kadut ovat Helsingistä, ideaa lienee pakko kokeilla. Tosin ehkä vasta lämpimämmällä säällä, jotta välttyy konkurssilta ja kuolioilta.

Muita variaatioita ovat esimerkiksi Australiassa järjestetty Joulupukki-teema (pukeudutaan Joulupukeiksi ja kierretään baareissa) ja ”sub crawl”, jossa kierretään metroasemien läheisyydessä olevia pubeja. Suomessa opiskelijat ovat erikoistuneet julkisten kulkuvälineiden reiteille suunnitelluille baarikierroksille. Esimerkkinä 79-impro, jossa kierretään bussilinja 79:n reitillä sijaitsevia juottoloita.

Suomi taitaa kuitenkin olla vielä hieman jälkijunassa pub crawlin kaupallistamisessa. Yllätyksenä ei varmaankaan tule, että pubien luvatussa maassa, Iso-Britanniassa, pub crawling on jo turismin muoto.

Ps. Huhun mukaan Helsingin keskustaan olisi lähiaikoina taas tulossa uusi yökerho, jonka lisätä hopping-listaan.

Se on joskus hassua ajatella mitä ihmiset oikein ajattelevatkaan
kaikista ihmisistä keitä näkee mm televisiossa ja julkisuudessa. Mitä
jos sinä saisit mahdollisuuden edustaa itseäsi jossain tärkeässä
tilaisuudessa, menisit unelmatyösi haastatteluun, erittäin
sivistyneeseen seuraan, bileristeilylle tai kaikkien suosimaan
televisio-ohjelmaan?.

Vastaus on looginen ja järkevä. Jokaisessa
tilanteessa käyttäydyt eri tavalla. Tilanteen mukaan.

Kartoitat itse
mikä tekee sinusta sillä hetkellä kiinnostavan ja mikä sopii
tilanteeseen. Minulla itselläni on sellainen luonne, että vielä
tänäkään päivänä suurin osa ei tiedä puoliakaan minusta.Kukaan ei ota
minusta ikinä selvää. Itsekään en osaa kertoa olevani vain tietynlainen
vaan minussa on niin monia puolia. Läheiseni eivät jaksa edes yllättyä
jutuistani, sillä minusta paljastuu aina jotain uutta ja
mielenkiintoista. No se siitä, ehkä se on syy siihen miksi olen vielä
tänäkin päivänä esillä.

Big brother ei ole vain sitä miltä se näyttää, sillä minä tunnen nuo
ihmiset ja jotkut läpikotaisin. Televisiosta et siis saa juuri sitä
kuvaa aina mitä se antaa.

Mm. kun Mari oli talossa, annettiin hänestä
ilkeä ja huono kuva vaikka todellisuudessa kuoren alta paljastuu vielä
herttainen, nuori nainen jolla on kunnianhimoa.

Nino, ei todellakaan ole tuollainen hermoraunio ja kiusoittelija kuin
talossa vaan hänelläkin elämän voisi kuvailla olevan ihan normaalia ja
suhteellisen tasapainoista ulkomaailmassa.

Jani on suloinen ja ajttelee paljon muita ihmisiä, en tiedä minkälaisen
kuvan antoi talossa.

Petri jakaa paljon mielipiteitä, mutta uskon että hän on aika
tavallinen nuori mies jolla on jalat maassa ja järki päässä
ulkomaailmassa. Talossa siitä on tehty lähinnä uskomaton naisten mies.

Tietysti ei kukaan mitään lähde esittämään, mutta ehkä
käyttäytymismalli ja yleinen reagointi asioihin on aivan eri luokkaa
ulkomaailmassa kuin talossa. Antakaa hyvät ihmiset siis kaikille
mahdollisuus. :)

Big brother on kohta ohi ja ihana finaalijuhla
lähestyy. En tiedä enää kenen haluaisin voittavan. Todella vaikea
sanoa.

Mielestäni ehkä jopa Nino ansaitsisi voiton. Hän pääsisi
veloistaan, auttaisi läheisiään ja saisi elämän kuntoon, sillä tällä
pojalla on sydän paikallaan.

Ulkomaailmassa olemme olleet hyviä
ystävyksiä, vaikka talossa meillä oli omat erimielisyytemme. Osa johtuu
Ninon vihasta asioita kohtaan joita olen kestänyt turhaan elämässäni ja
antanut satuttaa itseäni. Välitämme toisistamme ystävinä! Seuratkaa nyt
kausi loppuun tarkkana ja paras voittakoon!!

Moni lienee tänään kokenut otsikon tilanteen. Talven ensilumen (aka loskan) kunniaksi hieman joulufiilistelyä Chez Dominiquen Jouluravintolasta, joka pitää majaa Klaus K:n Rake-salissa.

Tarjolla on hifi-jouluruokia, mutta ei kinkkua. Myös laatikot loistavat poissaolollaan. Hans Välimäki on suunnitellut listan sen mukaan, mitä itse tykkää jouluna syödä, ja heidän pöydässään ei ole ollut 15-20 vuoteen laatikon laatikkoa. Sen sijaan Hansin pöydästä löytyy muun muassa Misoglaseerattua porsaankylkeä ja Ponzukastiketta.