Taas on aika hiljentyä palkitsemaan vuosi 2010. Tältä se näyttää.
Vuoden rölläys
They see me trollin, they hatin. Ehkäpä rakkain kategoria, vuoden paras viaton jekku. Kari Tapion tehouutisointi ja -radiosoitto on vaikuttanut mieleeni myrkyllisesti; valitsen vuoden rölläykseksi Kari Tapion Juna kulkee -biisin päätymisen Spotifyn soitetuimmaksi sekä Suomessa että maailmalla. Tällä hetkellä juna kulkee Jenni Vartiaisen ja Enrique Iglesiasin välissä. Hyvä Kuvalauta (RIP), hyvä Kari Tapsa (RIP). Ei ollenkaan huonompi päätyä Jenni Vartiaisen alle.
Vuoden blogi
Lapset hei, askarrellaanko iloinen vappunaamari? Äitipä hakee Karhun pahvit, tehdään samalla hieno shortsiasu! Paskamutsin ghettokopissa syntyy joulukuvaelma pekonista ja haalari Lidlin pulloista. Erittäin viitseliästä parodiaa. Ihan jokainen pullantuoksuinen lähiöemo ei jaksaisi joulupitkon leipomisen jälkeen tehdä asetelmia bissepulloista ja samalla pukea lastaan sukkahousupukuun. Ja sen jälkeen vielä raportoida hommaa meille Strömsö-allergisille, joista ei ikinä tule äitejä - tai jos tulee, niin todella paskoja mutseja.
Vuoden nettitapaus
Wikileaks. Ja nyt kaikkien pitäisi näyttää yhtä hämmästyneiltä kuin kouluaikojen joulujuhlissa, jolloin se sama eloveena sai hymytyttöpatsaan ja stipendin joka vuosi.
(Kolmen) vuoden pahin puhallus
Kolmen vuoden roolipeli - kyllä joku jaksaa. Tässä tapauksessa lontoolainen nainen, joka kusetti alaikäistä suomalaistyttöä, joka rakastuneena luuli kirjoittelevansa miehen kanssa. Lontoon vahvistus otti peliin mukaan sukulaisia, kävi tytön ovella ja osoitti harvinaisen sairasta omistautuneisuutta asialleen. Koko tarina koomapotilaineen vaikuttaa absurdilta Salkkari-jaksolta, mutta näköjään näitäkin mahtuu nettiin. Ja paljon.
Vuoden turhin nettiuutinen
Facebookin kaatumisen uutisoiminen Iltalehti.fi:n etusivun ykköspaikalla sai minut sulkemaan silmäni ja ajattelemaan poneja. Pankaa nyt vielä hätänumero ja paikallisen kriisikeskuksen numero mukaan. Operaattorit tekivät vuoden tilin, kun nettikehittynyt homo sapiens siirtyi puhelimen pariin. Sillähän pystyi tekemään muutakin kuin pelaamaan Angry Birdsiä? Äh, auta, en mä muista miten! ÄÄÄ!
Vuoden floppi
No, Fruugo. Kirjoitin syksyllä bloggauksen aiheesta, enkä vieläkään ole päässyt selvyyteen siitä, miten huippunimien tähdittämä palvelu laskeutui niin taidokkaasti mahalleen. Rahasäkit levisi ja maine meni. Katsastin pitkästä aikaa vuoden flopin, eikä sille ole oikein mitään tapahtunut. Samat lastenvaunut ja shampoot edelleen etusivulla, ehkä vähän räikeämmin kuin ennen. Ja nyt tuli huono omatunto tästä haukkumisesta; ideahan oli ihan hyvä. Paijauksia konttorille.
Vuoden onnistuminen
Kirkosta eroaminen (pistefi) homoillan jälkeen. Toisaalta kai tämän voisi listata "vuoden pettymys" -kategoriaankin, ihan bloggaajasta riippuen. P.S. Vielä ehtii säästää pitkän euron eroamalla kirkosta ennen vuoden vaihtumista.
Vuoden nettipersoona
Pasi Viheraho, köyhän miehen Karpo, valaa toivoa tallottuun kansaan. Pasi on kehittänyt tutkivasta nettivideojournalismista normaalia ihmistä kiinnostavan lajin (vrt. 45 minuuttia -ohjelma) ja paljastanut epäkohtia mm. jätteidenkäsittelyssä ja vakuutusyhtiöiden palvelussa. Pasi keventää tunnelmaa vakavien reportaasien jälkeen esittelemällä mädäntyneitä jääkaapin hedelmiä tai soittelemalla pianoa. Viheraho on ahkera puurtaja, motivoitunut taistelija, joita Suomesta on aivan liian vähän. Jaksaisipa itsekin.
Mikä kategoria unohtui? Saiko joku väärää kunniaa?