Jans Macko

Sitä tuli sitten maistettua. Isossa laakeassa kulhossa tuotiin melko tulisessa, öljyisessä liemessä kelluvia reidenkappaleita. Liha oli erittäin pehmeää, vähän kuin kalaa, aika lailla kuhan kaltaista, siinä kun oli niitä samanlaisia tummia viiruja siellä täällä kuten kuhassakin. Eli hieman kuin kuhaa, jolla on luut. Ei ollenkaan pahaa, mutta ei nyt mitään superiakaan. Voin ehkä joskus maistaa toistekin.

Denis ja Peter yltyivät siinä sitten jansmakkoa vedellessä uhoamaan, että mitä muuta aikovat sitten tarjoilla, kunhan päästään tästä uuden vuoden lomien jälkeen asiaan ja tien päälle. Denis mainosti kovasti keitettyä käärmeen nahkaa, käärmeen lihaa hän ei niin kovasti mainostanut eikä jostain syystä tuon muutaman vuoden takaisen SARS-epidemian jälkeen käärme ole oikein maistunut kiinalaisille yleensäkään, mikä se yhteys näiden asioiden välillä sitten lieneekään. Peter taas vannoi paistettujen muurahaisten ja heinäsirkkojen päälle. Samoin paistettuja silkkiperhosen toukkia kuulema pitää ehdottomasti kokeilla. Kissa ja koira on ihan kakaroiden hommaa tähän verrattuna. Makuelämyksiä on siis tiedossa. Tuskin maltan odottaa.

Viikko sitten saimme oman autonkuljettajan, nuoren, reippaan oloisen kaverin. Tähän mennessä mr. Wu on hoitanut hommansa hienosti, vaikka ei englantia juuri puhukaan, emmekä me kiinaa. On kyllä huomattavasti mukavampaa ajella isolla tila-autolla koko jengi samassa kyydissä sen sijaan, että joka kerta, kun haluaa jonnekin lähteä, pitää ahtautua kahteen taksiin ja sitten ei ole aina ihan täyttä selkoa siitä, että kuinka kauaksi toisistaan nuo taksit määränpäässä osuvat. Ja saako taksia, ja kauanko kestää.

Tänään perjantaina toimisto alkaa pikku hiljaa tyhjentyä kiinalaisen uuden vuoden viettoon lähtijöiden haihtuessa kuka minnekin (aikaero Suomeen +6 tuntia). Virallisesti meillä olisi vielä sekä lauantai että sunnuntai tavallisia normipäiviä, tehdään nääs sisään ens viikolta pari päivää, että saadaan pitkä yhtenäinen loma. Samoin vielä maanantaina ja tiistainakin pitäisi raahautua paikalle, ja sitten olis viikon juhlaputki rotan vuoden kunniaksi. Taidanpa ottaa hiukan hiihtolomaa tähän väliin, luntakin taitaa kohta täällä Shanghaissa olla sopivasti siihen tarkoitukseen.

Lunta siis tulee jokunen hiutale eli ei paljon näin suomalaisittain, mutta asia on täällä kuitenkin niin vakava, että Shanghain Meteorologian laitos on kehottanut ihmisiä välttämään turhaa ulkoilua ja olemaan varovaisia, jos nyt ulos yleensä menevät. Samalla laitos kehottaa tietoliikenne- ja energialaitoksia sekä rautateitä yms. varautumaan "brutaaliin" keliin. Koko Kiinaa koskevat talven aiheuttamat vahingot ovat pelkästään tällä viikolla nousseet jo yli 3 miljardin euron.

Tässä juuri äsken ennen kotiinlähtöä Peter toi pari pussillista kuivattua ja melko tulisesti maustettua jakkihärän lihaa kotiinviemisiksi. Täytynee siis avata illalla pullo Great Wallia eli varsin hyvää, muistaakseni kreikkalaista, paikalliseen myyntiin brändättyä täyteläistä punaviiniä, jota Carrefour myy 3 euron hintaan per pullo.

Tilasin sitten paikallisen Hesarinkin eli “Shanghai Dailyn” www.shanghaidaily.com paperiversion. Puoli tuntia nettitilauksen jälkeen lehden edustaja soitti ja sopi, että lähettävät juoksupojan huomenna aamupäivällä hakemaan tilausmaksua kotoamme. Että tällaiset pankkisiirtosysteemit tällä kertaa. No, mikäs siinä. Tilasin nyt aluksi vaan kokeeksi, kolmeksi kuukaudeksi, 78 numeroa hintaan 150 rämpylää eli 15 euroa.

Lisää kiinankieltä matkaajille: kun kyselet kaupassa/torilla/jossain muualla jonkin tuotteen perään ja myyjä hokee, että “meioo, meioo”, hän tietysti tarkoittaa, että “eioo, eioo”.