Meillä ei tutissut

Pakko on laittaa pari riviä maanjäristyksestä, vaikka omien jalkojen alla ei mitään tutinaa missään vaiheessa tuntunutkaan eikä täällä Nantongissa yleensä kai muutenkaan, minne saavuimme maanantaina puolilta päivin paikallista aikaa. Shanghain toimistolta kaverit soittelivat ja kertoivat, että 56. kerroksessa sijaitsevassa toimistossamme oli kyllä ollut melkoista huojuntaa tai tutinaa ja porukat olivat kipittäneet kiivaasti rappusia alas ja ulos aivan kuten monen muunkin keskustan pilvenpiirtäjän duunarit. Ja noin korkealta ei muuten ihan heti alas tullakaan, muutaman viikon takaisessa paloharjoituksessa tuli nuo raput pogottua alas, aikaa kului kymmenen minuuttia ja vielä pari päivää sen jälkeen pohkeisa tuntui, että jalkojakin on tullut käytettyä pitkästä aikaa.

Maan tasalla ihmiset eivät ilmeisesti asiaa huomanneet lainkaan. Monet jalankulkkijat olivat kuulema ihmetelleet poikkeuksellisen suurta väenpaljoutta kaduilla keskellä iltapäivää, kotijoukotkin olivat asiasta täysin tietämättömiä. Hieman erikoista on, että kiinalaiset eivät ainakaan meidän ulkkareiden kanssa ole asiaa paljon puineet tai hämmästelleet, keskenään ehkä sitten enemmänkin.

Muutoin viikko oli tavanomainen ilman mitään sen kummempaa, elämä jatkuu ja Shanghaissa ei järistyksestä ole muita merkkejä kuin uutisotsikot ja eripuolilla käynnistyneet keräykset uhrien auttamiseksi. Viikonloppu kulunee aurinkoisessa ja helteisessä säässä, lätkää tietysti seurataan nettiradion kautta ja maalikimarat katsotaan sitten jälkeenpäin Urheiluruudun nettilähetyksistä. Tomppa tuli Suomesta duunimatkalle Shanghaihin ja palaa kotimaahan ensi tiistaina, joten luultavasti lauantaina tulee piipahdettua parilla oluellakin.