Passia odottavan aika on pitkä

(Moskova 9.-13.2.2006)

Pe-la-su menivät ohi ilman sen kummempia koukeroita. Yksinkertaisesti vaan menivät. Yksin ei ole kiva olla eikä mitään tehdä eikä minnekään mennä, ei ainakaan, ulkona on liukasta ja kylmää. Aika puuduttavaa.

Maanantaina sentään pääsi taas liikkeelle. Piipahdimme saksalaisen kolleegani Bertholdin kanssa pika pikaa Balabanovossa, jonkun verran Moskovasta etelään, laittomasti, kuinkas muuten, passi kun on edelleen viranomaisilla. Sen verran oli tiivis tahti, että lounas jäi väliin ja Moskovaan palattuamme joskus viiden kuuden maissa painuimme heti samantien Cafe Pushkiniin, mikä sijaistee – kas kummaa – ihan Pushkinin aukion vieressä ja viiden minuutin patikkamatkan päästä kämpiltä. Aiemmin en ollutkaan siellä käynyt, mutta kehuja olin kuullut paljon, joten pakko oli kokeilla, vaikka kalliinpuoleiseksikin sitä on väitetty. Ja Berthold kun lupasi maksaa....

Eikä paikka pettymystä tuottanutkaan. Tyylikkäästi sisustettu, ihan oikeaan, ainakin meidän asiaa tuntemattomien mielestä, vanhaan venäläiseen tyyliin. Huonekalut olivat toki uusia, mutta vanhaan tyyliin valmistettuja, seinät katot kaikenlasita koristekuviota täynnä. Jopa lämpöpatteritkin olivat varsin koristeelliset. Tarjoulu toimi, henkilökuntaakin oli sopivasti, taustalla soi piano tai viulu sopivan hiljaa – livenä tietysti.

Sapuska oli tietysti tärkeintä. Otimme molemmat alkukeitoksi soljankat, kokemuksen mukaan kun se on ainakin minun mielestäni ehdottomasti maukkain keitto, mitä venäjältä saa ja Cafe Pushkinin versio olikin aivan erinomainen. Bertholdille tuli joku kala-annos, hyvää kuulema, ja itelleni valkkasin lampaankyljyksiä ja pilahviriisiä kasviksilla. Enpä ole niin mureaa lammasta vielä eläissäni suuhuni laittanutkaan! Ja kastike – suorastaan vei kielen mennessään. Riisi ja kasvikset olivat hauskasti paketoituja leveästä porkkanasuikaleesta taiteiltuun ”laatikkoon” jne. Jälkkäriksi riitti ihan hyvin kupillinen mustaa teetä – sitruunaviipaleella tietysti, kuten paikalliseen kulttuuriin kuuluu. Laskukin oli kyllä kohtalainen, 3400 ruplaa eli jotensakin tarkkaan 100 euroa kahdelta yhteensä. Ja votkaa ei mennyt yhtään, salille kun oli vielä tarkoitus mennä piipahtamaan. Bertholdillakin oli vain valkkarilasi kalan kanssa.

Tänään tiistaina saapui Moskovaan jonkin sortin lumipyry. Yli pariakymmentä senttiä odotettiin tavaraa tulevan ja ennustettiin pyryn olevan pahimman pariin vuoteen. Ei sitä sitten tullut kuin ehkä kymmenkunta senttiä, mutta jälki oli sen näköistä, täällä kun jo kolme senttiä lunta saa aikaan aikamoisen liikennekaaoksen.