Pippuripihvi

Alkuviikosta saatiin viimeinkin kamat Suomesta perille Shanghaihin. Vastahan niitä oli kaksi kuukautta odotettu! Homma nimittäin kulkee siten, että mukaan otettavat kamat tietty pakataan ensin Suomessa ja viedään satamaan varastoon odottamaan, kunnes olemme itse päässeet perille Shanghaihin ja täällä päässä saaneet kaikki paperihommat eli oleskeluluvat sun muut kuntoon. Tähän menee tavallisesti parisen viikkoa ja vasta sitten kamat saavat lähtöluvan. Kontin tulo Suomesta Shanghaihin meriteitse kestääkin sitten kuusi viikkoa.

Changshussa tuli sitten piipahdettua toisenkin kerran – tällä kertaa paremmalla onnella kuin edellisellä kerralla. Torstain ja perjantain välisen yön vietin Changshun upouudessa hotellissa nimeltä Tianming Grand Hotel ja aika moinen hotelli se olikin. Mulla oli varsin upea kahden hengen huone, iso kylppäri suihkulla ja ammeella, lavuaarin reunalla kaikki mahdolliset lotionit ja kylpyvaahdot, hammasharjat ja kynsiviilat sun muut putelit ja purnukat talon puolesta ja tossut vielä sängyn vieressä odottamassa. Netti kuului hintaan ja kunnollinen aamiainen myös. Hotellissa oli pari kolme ravintolaa, saunaosasto ja kuntosali, pianobaari, missä viihdyin parin kolmen Tsingtaon ajan jne. ja hinta yhdeltä yöltä vaivaiset 55 euroa!

Illalla arvoin pariinkin otteeseen, että jaksaako lähteä illalliselle jonnekin vaiko ei, nälkä kun ei pahemmin ollut. Piipahdin sitten kuitenkin muutaman korttelin päässä iltakävelyn ohessa eräässä paikallisessa ravintolassa, jossa oli tarjolla mm. paikallien versio pippuripihvistä (kuva), mikä oli kuitenkin sen verran erilainen suomalaiseen version verrattuna, että päätin tällä kertaa ottaa jotain hieman tavallisempaa.

Viikonloppuna (8.-9.3.) kevääntulo otti hieman takapakkia eikä kauan odotettuja kansituoleja päässyt vielä testaamaan. Lauantai oli varsin koleaa ja sataa tihuutti lähes koko päivän. Niinpä sitten päivä kului lähinnä laiskottelun ja shoppailun merkeissä, iltapäivällä käytiin sentään vetäsemässä koko perheen voimin Hong Mei Luulla sijaitsevassa Papas Bierstubessa kunnon schnitzelit ja aikamoiset annokset sieltä tulikin. Hintaa kertyi viideltä hengeltä mukaan lukien 3 tuoppia Bitburgeria ja viis kokista ja kerran lisäannos ranskiksia yhteensä 60 euroa eli ei mikään ihan paha hinta tuosta määrästä tavaraa, vaikka länkkäriraflat täällä tietysti ovatkin paikallisia selvästi kalliimpia.

Sunnuntaina päästiin viimein fillaroimaan ja samaan syssyyn tuli sitten kierrettyä useampikin “antiikki”huonekalukauppa, täältä kun saa todella hyvän näköisiä käsintehtyjä mööpeleitä ja muuta sisustusroinaa varsin kohtuuhintaan. Kaupatkin tuli tehtyä yhdestä matalasta mongolialaisesta antiikkilipastosta, jota voi samalla käyttää penkkinä sekä sitten toisesta normaalikokoisesta lipastosta. Toinen tuotiin kotiin jo heti eilen sunnuntaina ja toinen tänään iltapäivällä. Pienemmällä oli hintaa 150 euroa ja isommalla reilut 300. Nyt täytyykin sitten hieman säästellä, että jää käteisvaroja Pekingin reissuun, mikä olis tarkoitus tehdä pääsiäisenä.