VESSAAVVESSAAVVESSAAN!

Perjantaina 15.6. lähdimme iltapäivällä vaimon kanssa kohti Pietaria. Lapset jäivät kotiin keskenään ja osittain mummin ja ukin huostaan.

Juna saapui perjantai-iltana Pietarin Suomen-juna-asemalle nippa nappa ennen kymmentä illalla paikallista aikaa ja siitä sitten painelimme taksilla hotlaan ja sen enempää vemmeltämättä tempasimme iltapalan läheisessä saksalaistyyppisessä ravintolassa ja sitten keräämään voimia huomista varten.

Lauantaiaamuna ajelimme sitten metrolla Gostiny Dvorin asemalle ja siitä sitten saman tien Nevsky Prospektia pitkin kohti Eremitaasia ja talvipalatsia.......

Talvipalatsin liput olivat 350 ruplaa kappale eli kympin ja jos halusi ottaa kuvia, joutui maksamaan 100 ruplaa lisää. Kukaan tosin ei koskaan tarkistanut että onko tuollaista lappua vai ei. Parissa Moskovan museossa on heti ollut jolku maatuska kimpussa lappua kysymässä, jos kuvan pari otti, mutta toisaalta täällä oli niin valtavasti porukkaa, ettei varmaankaan kukaan jaksanut koko ajan juosta kameramiesten ja naisten perässä. Museosta on myös ostettavissa suomenkielinen paksu opaskirja, erittäin hyvä ja kattava sellainen, suomenkieli on kyllä toisinaan hiukan hullunkurista, hinta 310 ruplaa.

Aulassa äkkäsimme erään rouvasihmisen sininen Etumatkojen kyltti kourassa. Suomenkielinen opastettu kierros oli siis alkamassa ja päätimme vaivihkaa hivuttautua joukkoon, vaikka emme etumatkalla olleetkaan. Lippujen tarkastuksen jälkeen täti nosti kylttinsä niin korkealle kuin pystyi ja alkoi kovaan ääneen kailottaa että: ”VESSAAVVESSAAVVESSAAAAAAN!!!!!” Ja koko suomalaisporukka seurasi tätiä portaikon juurella olevaan mukavuuslaitokseen. Muut ryhmät, kiinalaiset, saksalaiset, epsanjalaiset, jenkkiläiset ja mitä niitä olikaan jatkoivat suoraan eteenpäin, mutta suomalaiset..... niinpä.... Ulkopuolellakin oli pari täysin vessakäyttöön pyhitettyä sinistä vessabussia, mutta etumatkalaisia ei siellä enää väkynyt.

Lopulta kuitenkin kiersimme paikan läpi ihan itseksemme, täti kun alkoi luoda meihin epäileviä katseita. Englannin kielisiä opastettuja porukoita oli kuitenkin sen verran paljon liikkeellä, että aina sieltä täältä sai vakoiltua hieman lisäinfoa paikasta ja paljonhan siellä tosiaan nähtävää onkin. Erilaisia taide-esineitä ja historiallisia muinaisjäänteitä ja herra ties mitä krumeluureja on kuulema yli miljoona kaiken kaikkiaan aina antiikin Kreikan ajoista saakka, vaikka joku tsaareista aikanaan pisti aika ison myyntiin silloisista kokoelmista samoin kuin bolshevikkihallistuskin aikanaan. Kokokelmia on kuitenkin täydennetty pikkuhiljaa koko ajan ja niinpä täällä taitaakin olla esim. laajin ja kattavin italialaisen taiteen kokoelma koko maailmassa, mukana on mm. da Vincia, Michelangeloa, Tiziania, Ferruccia ja mitä kaikkia niitä onkaan.

Tämän jälkeen suuntasimme kulkumme kohti Pietari Paavalin linnoitusta, mikä sijaitsee keskellä Neva-jokea Talvipalatsin takana. Heti joen toisella rannalla oli paikka, minne vastavihityt pietarilaiset tulevat skumpalle ja paiskaamaan lasinsa jokivarren kivisen aidan päällä olevaan suureen kiviseen boltsiin. Paikalla oli myös muutaman hengen orkka, joka sai vetää häämusaa lähes tauotta, sillä hääpareja valui paikalle tasaiseen tahtiin jopa niin paljon, että kivipalleron ympärillä oli välillä jonoa. Siitä sitten hissukseen eteenpäin, hotellilla pienet päikkärit ja sitten illalliselle mainioon espanjalaiseen ravintolaan.

Sunnuntaina emme sitten ennen kotimatkaa juuri muuta ehtineetkään kuin shoppailla Gostiny Dvorissa ja vähän muuallakin ja siiten olikin aika hakea kamat mukaan ja ajaa Suomen juna-asemalle. Paluumatka sujui rauhallisesti, mitä nyt venäläiset tullimiehet hieman halusivat penkoa ostoskassejamme, mutta huomattuaan, ettei meillä ole ikoneita tai mitään muutakaan vientikiellossa olevaa antiikkia tai muuta sellaista, jatkoivat matkaansa eteenpäin.