Minä ja assariyhteisö

Minulla on vihdoinkin taas työpaikka. Tai useita. Tai oikeastaan, kotini on työpaikkani.

Olen työsuhteessa Assarikauppaan. Assarikauppa on tavallaan vuokratyöfirma, mutta kuitenkin jotain aivan muuta. Sen sijaan, että minulle osoitettaisiin työpaikka ja minut jätettäisiin työpaikan vastuulle, kantaa Assarikauppa minusta vastuun. Sen sijaan, että yritys palkkaa kokonaisen tiimin, se palkkaa minut. Ja minut Assarikaupan kautta palkatessaan työnantaja saa kokonaisen tiimin. Kun yksi työnantajistani tarvitsee valokuvaajan tuotteilleen, soitan Ronille. Kun tarvitsen graafisen käppyrän, lähetän viestiä Ninalle. Minä itse olen myös osa muiden työntekijöiden tiimiä. Kun Nina tarvitsee kommentteja rakentamistaan nettisivuista, tuijotamme yhdessä lopputulosta ja hiomme yksityiskohtia. Yhteydenpitomme on verkon yli tapahtuvaa reaaliaikaista kommunikointia, fyysisiä palavereja pidämme harvoin.

On tietenkin päiviä jolloin kaipaan ihmiskontaktia. On mukava piirtää silmät päähän ja lähteä lounaalle. Pakkaan tabletin mukaan, nappaan puhelimen taskuun ja vietän toimistopäivän, tai teen työni siellä missä ihmiseni ovat. Matkabloggaajan "urakehitykseni" on siis lupaava. Ehkä pian asun Roomassa, teen suomalaisten työnantajieni toimistotyöt netin päässä, Skypen välityksellä ja sosiaalisessa mediassa. Enpä tiennyt vielä viime vuonna miten tämä näinkin perinteinen toimistotyönkuva voisi kohdallani muuttua.

Milloin työn tekeminen muuttuu?

Työn tekeminen on jo muuttunut. Työnkuvan muuttumista koskevissa keskusteluissa otetaan esiin monen alan perinteiset työnkuvat ja ajatellaan digitalisaatiota ennemmin kirosanana kuin mahdollisuutena. Moni meistä muistaa kuitenkin ajan jolloin pankeissa vierailtiin paperisen pankkikirjan kanssa nostamassa rahaa. Kun pankit siirtyivät digitaaliseen aikaan, olivat pankkivirkailijat kauhuissaan ja maailma suorastaan mullistui. Kuka meistä kuitenkaan kaipaa noita aikoja, lounastunneilla jonottamisia ja moniko pankkivirkailija haluaisi vielä käsin laskea säästöpossuun kertyneet kolikot? Työelämän muutoksesta puhutaan juuri nyt, vaikka muutos on lähtenyt liikkeelle jo kauan aikaa sitten.

Kymmenen vuotta sitten ei ollut Facebookia, eikä 20 vuotta sitten internetiä sellaisessa käytössä kuin nyt. Tänään kuitenkin minä saan osan palkastani työskentelemällä mm. Facebook-mainonnan & - viestinnän parissa.Missä olemme kymmenen vuoden päästä, mitä työn tekeminen silloin on?

Termiä diginomadi käytetään laajalti näinä päivinä etätyöstä puhuttaessa, mutta kuten yksi esimiehistäni, Rasmus Roiha twiittasi..

Voitaisko sanasta "etätyö" jo luopua? Työ on asia joka tehdään, ei paikka minne mennään. Työ on työtä. #työ #2015 https://t.co/xX3XZUQmdj

— Rasmus Roiha (@rasmusroiha)

Digitaalisissa assistenttipalveluissa rikotaan perinteisiä käsityksiä työstä, työpaikasta, yhteisöstä ja työn tekemisen metodeista. Yksi henkilö voi työskennellä samaan aikaan monen yrityksen tehtävissä, kotisohvalta kellonajasta riippumatta. Töitä tehdään tilauksesta ja mikäli laatu ei asiakasta miellyttäisi, sitä ei osteta samalta tekijältä uudelleen. On pakko olla hyvä. Erinomainen. Työn laatua ei mitata enää toimistolla viettämieni tuntien perusteella, vaan tekemäni työn laadun ja tuloksen teon mittareilla. Eikä kukaan laske kuinka monta kertaa olen käynyt tupakalla.

Anna Perho avasi kirjoituksessaan 31.12.2015 digitaalisten assistenttipalveluiden tarvetta ja joustavuutta verrattuna TE-keskusten usein pienyrittäjälle turhan joustamattomaan malliin. (Kirjoituksessa mainittu Elisa työskenteli Anna Perholle Assarikaupan kautta.)

Lukuvinkiksi heitän tähän myös Intellectual Transit Zonen kirjoituksen Work as an Investment, uusi ratkaisu digitalisoituvaan työelämään.

Työajat ja työpaikka

Työskentelen mm. Ohjelmistoyrittäjissä tapahtumajärjestäjänä, soMen parissa sekä pyöritän jäsenistön asioita. Meillä on yksi toimistopäivä viikossa, muutoin saan suorittaa työni sieltä käsin mistä haluan, sellaisissa verkkareissa kuin haluan. Data on internetissä ja palvelimilla, sen sijainti ei vaadi minulta klo 8-16 toimistolla kökkimistä. Suurin osa tapahtumajärjestämisestä tapahtuu niin ikään sähköpostitse kuin puhelimitsekin.

Markkinointi taas on luovaa työtä. Se ei ole sidottu kellonaikoihin, eikä paikkoihin. Luovaa työtä ei voi pakottaa tapahtumaan toimistoaikoihin, eikä tietyissä paikoissa. Sänkyni vieressä on muistiinpanovälineet ja tabletti, saatan kirjata ajatuksia ylös mieheni katsellessa illan elokuvaa.

"Luovilla toimialoilla työaikojen kyttääminen ei toimi. Työntekijöiden pitäisi pystyä vapaasti sopimaan työajasta ja -määrästä sekä lomista. Näissä töissä oivallus suihkussa voi olla arvokkaampi kuin kaksi viikkoa toimistolla."

- Rasmus Roiha

Siinä missä työntekijä kaipaa työaikojensa ja työnkuvansa vapauttamista, nousee esiin myös tietenkin vastuu vapaudesta.

Puhuisin tässä yhteydessä hyvästä johtajuudesta, siitä miten työntekijään sitoudutaan, työn tekemisen ja luottamussuhteen tukemista. Assarikaupan mimmeille monipuolinen työhistoriani sekä projektiluontoiset/määräaikaset työsuhteeni eivät olleet kauhistus, vaan todiste siitä että työn tekeminen maittaa, kokemusta on kertynyt ja että olen sopeutuvainen muuttuviin tilanteisiin.

Kuten alussa mainitsinkin, perinteisen vuokratyöpaikan sijaan minua ei jätetä työnantajani vastuulle, vaan assarikaupan omistajat ovat vähintään viikoittain, yleensä jopa päivittäin yhteydessä superassareihinsa. Varmistetaan, että työntekijä jaksaa ja osaa. Varmistetaan, että kemiat osoitetulla työpaikalla toimivat. Huolehditaan, että töitä on riittävästi tai ettei sitä ole liikaa. Räätälöidään työnantajalle se oikea tekijä, räätälöidään työntekijälle oikea työpaikka. Se paikka missä viihdyn ja se työtehtävä missä olen hyvä. Hyvään työsuhteeseen on helppo sitoutua ja olla uskollinen, tehokas ja tuottava. Työssä jaksamisesta tulee yksi osa palkkaa.

Voisiko koulumaailma muuttua myös?

Peräänkuuluttaisin myös oppimisprosessien muuttamista. Toinen pojistani opiskelee sähköasentajaksi perinteisin keinoin ammattikoulussa, mutta esikoiseni opiskelee näyttömuotoisesti ja (etä)tehtävien kautta kohti kaupallista tutkintoa. Hänen tapansa oppia on tehokkaampi ja nopeampi ilman luokkaympäristöä, sekä hänelle ennestään tuttujen ja helppojen asioiden pakollista läpikäymistä. Erilaiset oppijat pitäisi tulevaisuudessa (ja jo tänään) huomioida koulumaailmassa monipuolisemmin, olipa sitten kyse oppimisvaikeuksista tai nopeammasta kyvystä oppia annettua tietoa.

Superassari Milja

------------------------------------

SuperAssarit ovat Wannadon aikaan ja paikkaan sitoutumattomia työelämän vapaustaistelijoita ja ongelmien ratkaisijoita. Multityötä tekevä Wannado Oy on Irina Viitalan ja Anna Degerholmin yhdessä, vuonna 2011 perustama SuperAssariyhteisö, johon kuuluu yli 20 markkinointiviestintään, tehtävien digitalisointiin, tapahtumatuotantoon ja sihteerityöhön erikoistunutta ketterää tekijää. www.wannado.fi #SuperAssarit

Lisää aiheesta:

Luovilla toimialoilla kyttääminen ei toimi - HS

8 myyttiä työstä / Suomalainen on ahkera työntekijä - Yle Areena

Työelämän kokeilu ohjelmistoalalla