”Jos ihminen miettii asioita uupuneena ja tylsistyneenä työpöytänsä ääressä, hän on ahkera. Jos hän menee miettimään asioita jäätelötötterö kädessä torille, hän lintsaa.”
Näin yrittäjä ja luovuusguru Saku Tuominen tiivistää perinteisen käsityksen hyvästä ja huonosta työntekijästä Kodin Kuvalehden haastattelussa. Ei ole tärkeää se, saatko jotain aikaiseksi vai et, kunhan pysyttelet visusti työpaikan seinien sisäpuolella. Sieltä poikkeaminen on lintsaamista, huijaamista ja suoranaista laiskottelua, johon ahkera ja kuuliainen työntekijä ei sorru koskaan.
Tuomisen ydinajatuksiin hyvästä työkulttuurista kuuluvat kaksi vahvaa kohtaa, joihin toivoisi törmäävänsä useamminkin:
- Työaikojen poistaminen, jolloin painoarvo on työn tuloksella. Työntekijä voi aivan hyvin saada loppuviikon vapaata, jos annettu työtehtävä on valmis keskiviikkona. Ei ole mitään järkeä istuttaa työntekijää toimettomana paikoillaan työn valmistuksen jälkeen vain siksi, että ”kun aina on tehty näin”. Tämä sivuaa seuraavaa kohtaa, joka on
- Työpaikalla lorvimisen vaatimuksen poistaminen sekä työn järkevä rytmittäminen. Ei kytätä ja vainoa aikuisia ihmisiä siitä, että ovatko he varmana paikalla ja puurtamassa. Työpaikka ei ole koulu, jossa on läsnäolopakko, eivätkä esimiehet opettajia, jotka silmä kovana vahtaavat, että jokainen pysyy pulpetissaan vaaditun ajan eikä poistu koulualueelta ennen virallista koulupäivän päättymistä.
Me Assarikaupassa olemme ottaneet nämä Tuomisen esiin nostamat asiat käyttöön jo ajat sitten. Läsnäolopakkoa ei ole, työn lopputulos on aikaa tärkeämpi, jokainen johtaa itseään tiimi taustatukenaan ja jos jäätelötötterö kädessä torin laidalla istuen saa parhaimmat ideat, työntekijää innostetaan myös menemään sille jäätelötötterölliselle. Työntekijöillemme on tyypillistä se, että päivä rytmittyy omiin pieniin hetkiin, jolloin aivot nollataan työstä, kuten kävelyretket, salille meneminen, lasten kanssa puuhastelu tai vaikka päivätorkut. Tyypillistä myös on, että työtoveri kertoo innostuneena keksineensä loistoidean tämän perinteisen työkulttuurin hirveästi paheksutun ”lintsaamisen” aikana. Näitä hyviä ideoita jaetaan sitten kaikkien kesken, joten jokainen työpaikallamme hyötyy siitä, että toinen uskaltaa ottaa rennosti ja tehdä töitä itselleen sopivammalla tavalla.
Me olemme ylpeästi yksi Suomen harvoista työpaikoista, joissa työntekijä saa ”lintsata” jäätelötötterönsä kanssa. ”Lintsannut” ja jäätelöstään nauttinut työntekijä, jota ei kytätä ja johon osoitetaan näin luottamusta kuten tervejärkiseen, itsenäiseen aikuiseen, palaa mielellään työtehtävänsä ääreen ihan omatoimisesti jäätelön mutustettuaan – virkistyneenä ja täynnä uusia ideoita.
- Superassari Maarit
------------------------------------------- SuperAssarit ovat Wannadon aikaan ja paikkaan sitoutumattomia työelämän vapaustaistelijoita ja ongelmien ratkaisijoita. Multityötä tekevä Wannado Oy on Irina Viitalan ja Anna Degerholmin yhdessä, vuonna 2011 perustama SuperAssariyhteisö, johon kuuluu yli 20 markkinointiviestintään, tehtävien digitalisointiin, tapahtumatuotantoon ja sihteerityöhön erikoistunutta ketterää tekijää. www.wannado.fi #SuperAssarit
Joitakin vuosia sitten puhuttiin paljon downshiftauksesta. Varsinkin nuoret, koulutetut kaupunkilaiset halusivat päästä irti kovien vaatimusten työelämästä ja lähtivät reppureissaamaan Aasiaan tai omavaraistalouteen maaseudulle.
Downshiftaajat halusivat yhteiskunnassa olleiden kovien arvojen, suorittamisen ja materialismin tilalle merkitystä ja aikaa tärkeiksi kokemilleen asioille: ihmissuhteille, terveydelle ja harrastuksille. He olivat kyllästyneitä ylitöiden tekemiseen ja siihen, että kalliilla asuntolainalla hankituissa hienoissa kodeissa ehti vain käydä kääntymässä. Lehdissä ilmestyi paljon juttuja ”oravanpyörästä hypänneistä” ihmisistä. Joidenkin tarinat olivat onnellisia ja tavoitteet olivat toteutuneet, joillekin kaiken taakse jättäminen ei ollutkaan onnistunut ratkaisu. Hengailu kaukomaiden paratiisirannoilla päivästä toiseen ei luonutkaan parasta elämän sisältöä.
Tosiasiassa täysi downshiftaus ja työelämän taakse jättäminen on taloudellisesti vaikeaa monelle. Jostain täytyy saada rahaa elämiseen. Toki uusi vähemmän materiaan keskittyvä elämäntapa vaatii vähemmän rahaa, mutta täysin ilman tuloja on vaikea elää.
Viime vuodenvaihteessa Helsingin Sanomat otti pääkirjoituksessaan esiin uuden termin, downgreidauksen. Tietotekniikan maailmassa downgreidaus tarkoittaa vastakohtaa upgreidaukselle eli päivitykselle tai parannukselle, vaihdolle uudempaan malliin. iPhone 7:n sijaan tyydytään aiempaan, vanhempaan malliin, jossa on vähemmän ominaisuuksia.
Työelämässä downgreidaus on downshiftauksen sukulainen.
Se tarkoittaa sitä, että suunta uralla ei ole aina eteen- ja ylöspäin, paremmin palkattuihin korkeamman aseman tehtäviin. Vaativimmissa tehtävissä nimittäin työmäärä voi olla isompi, täytyy olla tavoitettavissa jatkuvasti, ja työtehtävistä osa voi olla epämiellyttäviä ja kuormittavia. Yt-neuvotteluissa voi joutua irtisanomaan omia työtovereita. Sen sijaan downgreidaaja tyytyy vähempään, päivittää tittelinsä vaatimattomampaan versioon. Hän saattaa pysyä vanhassa työnantajaorganisaatiossaan, mutta siirtyä vähemmän vaativiin tehtäviin. Uusi downgreidaajan paikka työelämässä voi perustua myös esimerkiksi harrastukseen tai työntekijän arvomaailman parempaan toteutumiseen. Suunta voi siis olla entisestä asemasta alas- tai sivullepäin. Samalla elämässä jää paremmin tilaa myös muulle kuin työelämän vaatimuksille. Hesari kirjoittaa asiasta sanoin:
”Askel alaspäin voi olla samalla menoa eteenpäin. Voi olettaa, että rennommalla otteella ja tyytyväisemmällä mielellä saa myös enemmän aikaan jossain toisaalla.”
Siinä downgreidaaja poikkeaa downshiftaajasta, että hän ei edes pyri jättämään työelämää kokonaan taakseen. Realistisempi ajatus taloudellisesti siis. Tuohan työ myös valtavasti merkitystä, sosiaalisia suhteita ja mahdollisuuden toteuttaa itseään.
Wannadossa työntekijöiden on mahdollista joustavasti vaikuttaa työmääräänsä, ja teemme paljon etätöitä. Osa porukastamme tekee hommia oman yrityksen kautta. Meillä on siis mahdollista olla merkitystä ja sopivaa työtahtia hakeva downgreidaaja. Toisaalta on mahdollista myös tähdätä kovaan kehittymiseen.
Puhutaanpa downshiftauksesta tai -greidauksesta, molemmat ajatusmaailmat ovat yleisiä nuorten joukossa. Perinteinen työn merkitys menee – noh, alaspäin. Tulevaisuudessa työnantajien tulee löytää uusia tapoja motivoida alaisiaan palkan ja tittelien sijaan.
- SuperAssari Veera
-------------------------- SuperAssarit ovat Wannadon aikaan ja paikkaan sitoutumattomia työelämän vapaustaistelijoita ja ongelmien ratkaisijoita. Multityötä tekevä Wannado Oy on Irina Viitalan ja Anna Degerholmin yhdessä vuonna 2011 perustama SuperAssariyhteisö, johon kuuluu yli 20 markkinointiviestintään, tehtävien digitalisointiin, tapahtumatuotantoon ja sihteerityöhön erikoistunutta ketterää tekijää. www.wannado.fi #SuperAssarit
Minä teen näitä molempia jo nyt, toista SuperAssarina ja toista vapaaehtoistyönä. SuperAssarina työtehtäväni ei tule suoraan yhdeltä asiakkaalta, vaan usealta asiakkaalta, joita SuperAssari auttaa kollegoidensa kanssa. Tehtävät jaetaan firmassamme sen mukaan, kuka on asiakkaan tarpeisiin parhaiten soveltuva tyyppi – minulle esimerkiksi tyrkätään kaikki perinteistä kuvitusta vaativat tehtävät, kun taas toinen työkaveri handlaa taloushallinnon tehtävät ja kolmas kurittaa koodin kohdilleen. Työt tehdään etänä, toimistolla tai asiakkaan osoittamassa pisteessä, asiakkaan ja työtehtävän tarpeiden mukaisesti. Itse työskentelen puhtaasti etänä, kotisohvaltani käsin.
Vapaa-ajallani kotisohvalta matkaan lähtevät myös tekstikäännökset tutkimuslaitokselle Yhdysvaltoihin, paitojen designit texasilaiselle punk-bändille ja uutiskoosteet Uuteen-Seelantiin miekkavalaiden suojeluyhdistykselle. Pohdin juuri paraikaa vapaaehtoisia kirjoitustehtäviä yhdysvaltalaiselle hyvinvointisivuston blogille sekä sitä, ottaisinko yhteyttä australialaiseen kenguruiden suojeluohjelmaan kysyäkseni, olisiko heillä vapaaehtoistyötä kirjoituspuolella. Minulle koko maailma on työpaikka, jossa tehtäviä, kontakteja ja kokemusta voi tulla mistä päin maailmaa tahansa – juuri viime viikolla brittiläinen hyväntekeväisyysjärjestö haki sosiaalisen alan projektipäällikköä maailmanlaajuisella haulla, joka kantautui minunkin tietoisuuteen. Työnantajat ja asiakkaat eivät rajoitu enää nykyään vain kotimaan sisälle, eivät edes yksityisen ihmisen elämässä – aivan, kuten työkään ei tulevaisuudessa rajoitu yhteen osaamisalueeseen tai työn suorituspaikkaan.
Ilolla voinkin todeta, että SuperAssarit ovat lähteneet liikkeelle uuden työn kuvalla jo ennen EK:n visioita tulevaisuuden työstä.
Sillä SuperAssarit ovat aina askeleen edellä muita.
- SuperAssari Maarit
-------------------------------------- SuperAssarit ovat Wannadon aikaan ja paikkaan sitoutumattomia työelämän vapaustaistelijoita ja ongelmien ratkaisijoita. Multityötä tekevä Wannado Oy on Irina Viitalan ja Anna Degerholmin yhdessä, vuonna 2011 perustama SuperAssariyhteisö, johon kuuluu yli 20 markkinointiviestintään, tehtävien digitalisointiin, tapahtumatuotantoon ja sihteerityöhön erikoistunutta ketterää tekijää. www.wannado.fi #SuperAssarit
Wannadon assarikaupassa suurin osa työstä tehdään etätyönä. Meillä on myös viihtyisä toimisto, joten tämä ei ole pakkotilanne, vaan tietoinen valinta, jonka myötä tiimimme työskentelee tehokkaammin ja motivoituneemmin.
Miten tuottavuus muka paranee etätöissä? Monestakin syystä. Työmotivaatio lisääntyy, kun huomioidaan työntekijöiden toiveet ja tarpeet ja annetaan yhtä aikaa vapautta ja vastuuta. Ennen kaikkea työrauha lisääntyy huomattavasti. Mutta miten sen saa oikeasti toimimaan? Tärkein asia on kommunikaatio, johon etätiimeissä kiinnitetään huomattavasti enemmän huomiota kuin tavallisissa toimistoyhteisöissä, ja sitä pystyy hallinnoimaan, jokainen itse.
Otetaanpa esimerkki elävästä elämästä, tilanteesta jossa itsekin olen aiemmissa työpaikoissani monesti ollut. On tavallinen toimisto, jossa työskentelee parikymmentä ihmistä. Sinun täytyy nyt keskittyä, oli kyse sitten tekstin tuottamisesta, kaavojen tarkistamisesta, koodaamisesta, taloushallinnosta tai grafiikasta. Vaikka oikeasti olet iltaihmisiä, tämä täytyy tehdä nyt toimistoaikana, ja istut siinä työpöytäsi ääressä. Kollega tarvitsee apuasi ja koputtaa oveen. Kysymys liittyy ihan toiseen asiaan. Kerrot vastauksesi ja palaat työsi pariin – ja olet täysin unohtanut mihin jäitkään. Haparoit hetken ja haet kahvia. Jäät suustasi kiinni, nauratte ääneen ja joku sulkee toimistonsa oven ärtyneenä häiriöstä. Kaikkiaan orientoituminen takaisin työsi pariin kestää ainakin kymmenen minuuttia.
Kun haluan työskennellä keskittyneesti, menen sinne, missä ei ole ketään. Tätä tekstiä kirjoitan toimistolla, jossa ei ole ketään muita, koska kaikki ovat etätöissä tai missä nyt ovatkin. Samaan aikaan todennäköisesti puhelimessa odottaa pikaviestejä ainakin kolmelta eri tiimimme jäseneltä, sekä tietenkin kymmenisen hauskaa juttua Slackin #vesiautomaatti –kanavalla. Se on ihan ok. Ne viestit nimittäin eivät häviä sieltä minnekään. Kukaan ei keskeytä minua, ellen erikseen anna heidän tehdä niin.
Kun sitten lopulta saan tämän tekstin kirjoitettua, lähetän sen parille tiimin jäsenelle kommentoitavaksi ja oikoluettavaksi. Katson sitten saapuneet viestit. En ole missannut yhtään mehevää juorua tai hauskaa vitsiä, pystyn vastaamaan jokaiselle tiimin jäsenelle keskittyneesti ja ilman ärtymystä siitä, että olin juuri tekemässä jotain ihan muuta. He lukevat vastaukseni silloin, kun se heidän elämäänsä ja työtehtäviin sopii. Jokainen tiimissä kommunikoi, välittämättä siitä, kuinka sosiaalisia ja ulospäin suuntautuneita, tai mahdollisesti introvertteja he ovat. Kirjoittaminen kun ei ole naamalaji. Jokainen voi osallistua keskusteluun, vaikkei juuri oikealla hetkellä ollutkaan hakemassa sitä kahvia. Ja ikävinä hetkinä sitä omaa pahantuulisuutta ja ärtyneisyyttä on vaikeampi tartuttaa muihin, ainakaan vahingossa.
Maailmalla on loistavia esimerkkejä tiimeistä, joissa on tehty etätyötä jo vuosia, ihan kuten meillä Wannadossa. On ollut erittäin mielenkiintoista huomata, kuinka yritykset kuten Zapier ja GitHub, ovat tulleet aivan samoihin johtopäätöksiin kuin mekin olemme: Teknologialla pystyy parantamaan kommunikaatiota ja se mahdollistaa erilaisten ihmisten toimimisen tiimissä paremmin kuin perinteinen toimistotyöntekomalli.
Toki tarvitsemme myös päiviä, jolloin tapaamme kasvotusten. Niistä päivistä kumpuaa ideoita, ja ne vievät yritystä eteenpäin. Itse olen vienyt tämän siihen pisteeseen, että kun tapaan kollegan, sillä päivällä on jokin aihe. Tänään iltapäivällä pohdimme asiakashallinnan prosesseja, huomenna taas osaamisenhallintaa. Jos jokin tehtävä liittyy näihin asioihin, laitan sen sille päivälle todo-listalle. Kun aivoni ovat jo HR-asennossa, ei niitä kesken kaiken kannata vaihtaa miettimään talouslukuja.
Etätyö ei ole perinteisissä toimistoissa olevien toimintamallien siirtämistä kotitoimistolle. Kun etätyö on oikeasti mietitty, se toimii, ja se pesee tehokkuudessa vanhan toimistotyömallin mennen tullen.
- SuperAssari Anna
------------------
SuperAssarit ovat Wannadon aikaan ja paikkaan sitoutumattomia työelämän vapaustaistelijoita ja ongelmien ratkaisijoita. Multityötä tekevä Wannado Oy on Irina Viitalan ja Anna Degerholmin yhdessä, vuonna 2011 perustama SuperAssariyhteisö, johon kuuluu yli 20 markkinointiviestintään, tehtävien digitalisointiin, tapahtumatuotantoon ja sihteerityöhön erikoistunutta ketterää tekijää. www.wannado.fi #SuperAssarit
Johtajan tehtävä on näyttää suuntaa ja raivata esteitä, antaen työntekijän omalle kyvylle tilaa, sillä jokaisella on oma kykynsä, jota johtajankin tulisi työelämässä vaalia. Sama kaava pätee myös yhteiskunnalliseen johtamiseen, sillä Kokoomuksen kansanedustajan Elina Lepomäen näkökulmasta yhteiskunta on me ihmiset, eikä siihen tarvita niin paljoa julkista valtaa kertomaan, mitä kunkin pitäisi tehdä. Yhteiskunnallisessa ja yrityksellisessä johtamisessa kaikkein tärkeintä on, että mennään pois tieltä. Annetaan ihmisille mahdollisuus elää omaa elämäänsä niin kuin he haluavat ilman, että samalla rajoitetaan muiden vastaavaa oikeutta.
Poliitikan ja maailman nykyisen kentän tapahtumia seuratessa mieleen kuitenkin voi nousta kysymys siitä, onko demokraattinen johtajuus kriisissä. Asiasta oli huolissaan F-securen perustaja Risto Siilasmaa, joka keskusteli yhteiskunnallisesta johtajuudesta yhdessä Lepomäen kanssa SuomiAreenan JohtajuusAreenalla.
Edustuksellisen demokratian tehtävä on jalostaa tietoa ja tehdään sen pohjalta päätöksiä – ja nimenomaan tehdään niitä päätöksiä. Vastaavasti on kysyttävä mitkä taas ovat niitä asioita, jotka ovat julkisen päätösvallan alla. Yhteiskunnan tehtävänä on luoda puitteet, jotta tulevaisuus voi tulla sellaisena kuin se tulee ja ihmiset pärjäävät siinä, joskaan yksittäinen poliittinen päättäjä ei voi tietää tavallisia ihmisiä paremmin mihin tulevaisuus on menossa.
Kääntöpuolena sille, ettei johtaja tiedä mihin maailma on menossa, on käpertyminen helposti sisäänpäin, jolloin ei muuteta mitään, vaikka olisi parempia valmistautua niihin mahdollisiin tulevaisuuksiin ja pyrkiä varmistamaan se, että tapahtuipa mitä tahansa me tulemme pärjäämään. Valmistautumiseen kuuluu aina jonkinlaisia muutoksia, myös yksilötasolla. Se vaatii kehittymistä sekä yksilöiltä että valtiolta, uskallusta lähteä sellaisiin suuntaan, jota ei ehkä ajatellut, mutta joka kehittää yksilöä tai valtiota eteenpäin pitkällä tähtäimellä.
Hyvä johtaja ei karta päätöksentekoa
Siilasmaan mukaan johtajuuden voi jakaa kahtia: Osaltaan se avoimuutta, varmistumista siitä, että ihmisillä on järkevää tekemistä ja he ovat motivoituneita ja tyytyväisiä, ja että yhtiö menee järkevään suuntaan. Toisaalta johtajuus on päätöksentekoa, koska sitä ei voi täysin delegoida. Yhteiskunnassa ja yrityksissä on todella tärkeitä asioita, joita ei voi antaa jollekin konsultille tai investointipankkiirille päätettäväksi, koska se ei ole vastuun kantamista. Asiaan pitää perehtyä itse niin hyvin, että tietää mikä on paras ratkaisu ja miksi. Poliitikkojen pitäisi toimia samalla tavalla.
Lepomäki sinänsä olisi sitä mieltä, että meidän edustuksellisen demokratian luonnetta voitaisiin pohtia, esimerkiksi mitä, jos kansanedustajan työ olisi vain osa-aikaista. Kansanedustaja olisi toisella jalalla firmassa töissä ja näkisi, missä se arvo oikeasti syntyy; minkälainen on innovaatio, minkälainen mahdollista vastakkainasettelua työelämässä nykyään on, ja suodattaisi jatkuvasti tästä tietoa omaan päätöksentekoonsa. Samalla se pistäisi pohtimaan ovatko kaikki eduskunnassa tehtävät lait välttämättömiä.
Julkinen valta päättää yksilön puolesta, mutta mitä?
Todennäköistä on, että maailma ja sitä kautta työelämä tulee muuttumaan seuraavan kymmenen vuoden kuluessa yksittäisen, keskimääräisen työntekijän kannalta enemmän kuin viimeisen 20-30 vuoden aikana. Se, millä tavalla Suomen poliittinen päätöksenteko luo viitekehyksiä ja edellytyksiä suomalaiselle yritykselle sekä suomalaisille työntekijöille menestyä tässä tulevaisuuden maailmassa, on ratkaisevassa roolissa.
Lepomäen mukaan yhteiskunnan tulisi antaa ihmisille ja yrityksille enemmän tilaa. Pyrittäisiin luomaan kehikko, jossa ihmisellä on hyvä olla, hänestä otetaan aina koppi – joka on hyvinvointivaltion tehtävä silloin, kun tapahtuu jotain ennakoimatonta – mutta ei pyritä kertomaan ihmisten puolesta mihin tämä maailma olisi menossa tai mihin Suomen pitäisi olla menossa. Johtajuus on sitä, että pyritään koko ajan tiettyyn suuntaan, mutta raivataan esteitä ja haetaan päivittäisiä ratkaisuja. Lepomäki kokee, että Suomella on vielä tekemättä yksi tärkeä tehtävä; päättää, mitkä ovat ne tehtävät, joita julkisen vallan tulee ihmisten puolesta tehdä.
- Superassari Maarit
------------------
SuperAssarit ovat Wannadon aikaan ja paikkaan sitoutumattomia työelämän vapaustaistelijoita ja ongelmien ratkaisijoita. Multityötä tekevä Wannado Oy on Irina Viitalan ja Anna Degerholmin yhdessä, vuonna 2011 perustama SuperAssariyhteisö, johon kuuluu yli 20 markkinointiviestintään, tehtävien digitalisointiin, tapahtumatuotantoon ja sihteerityöhön erikoistunutta ketterää tekijää. www.wannado.fi #SuperAssarit
”Organisaation tärkein tavoite on poistaa ihmiseltä esteet onnistumiseen”, näin totesi Vincitin toimitusjohtaja Mikko Kuitunen SuomiAreenan Johtajuusareenan keskustelupaneelissa, jossa pohdittiin, kuinka suomalaista työkulttuuria voidaan kehittää johtajuuden kautta. Kuitusen mukaan yrityksen menestymiseen ei oikeastaan edes tarvita muuta kuin työntekijöiden huomioiminen. Pelkästään tällainen huomioiminen tuo yritykselle työntekijän vapauteen käytetyn panoksen takaisin tämän motivoitumisena ja uskollisuutena. Hyvin motivoinut työntekijä, joka kokee tulevansa huomioiduksi ja ymmärretyksi johdon tasolta, on myös uskollinen työntekijä, joka tahtoo antaa parastaan sille firmalle, joka uskoo ja luottaa häneen.
Vastuu ja vapaus eivät kulje – vieläkään - yrityksissä niin käsi kädessä kuin syytä olisi. Yleensä johto antaa työntekijöilleen paljon vastuuta ja myös odottaa sitä, mutta vastapainoksi työntekijä ei kuitenkaan saa vapautta valita itselleen sopivinta työskentelytyyliä tuon vastuun täyttämiseksi. Organisaatioissa puhutaan paljon osallistavasta johtamisesta ja siitä, että koko tiimi pitäisi saada mukaan tärkeisiin asioihin, mutta arjen tasolla ei monesti olekaan enää aikaa tai mielenkiintoa konkreettiseen osallistamiseen. Tällöin lipsahdetaan herkästi vanhakantaiseen johtamiseen, jossa ihmisiä johdetaan kontrolloimalla ja vahtimalla. Edes tieto siitä, että parempia tuloksia saadaan sillä, että tavoite ja suunta ovat selvät ja sitä kautta annettaan työntekijälle niin paljon vapautta ja mahdollisuutta toteuttaa tavoitetta haluamallaan tavalla, ei riitä kumoamaan tätä vanhaa johtamistapaa monessakaan tilanteessa.
Suomessa johtaminen polveutuu pitkälle sotajohtamisesta ja sotahistoriasta, jossa kriisiajan johtamisen välttämättömyys on, että ihmiset saadaan tekemään vaadittu asia mukisematta ja ilman omia mielipiteitä. Nykymenossa nämä johtamistavat ovat jo aikansa eläneitä. Olisi korkea aika johtaa muullakin kuin pakolla, koska ihmiset ovat erilaisia. Työntekijät tarvitsevat erilaista apua, tukea ja kannustusta, jotta heidän työntekonsa olisi esteetöntä. Tämä vaatii johtajalta aikaa kuunnella ja paneutua työntekijöihinsä, joskin helpoiten asia järjestyisi sillä, että pomo kysyisi työntekijöiltään suoraan ”Miten sinä tekisit tämän? Mikä on sinun tapasi toimia, ajatella, ratkaista?” Tätä kysytään harmillisen vähän.
Onko kyseessä sitten luutunut johtamiskulttuuri vai suoranainen laiskuus – helpommallahan pääsee yksinvaltiaana – sitä sopii jokaisen pohtia.
- Superassari Maarit
------------------
SuperAssarit ovat Wannadon aikaan ja paikkaan sitoutumattomia työelämän vapaustaistelijoita ja ongelmien ratkaisijoita. Multityötä tekevä Wannado Oy on Irina Viitalan ja Anna Degerholmin yhdessä, vuonna 2011 perustama SuperAssariyhteisö, johon kuuluu yli 20 markkinointiviestintään, tehtävien digitalisointiin, tapahtumatuotantoon ja sihteerityöhön erikoistunutta ketterää tekijää. www.wannado.fi #SuperAssarit
Projektien kokoonpanot vaihtuvat lennosta ja asiakkaita palvelee se työntekijä, joka on tehtävään pätevin.
Meillä työntekijä ei jää asiakkaan ja ongelmien kanssa yksin. Työtä tehdään pareittain, ja tiimistä saa avuksi erityisosaamista.
Superassarit tekevät sitä, mihin asiakkaan rahkeet eivät riitä.
Muun muassa näillä sanankäänteillä Keski-Uusimaa kuvaili Assarikauppa Wannadon visionäärin, Irina Viitalan, haastattelua Assarikaupan toiminnasta.
Wannadon tekemisistä ollaan siis selkeästi kiinnostuttu ja osaltaan tästä kertoo myös se, että meidät löytää esimerkkiyrityksenä Aalto-yliopiston kansainvälistymiskoulutuksesta. Koulutuksessa pohditaan Assarikaupan konseptin viemistä ulkomaille ja sen toimivuutta Suomen rajojen ulkopuolella. Myös Työ- ja elinkeinoministeriön barometri näyttää vihreää valoa Assarikaupan kaltaisille, digitaalisesti suuntautuneille, aivan uudenlaista työtä ja palvelua tarjoaville pk- yrityksille, kun puhutaan tulevaisuuden näkymistä vahvasti muuttuvilla työmarkkinoilla.
Olemme siis edelläkävijöitä, me tämänhetkinen 15 hengen työyhteisö, johon odotetaan lisää kasvua ja uusia työntekijöitä, koska myös asiakkaat ovat hoksanneet hiljalleen, että ”hemmetti, tämähän on hyvä järjestely!” Aika monelle Assarikaupan konsepti on vielä täysin uutta, lähes ennenkuulumatonta, ja yrittäessäni itsekin selittää lähipiirille mitä teen, vastaukseksi tulee lähinnä kysymyksiä, että ”ai onks se vuokratyöfirma?” No ei, ei ole. Ei tosiaankaan. Ihan oikea firma, oikeilla työntekijöillä, josta henkilöstö lähtee assistentiksi asiakkaalle tämän haluamaan tehtävään asiakkaan haluamaksi ajaksi. Asiakas kirjaa meille pääkohdat ja tehtävät haluamallaan tavalla, ja me toteutamme sen tiiminä, tehtävään pätevimmän superassarin johdolla. Assari voi tehdä työnsä vapaasti vaikka kotisohvalta hyvien digiyhteyksien päästä, jos asiakas ei välttämättä halua assaria vierelleen – jos haluaa, sekin onnistuu (itsekin juuri Savon suunnalta tätä naputtelen).
Irina Viitalan haastattelu on luettavissa kokonaisuudessaan Keski-Uusimaan verkkolehdestä. Käypä kurkkaamassa ja ota sen jälkeen vielä lähemmin selvää keitä me olemme.
- Superassari Maarit
------------------------ SuperAssarit ovat Wannadon aikaan ja paikkaan sitoutumattomia työelämän vapaustaistelijoita ja ongelmien ratkaisijoita. Multityötä tekevä Wannado Oy on Irina Viitalan ja Anna Degerholmin yhdessä, vuonna 2011 perustama SuperAssariyhteisö, johon kuuluu yli 20 markkinointiviestintään, tehtävien digitalisointiin, tapahtumatuotantoon ja sihteerityöhön erikoistunutta ketterää tekijää. www.wannado.fi #SuperAssarit
Minulla on vihdoinkin taas työpaikka. Tai useita. Tai oikeastaan, kotini on työpaikkani.
Olen työsuhteessa Assarikauppaan. Assarikauppa on tavallaan vuokratyöfirma, mutta kuitenkin jotain aivan muuta. Sen sijaan, että minulle osoitettaisiin työpaikka ja minut jätettäisiin työpaikan vastuulle, kantaa Assarikauppa minusta vastuun. Sen sijaan, että yritys palkkaa kokonaisen tiimin, se palkkaa minut. Ja minut Assarikaupan kautta palkatessaan työnantaja saa kokonaisen tiimin. Kun yksi työnantajistani tarvitsee valokuvaajan tuotteilleen, soitan Ronille. Kun tarvitsen graafisen käppyrän, lähetän viestiä Ninalle. Minä itse olen myös osa muiden työntekijöiden tiimiä. Kun Nina tarvitsee kommentteja rakentamistaan nettisivuista, tuijotamme yhdessä lopputulosta ja hiomme yksityiskohtia. Yhteydenpitomme on verkon yli tapahtuvaa reaaliaikaista kommunikointia, fyysisiä palavereja pidämme harvoin.
On tietenkin päiviä jolloin kaipaan ihmiskontaktia. On mukava piirtää silmät päähän ja lähteä lounaalle. Pakkaan tabletin mukaan, nappaan puhelimen taskuun ja vietän toimistopäivän, tai teen työni siellä missä ihmiseni ovat. Matkabloggaajan "urakehitykseni" on siis lupaava. Ehkä pian asun Roomassa, teen suomalaisten työnantajieni toimistotyöt netin päässä, Skypen välityksellä ja sosiaalisessa mediassa. Enpä tiennyt vielä viime vuonna miten tämä näinkin perinteinen toimistotyönkuva voisi kohdallani muuttua.
Milloin työn tekeminen muuttuu?
Työn tekeminen on jo muuttunut. Työnkuvan muuttumista koskevissa keskusteluissa otetaan esiin monen alan perinteiset työnkuvat ja ajatellaan digitalisaatiota ennemmin kirosanana kuin mahdollisuutena. Moni meistä muistaa kuitenkin ajan jolloin pankeissa vierailtiin paperisen pankkikirjan kanssa nostamassa rahaa. Kun pankit siirtyivät digitaaliseen aikaan, olivat pankkivirkailijat kauhuissaan ja maailma suorastaan mullistui. Kuka meistä kuitenkaan kaipaa noita aikoja, lounastunneilla jonottamisia ja moniko pankkivirkailija haluaisi vielä käsin laskea säästöpossuun kertyneet kolikot? Työelämän muutoksesta puhutaan juuri nyt, vaikka muutos on lähtenyt liikkeelle jo kauan aikaa sitten.
Kymmenen vuotta sitten ei ollut Facebookia, eikä 20 vuotta sitten internetiä sellaisessa käytössä kuin nyt. Tänään kuitenkin minä saan osan palkastani työskentelemällä mm. Facebook-mainonnan & - viestinnän parissa.Missä olemme kymmenen vuoden päästä, mitä työn tekeminen silloin on?
Termiä diginomadi käytetään laajalti näinä päivinä etätyöstä puhuttaessa, mutta kuten yksi esimiehistäni, Rasmus Roiha twiittasi..
Voitaisko sanasta "etätyö" jo luopua? Työ on asia joka tehdään, ei paikka minne mennään. Työ on työtä. #työ #2015 https://t.co/xX3XZUQmdj
— Rasmus Roiha (@rasmusroiha)
Muuttavatko assistentit työn tekemisen kulttuurin?
Digitaalisissa assistenttipalveluissa rikotaan perinteisiä käsityksiä työstä, työpaikasta, yhteisöstä ja työn tekemisen metodeista. Yksi henkilö voi työskennellä samaan aikaan monen yrityksen tehtävissä, kotisohvalta kellonajasta riippumatta. Töitä tehdään tilauksesta ja mikäli laatu ei asiakasta miellyttäisi, sitä ei osteta samalta tekijältä uudelleen. On pakko olla hyvä. Erinomainen. Työn laatua ei mitata enää toimistolla viettämieni tuntien perusteella, vaan tekemäni työn laadun ja tuloksen teon mittareilla. Eikä kukaan laske kuinka monta kertaa olen käynyt tupakalla.
Anna Perho avasi kirjoituksessaan 31.12.2015 digitaalisten assistenttipalveluiden tarvetta ja joustavuutta verrattuna TE-keskusten usein pienyrittäjälle turhan joustamattomaan malliin. (Kirjoituksessa mainittu Elisa työskenteli Anna Perholle Assarikaupan kautta.)
Työskentelen mm. Ohjelmistoyrittäjissä tapahtumajärjestäjänä, soMen parissa sekä pyöritän jäsenistön asioita. Meillä on yksi toimistopäivä viikossa, muutoin saan suorittaa työni sieltä käsin mistä haluan, sellaisissa verkkareissa kuin haluan. Data on internetissä ja palvelimilla, sen sijainti ei vaadi minulta klo 8-16 toimistolla kökkimistä. Suurin osa tapahtumajärjestämisestä tapahtuu niin ikään sähköpostitse kuin puhelimitsekin.
Markkinointi taas on luovaa työtä. Se ei ole sidottu kellonaikoihin, eikä paikkoihin. Luovaa työtä ei voi pakottaa tapahtumaan toimistoaikoihin, eikä tietyissä paikoissa. Sänkyni vieressä on muistiinpanovälineet ja tabletti, saatan kirjata ajatuksia ylös mieheni katsellessa illan elokuvaa.
"Luovilla toimialoilla työaikojen kyttääminen ei toimi. Työntekijöiden pitäisi pystyä vapaasti sopimaan työajasta ja -määrästä sekä lomista. Näissä töissä oivallus suihkussa voi olla arvokkaampi kuin kaksi viikkoa toimistolla."
- Rasmus Roiha
Hyvä johtajuus
Siinä missä työntekijä kaipaa työaikojensa ja työnkuvansa vapauttamista, nousee esiin myös tietenkin vastuu vapaudesta.
Puhuisin tässä yhteydessä hyvästä johtajuudesta, siitä miten työntekijään sitoudutaan, työn tekemisen ja luottamussuhteen tukemista. Assarikaupan mimmeille monipuolinen työhistoriani sekä projektiluontoiset/määräaikaset työsuhteeni eivät olleet kauhistus, vaan todiste siitä että työn tekeminen maittaa, kokemusta on kertynyt ja että olen sopeutuvainen muuttuviin tilanteisiin.
Kuten alussa mainitsinkin, perinteisen vuokratyöpaikan sijaan minua ei jätetä työnantajani vastuulle, vaan assarikaupan omistajat ovat vähintään viikoittain, yleensä jopa päivittäin yhteydessä superassareihinsa. Varmistetaan, että työntekijä jaksaa ja osaa. Varmistetaan, että kemiat osoitetulla työpaikalla toimivat. Huolehditaan, että töitä on riittävästi tai ettei sitä ole liikaa. Räätälöidään työnantajalle se oikea tekijä, räätälöidään työntekijälle oikea työpaikka. Se paikka missä viihdyn ja se työtehtävä missä olen hyvä. Hyvään työsuhteeseen on helppo sitoutua ja olla uskollinen, tehokas ja tuottava. Työssä jaksamisesta tulee yksi osa palkkaa.
Voisiko koulumaailma muuttua myös?
Peräänkuuluttaisin myös oppimisprosessien muuttamista. Toinen pojistani opiskelee sähköasentajaksi perinteisin keinoin ammattikoulussa, mutta esikoiseni opiskelee näyttömuotoisesti ja (etä)tehtävien kautta kohti kaupallista tutkintoa. Hänen tapansa oppia on tehokkaampi ja nopeampi ilman luokkaympäristöä, sekä hänelle ennestään tuttujen ja helppojen asioiden pakollista läpikäymistä. Erilaiset oppijat pitäisi tulevaisuudessa (ja jo tänään) huomioida koulumaailmassa monipuolisemmin, olipa sitten kyse oppimisvaikeuksista tai nopeammasta kyvystä oppia annettua tietoa.
Superassari Milja
------------------------------------
SuperAssarit ovat Wannadon aikaan ja paikkaan sitoutumattomia työelämän vapaustaistelijoita ja ongelmien ratkaisijoita. Multityötä tekevä Wannado Oy on Irina Viitalan ja Anna Degerholmin yhdessä, vuonna 2011 perustama SuperAssariyhteisö, johon kuuluu yli 20 markkinointiviestintään, tehtävien digitalisointiin, tapahtumatuotantoon ja sihteerityöhön erikoistunutta ketterää tekijää. www.wannado.fi #SuperAssarit
