Pääkaupunki Accra, Ghana, Länsi-Afrikka. Nyt talvella on harmattan-aika, jolloin tuuli tuo Saharasta pölypilviä. Sää on kuin sekoitus suomalaista hellepäivää ja marraskuuta: lämpötila on kolmisenkymmentä astetta ja taivas on harmaan udun peitossa.
Monet Afrikka-kliseet pitävät paikkansa – paikalliset kantavat päänsä päällä painavia kuormia, liikenne on kaoottista ja kaupustelijat ryntäävät autojen luokse liikennevaloissa. Todistan omin silmin täällä tilastojen muuttuvan lihaksi, sillä väestö on hyvin nuorta ja iäkkäämpiä ihmisiä näkee katukuvassa vain vähän.
Ghana on afrikkalaisella mittapuulla vakaa demokratia. Maa itsenäistyi vuonna 1957, ensimmäisenä maana tässä maanosassa. Valtaosa väestöstä on kristittyjä, ja kirkoilla on täällä prameita rakennuksia. Englanti on maan virallinen kieli, minkä lisäksi täällä puhutaan kymmeniä paikallisia kieliä.
Afrikkalainen yritteliäisyys näkyy joka paikassa. Ghanalaisten bruttokansantuotteella, 1 800 dollaria per henki, on vielä valtavasti kirittävää suomalaisten 47 000 dollariin. Kadunvarret ovat täynnä pieniä kojuja, joista saa lähes mitä tahansa silityslaudoista peruukkeihin.
Olen näissä maisemissa kahden viikon matkalla, mutta en ole minäkään jättänyt yritteliäisyyttäni koto-Suomeen. Superassistenttihan voi työskennellä missä tahansa, myös täältä päiväntasaajan tuntumasta, tuhansien kilometrien päästä lumisesta kotimaasta.
Keskityin matkan ensimmäiset päivät paikalliseen elämään totutteluun, muutamien turistikohteiden bongaamiseen sekä papaijan, vuohenlihan, keittobanaanin ja suoraan tuoreesta kookospähkinästä juotavan kookosveden kaltaisten paikallisten herkkujen maisteluun. Sen jälkeen aloin jo hieman kaivata töitäni. Tylsistyn helposti pelkkään lekotteluun ja haluan saada jotakin aikaan.
Minulla sopiikin myös matkoilla työskentely. Superassistenttina ja yrittäjänä voin itse päättää työtahdistani. Joku toinen haluaa paahtaa arjessa täysillä ja toisaalta irrottautua lomalla täysin löhöilymoodiin. Itse taas tykkään pitää sekä työn että levon läsnä koko ajan elämässä suloisessa sekamelskassa.
Työpäiväni tavallisessa arjessa kotona ovat hieman normityöntekijää lyhyempiä, mutta uskallan väittää, että aika tehokkaita. Siitä kiitos koti- (tai etä-) toimiston keskeytyksettömälle työrauhalle. Vastapainoksi en irrottaudu töistä täysin matkoillakaan.
Täällä Accrassa etätoimiston pystyttäminen vaati luonnollisesti nettiyhteyden. Sitä varten tarvittiin ensin paikallinen SIM-kortti puhelimeen. Suomalaisella liittymällä yhteydet olisivat olleet sikakalliit. SIM-kortti löytyi tietenkin yhdestä näistä lukemattomista tienvarsikojuista.
Seuraavaksi ostoslistalla oli mobiilidata. Sitäkin saa kioskeista haluamallaan summalla. Esimerkiksi kaksi gigatavua maksaa 10 Ghanan cediä eli vajaat kaksi euroa.
Näin yhteydet ovat auki verkon valtaväylille aivan kuin kotona. Yhteys toimii vieläpä aika hyvin ajoittaista hidastelua lukuun ottamatta. Työpiste tropiikissa oli valmis.
Tämä on vain yksi esimerkki siitä, millaista työ ajasta ja paikasta riippumattomana Superassistenttina voi olla. Jos tämänkaltainen vapaa ja joustava elämäntyyli kiinnostaa sinua, tarkkaile Wannadon avoimia työpaikkoja tai täytä avoin hakemus.
- SuperAssari Veera
----------------------------
SuperAssarit ovat Wannadon aikaan ja paikkaan sitoutumattomia työelämän vapaustaistelijoita ja ongelmien ratkaisijoita. Multityötä tekevä Wannado Oy on Irina Viitalan ja Anna Degerholmin yhdessä, vuonna 2011 perustama SuperAssariyhteisö, johon kuuluu yli 40 markkinointiviestintään, tehtävien digitalisointiin, tapahtumatuotantoon ja sihteerin työhön erikoistunutta ketterää tekijää. www.wannado.fi #SuperAssari