Vietin viime viikolla syntymäpäivääni. Ostan yleensä aina itselleni lahjan – tavallisesti kirjan tai pelin, mutta nyt huomasin kaipaavani lahjaksi jotakin muuta:
Elämyksen.
Selasin läpi eri joogahuoneita, kamppailulajitunteja, ratsastustalleja ja hierontoja. Kävin läpi aromaterapiat ja reikihoidot, akupunktiot ja värianalyysit.
En ole ainoa. Viime vuosien aikana kuluttajien halu ostaa elämyksiä tuotteiden sijaan on kasvanut. Tämä on erityisen tyypillistä milleniaalien sukupolvelle, jota globaalisti kiinnostaa tavaran omistaminen edellisiä sukupolvia vähemmän. Harris Polls-tutkimus vuodelta 2014 (Yhdysvallat) selvitti, että 78% milleniaaleista käytti rahansa mieluummin elämykseen kuin esineisiin. Vuosien 1999 ja 2010 välillä yhdysvaltalaiset kuluttajat ostivat lippuja livetapahtumiin tuplasti aikaisempaa enemmän. Tuolla aikavälillä milleniaalien sukupolvi täytti 30 vuotta.
Hyvinvointi on uusin luksus
Monet yritykset ovat onnistuneet luomaan omista tiloistaan paikkoja, joissa kuluttajat haluavat viettää aikaansa ja kokea elämyksiä. Pakohuonepelit ovat olleet jo parin vuoden ajan kuuminta hottia. San Franciscon värikkäillä elämyshuoneilla varustettu Color Factory -tila on niin suosittu, että sinne on varattava liput kuukausia etukäteen.
Ihmiset haluavat voida hyvin ja jaksaa paremmin. Kun informaatiotulva on kasvanut ja elämän vauhti kiihtynyt teknologian kehityksen myötä lähes hillittömiin mittoihin, ihmiset haluavat saada sille vastapainoa. Hiljaisuutta, terveyttä ja pysähtymistä.
Konmaritus on syystäkin pyyhkinyt myös Suomen yli.
- SuperAssari Maarit
----------------------------
SuperAssarit ovat Wannadon aikaan ja paikkaan sitoutumattomia työelämän vapaustaistelijoita ja ongelmien ratkaisijoita. Multityötä tekevä Wannado Oy on Irina Viitalan ja Anna Degerholmin yhdessä, vuonna 2011 perustama SuperAssariyhteisö, johon kuuluu yli 40 markkinointiviestintään, tehtävien digitalisointiin, tapahtumatuotantoon ja sihteerin työhön erikoistunutta ketterää tekijää. www.wannado.fi #SuperAssari
Olen sairastellut kohta pari viikkoa putkeen. Energia on vähissä, muttei niin vähissä, etteikö päivätöitä saisi tehtyä. Kuvaan on astunut väsymyksen myötä vitkuttelu; ”Teen tämän homman huomenna”. Lämmin suihku tai pleikkari houkuttelee nyt enemmän kuin työläppäri.
Vitkuttelu on normaalia, ja monet sortuvat työssään ajatukseen ”Ehtiihän tämän myöhemminkin”. Asiasta on puhuttu paljon kollegoiden kesken, ja moni sanoo, että kotona töitä tehdessä on välillä hirveän vaikeaa orientoitua töihin. On häiriötekijöitä (positiivisia ja negatiivisia), ja osaltaan aivotkin sanovat, että olet nyt kotona etkä työpaikalla.
Vitkutteluun löytyy kuitenkin muutama keino, joilla asiat saa hoidettua, vaikka se pleikkari houkuttelisikin enemmän.
Mitä nopeammin teet työt, sen nopeammin ne ovat poissa päiväjärjestyksestä. Jos tänään ei huvita, niin huvittaako huomenna sen enempää? No ei. Jos teet asian tänään, se ei ole enää huomenna kyttäämässä sinua.
Vitkuttelulla on ikävät seuraukset. Tulee kiire, kun deadline lähestyy. Kollega joutuu vääntämään asiaa yötä myöten sinun takiasi. Ammatillinen imagosi kärsii. Luotettavuutesi saa kolauksen. Asiakas ei ole tyytyväinen. Työ menee vähän sinne päin. Et varmasti ole itsekään tyytyväinen.
Kulutat aikaa ahdistuneena. Annatko työtehtävän nakuttaa takaraivossa viikon, ja kieriskelet syyllisyydessä, kun et vieläkään ole saanut hommaa hoidettua? Vai oletko mieluummin hyvällä mielellä, kun työ tuli tehtyä jo eilen valmiiksi?
Pala palalta on parempi kuin ei mitään. Monella vitkuttelijalla on asenne, että asia pitää hoitaa loppuun HETI. Kerralla ja kunnolla! Ja mielellään TÄYDELLISESTI! Kun työtehtävän purkaa paloiksi ja etenee vaikka tunti tai edes vartti kerrallaan, tehtävä ei näytä niin ylivoimaiselta. Pomodoro-tekniikka, jossa työskennellään tietty määrä, pidetään tauko, ja jatketaan taas sama määrä, on yksi hyvä keino paloitella työ pienempiin osiin. Pitkät työtehtävät voi purkaa päivittäisiksi paloiksi.
Unohda täydellisyys. Kuulin hiljattain lauseen ”Kaikki tärkeä on tehtävä edes huonosti sen sijaan, ettei tekisi ollenkaan”. Tämä on erinomainen lause työtehtävien alkuun; on tärkeintä, että aloittaa. Että on edes jotain tehtynä. Sitä voi hioa myöhemmin. Monet asiat toimivat moitteetta, vaikka et olisikaan tiristänyt itsestäsi sataprosenttista tulosta 24/7 viimeisen kolmen viikon aikana. Toimiva ja täyttää tarpeensa, se riittää. (Koska, jos tiristät aina ja kaikkeen itsestäsi jokaisen tipan, pian olet burn outin kourissa. On osattava valikoida, missä tiristetään kaikki irti, ja missä riittää toimiva lopputulos. Työn ei tarvitse olla tuskaa ollakseen työtä.)
Muista palkita itsesi. Kun työ on tehty, anna itsellesi palkinto. Me tarvitsemme palkkioita hyvin tehdyistä asioista. Se rohkaisee meitä toimimaan hyvin myös jatkossa. Sinä tiedät, mikä palkinto sinua motivoi eniten. Minua motivoi juuri nyt lepo; kun tämä blogi on nyt valmis, voin heittäytyä pitkäkseni sohvalle ja vaikka nukkua hetken.
- SuperAssari Maarit
---------------------------- SuperAssarit ovat Wannadon aikaan ja paikkaan sitoutumattomia työelämän vapaustaistelijoita ja ongelmien ratkaisijoita. Multityötä tekevä Wannado Oy on Irina Viitalan ja Anna Degerholmin yhdessä, vuonna 2011 perustama SuperAssariyhteisö, johon kuuluu yli 40 markkinointiviestintään, tehtävien digitalisointiin, tapahtumatuotantoon ja sihteerin työhön erikoistunutta ketterää tekijää. www.wannado.fi #SuperAssari
Espoossa auton alle jäi koiraa ulkoiluttava nainen. Sekä nainen että koira menehtyivät. Uutisen jälkeen törmäsin netissä monen kommentoijan ahdistuneisuuteen. Yllättäen arkisessa tilanteessa, jossa ei pitäisi olla vaaraa, tulikin kuolema vastaan. Sen piti olla ihan vain tavallinen päivä. Tavallinen koiran ulkoilutus.
Tämä valitettava tapahtuma sai monet miettimään omaa kuolemaansa. Entä, jos minä jään auton alle? Entä, jos rakkaani jää auton alle? Lemmikin kuolemista surtiin myös.
Joku kertoi pelkäävänsä niin, ettei pysty nukkumaan. Ajatus äkillisestä kuolemasta oli hirvittävä.
Traumaattiset kokemukset kuuluvat työelämään
Elämä tulee työpaikalle väistämättä. Kuolemantapaus, kuten puolison menetys tai vanhemman kuolema, oma sairastuminen, lapsen sairastuminen, onnettomuus tai pitkään jatkunut ongelmatilanne, kuten kiusaaminen, ovat yleisimpiä trauman aiheuttajia. Joillakin traumat saattavat herätä vasta myöhemmin elämässä, koska aikaisemmin ei ole ollut turvallista tai sopivaa käsitellä niitä. Traumat voivat myös herätä ärsykkeistä. Äkkipikainen esimies voi nostaa pintaan koulukiusaamisen traumat, tai työtoveria kohdannut onnettomuus voi saada meidät pohtimaan, että ”Entä, jos minullekin käy noin…”
Esimiesten ja työnjohdon tulee ymmärtää, että traumasta kärsivä työntekijä tarvitsee aikaa parantuakseen. Se, kauanko paraneminen kestää, on yksilöllistä. Joku saattaa olla jaloillaan kahden viikon päästä, toiselle trauma nostaa päätään esiin vielä kymmenen vuoden päästä, vaikka molemmat olisivat kokeneet samantyyppisen trauman.
Traumoja ei myöskään tule vähätellä, vaikka sitä tunnutaan tekevän suomalaisilla työpaikoilla joskus jopa räikeästi. Kirjoitin aiheesta aiemmin otsikolla ”Työasuna surupuku – Kuolema ja työelämä”
Esimies voi auttaa traumasta toipuvaa muun muassa seuraavilla tavoilla:
• Anna alaisellesi aikaa ja vähennä työtaakkaa. Pyri ymmärtämään, kun vastaan tulee unohtuneita deadlineja, työtehon alenemista ja virheitä – toki nämäkin pitää sallia järkevässä mittakaavassa. Jos työntekijä ei kykene lainkaan töihin (vaikka yrittäisi), hänet on ohjattava sairauslomalle.
• Onko työntekijän mahdollista hoitaa traumaattista asiaa työajalla? Esimerkiksi käydä sairaan lapsen luona, mennä kuolevan vanhempansa tykö tai ottaa hengähdystauko, kun paniikkikohtaus meinaa iskeä? Jos mahdollista, järjestä tällaista paranemista tukevaa joustoa.
• Rohkaise alaisiasi puhumaan peloistaan osana paranemisprosessia. Jos mahdollista, ole luotettava olkapää. Jos et voi, ohjaa alaisesi rohkeasti ammattiavun piiriin. Ennakoiva traumanhoitojärjestelmä on myös hyvä. Voit kehittää esimerkiksi työpaikan intraan yhteystietoja ja ohjeita siitä, mitä tehdä ja kenen puoleen kääntyä traumaattisen tilanteen osuessa kohdalle.
• Luo tilanteita, joissa työntekijöillä on luonnollinen mahdollisuus luoda suhteita ja tukea toinen toisiaan. Säännölliset tapaamiset, yhteinen tekeminen tai vaikka vastuuhenkilö, joka osaa vastata traumatilanteisiin, auttavat paljon.
• Pistä merkille, jos jollakulla alkaa näkyä traumaoireita. Suomalainen on joskus liiankin sisukas, ja tarvitsee jonkun sanomaan, että nyt ihan oikeasti tarvitaan ulkopuolista apua. Traumasta kärsimisen merkkejä ovat syrjään vetäytyminen, muistihäiriöt, keskittymisvaikeudet, ärtyneisyys, mielialan vaihtelut, pitkään jatkunut uupumus, itkuisuus tai masennus. Myös itsemurhasta suoraan puhuminen tai siihen epäsuorasti viittaaminen on tyypillistä vakavalle traumalle.
• Rohkaise alaisiasi toimimaan niin, että paraneminen voi alkaa ja se on mahdollista. Tämä on erityisen tärkeää tilanteissa, joissa useampi tiimiläinen voi huonosti, esimerkiksi vakavan onnettomuuden jälkeen. Hyväntekeväisyyskampanjat, rahaston perustaminen kuolleen työkaverin perheen tueksi, verenluovutus muiden samaan tilanteeseen joutuneiden avuksi, jälleenrakennus ynnä muut keinot sopivat kaikki osaksi parantavaa tiimityöskentelyä.
- SuperAssari Maarit
---------------------------- SuperAssarit ovat Wannadon aikaan ja paikkaan sitoutumattomia työelämän vapaustaistelijoita ja ongelmien ratkaisijoita. Multityötä tekevä Wannado Oy on Irina Viitalan ja Anna Degerholmin yhdessä, vuonna 2011 perustama SuperAssariyhteisö, johon kuuluu yli 40 markkinointiviestintään, tehtävien digitalisointiin, tapahtumatuotantoon ja sihteerin työhön erikoistunutta ketterää tekijää. www.wannado.fi #SuperAssari
”Herkkä vai luja? Nopea vai tarkka? Ekstrovertti vai introvertti?”
Työyhteisöt muodostuvat erilaisista persoonista erilaisine ominaisuuksineen, vahvuuksineen ja kehityskohteineen. Osa ominaisuuksista nähdään yleisesti toisia suotavampina ja määritellään helpommin vahvuuksiksi kuin toiset. Todellisuudessa moni ominaisuus voi näyttäytyä tilanteesta riippuen joko vahvuutena tai kehityskohteena. Tunnistammeko aidosti omat vahvuutemme ja kehityskohteemme? Vai ovatko vahvuuksinamme näkemämme ominaisuudet tietyn ideaalikuvan luomisen valossa väritettyjä toivekuvia itsestä? Entä painotammeko itsestämme näitä vahvuuksia työelämän sosiaalisen suotavuuden nimissä piilottamalla visusti kehityskohteinamme näkemämme puolet myös itseltämme?
Entä jos yrittäisimmekin tunnistaa aidosti sekä vahvuutemme että kehityskohteemme, ja pyrkiä kääntämään kehityskohteemme vahvuuksiksemme?
Herkkä ja luja ”Erilaisuus on rikkaus.”
Herkkyys saattaa kehityskohteena olla yhteydessä asioiden perusteellisen pohtimisen kautta päätöksenteon vaikeuteen, mutta vahvuutena se auttaa tunnistamaan työyhteisön ilmapiirin vaihteluita ja erilaisten yksilöiden tarpeita sekä reagoimaan niihin empaattisesti. Lujuus saattaa kehityskohteena vaikuttaa kovuudelta ja kylmyydeltä, mutta vahvuutena sen avulla saadaan vaikeiden tilanteiden edessä maksimoitua päätöksenteko ja tehokas tulosten saavuttaminen.
Nopea ja tarkka ”Antaa kaikkien kukkien kukkia.”
Nopeus voi kehityskohteena aiheuttaa huolimattomuusvirheitä, mutta vahvuutena sen avulla säästetään aikaa ja saavutetaan tuloksia nopeammin ja tehokkaammin. Tarkkuus ja siihen liittyvä täydellisyyden tavoittelu puolestaan saattavat kehityskohteina hidastaa toimintaa, mutta vahvuutena tarkkuus auttaa minimoimaan virheet, sekä maksimoimaan lopputuloksen laadun ja luotettavuuden.
Ekstrovertti ja introvertti ”Vastakohdat täydentävät toisiaan.”
Ekstroverttiys voi kehityskohteena harhauttaa liialliseen sosialisointiin ja toimimaan ennen ajattelua, mutta vahvuutena se auttaa loistamaan sosiaalisissa ja vuorovaikutuksellisissa tilanteissa, sekä ylläpitämään positiivista ilmapiiriä. Introverttius puolestaan saattaa kehityskohteena haastaa kommunikointia ja se voidaan nähdä epäsosiaalisuutena, mutta vahvuutena se auttaa tarkkailemaan tilanteita sekä punnitsemaan vaihtoehtoja ennen toimintaa, ja se voi ilmetä esimerkiksi loistavina kuuntelutaitoina.
Kehityskohteesta vahvuudeksi
Yksi ominaisuus ei määritä yksilöä, vaan jokainen yksilö on ainutlaatuinen, erilaisten ominaisuuksiensa muodostama kokonaisuus. Sama ominaisuus voi olla tilanteesta riippuen joko kehityskohde tai vahvuus. Valitse työsi ominaisuuksiesi mukaan niin, että vahvuutesi pääsevät kukoistamaan, eivätkä kehityskohteesi muodostu esteeksi. Omien vahvuuksien ja kehityskohteiden aito tunnistaminen ja tiedostaminen auttaa kehittymään ja kääntämään kehityskohteet vahvuuksiksi. Myös työyhteisö voi auttaa kehityskohteiden hallinnassa ja vahvuuksien korostamisessa esimerkiksi positiivisen palautteen avulla.
Mitkä ovat sinun aidot vahvuutesi ja kehityskohteesi? Entä miten voisit nähdä kehityskohteena pitämäsi ominaisuuden positiivisuuden värittämässä valossa voimavarana ja vahvuutena? Loppupeleissä sinä päätät, onko vahvuutesi kehityskohde, vai onko kehityskohteesi vahvuus. Mikä on seuraava siirtosi?
- SuperAssari Kaisa
----------------------------
SuperAssarit ovat Wannadon aikaan ja paikkaan sitoutumattomia työelämän vapaustaistelijoita ja ongelmien ratkaisijoita. Multityötä tekevä Wannado Oy on Irina Viitalan ja Anna Degerholmin yhdessä, vuonna 2011 perustama SuperAssariyhteisö, johon kuuluu yli 40 markkinointiviestintään, tehtävien digitalisointiin, tapahtumatuotantoon ja sihteerin työhön erikoistunutta ketterää tekijää. www.wannado.fi #SuperAssari
