Epätodellista

Kaksi hyvinkäytettyä vapaapäivää. Eilinen päivä meni kotihommissa so. lakanapyykin, mankeloinnin, ikkunapesun, verhojenvaihdon, imuroinnin, tavaroiden järkevän uudelleensijoittelun merkeissä. Illalla nautinnollinen saunominen - ansaitusti, luulen?

Tänään nukuin yllättäen puoli kymmeneen asti, sitä ei ole tapahtunut aikoihin. Hidas aamiainen ja palstalle. Keksin, kuinka nopeutan so. tehostan lapiotyöskentelyni. Vielä on puolet kääntämättä... Riivin mausteita, keräsin loput kurkut ja kehäkukkia kotiinviemisiksi. Olin juuri ehtinyt purkaa kuorman, kun ovelta kuului koputus. Naapurin 83v rouva kysyi, josko tykkäisin lampaankäävistä.

Ilomielin vastaanotin tarjotun pussillisen kauniita, valkoisia sieniä; hänelle annoin kauniita keltaisia sipuleita. Ohimennen vaihdoimme viimeisimmät kuulumiset, ihan vain rappukäytävällä seisten. Hurmaava lady. Sienistä + sipulista tein vorsmackia huomiseksi. Illemmalla sain vielä vieraan, jonka kanssa joimme iltakahvit ja päivitimme tietoja. Voi sanoa, että vkl oli koko lailla onnistunut?

... voi ihmettä kun helpottaa taas perjantai... Ei vanha enää pysy vauhdissa mukana; ja, vaikka menot ovat pääsääntöisesti mukavia, energiaa niissä kuluu. Tämä ilta on viikon ensimmäinen vapaa. Tietääkseni viikonloppuna ei ole mitään, sekin tuntuu hyvältä. Ei mitään - niin paitsi maan kääntöä.

Paljon on suunnitelmiakin, joita jaksaessani jatkokehitän. Muun muassa aion rakentaa itse luontipuuni, eli sen värkin jolla loimet tehdään. Aie on viimeistelyä eli tekoa vaille valmis. Tulin päätelmään, että muuten en saa lointa tehtyä, sillä kudonta-asemat menevät kiinni jo neljältä. Rautakaupasta kakkoskakkosta (teen kevytversion) ja kulmarautoja...

Keskimmäiseni tilasi kinthaat. Tarvikkeet jo on, enää etsin aikaa ja inspiraatiota. En osaa neuloa telkkaria katsoessa, ja jos siitä on kiinni, eivät valmistuisikaan ikinä, sillä tällä viikolla on eka kertaa töllö auki. Eli, nyt maajussille morsianta katsomaan :)

Tämä päivä oli jälleen minuuttiaikataulutettu. Töiden jälkeen reilun sadan aluelehden jako lähikerrostaloihin (4 krs ilman hissiä apuva), sitten vartin syvät nokoset ja kokoukseen. Kokous oli tosi mielenkiintoinen: alueellista ryhmäkorjausmallia ja siihen liittyvää päivitettyä tietoa. En käsitä, miksi meidän talostamme ei ollut muita mukana, kysymys on sentään yhteisestä hyvästä?

Oikein tottakin; ARKO on täysipäisten hommaa, sillä siinä jää pois niin paljon päänsärkyä kun eri työvaiheet suunnittelusta alkaen voi jättää osaaviin käsiin. Myös lopulliset kulut jonkin verran pienenevät, jos tietyt työvaiheet voi jakaa usean taloyhtiön kesken so. hommat tehdään 'tukussa'.

Voi jummi. No, nyt on hyvä mieli, sillä oli ilo nähdä muita samanmielisiä ja sellaisia, jotka jo ovat päässeet hyvään alkuun tässä urakassa. En vielä pistä rukkasia naulaan: laitoin juuri kyselyn hallitustovereille...

... jos ei ole erityisempää tapahtumaa kuluneen viikon ajalta? Samaa vanhaa: töissä tiivis tahti ja päänsärky tallella. Perjantai tuntui tosi namille... Onneksi sain viettää täysin omissa oloissani koko illan. Tässä pikkuhiljaa taitaa erakoituminen olla sitä ominta; kun ei tee mieli baanalle tai edes kupilliselle vaan paras seura on oma seura.

Tänään olin sentään maailmalla; jaettiin yksi aluelehtemme piireistä, kahteen pekkaan se sujui tosi näpsäkästi ja samalla sai sekä liikuntaa että ihmeellisen lämmintä auringonpaistetta. No, samaa eli liikuntaa auringossa olisin saanut palstallakin, joten vähän harmitti... Jaon jälkeen tultiin tänne lounastamaan, ja sen jälkeen ei enää kannattanut lähteä maahommiin.

Sama toistuu huomenna: eka jakamaan, jonka jälkeen voi taas olla niin naatti ettei jaksa muuta. Päänsäryllä tietysti osuutensa väsyyn. Jos yhtään kykenenen, menen edes tunniksi. Vielä on 2/3 kääntämättä ja talvi painaa päälle. Ja, syyssipulit hankkimatta...

No niin, kotihommat on tehty ja voi ajatella nukkumaanmenoa. Päivä on ollut jälleen tiivistahtinen, joten unitila houkuttelee kovin. Hetki sitten palasin vanhuksieni luota; sitä ennen esikoinen kävi luonani syömässä ja päivittämässä minut ajan tasalle; sitä ennen olin kääntämässä maata muutaman tunnin ajan; ja sitä ennen vietin ihanan viipyvän sunnuntaiaamun Hesarin sekä aamiaisen parissa. Parhaat aamiaiskaverit...

Hyvä oli, että poju tuli; pää oli jo yhtä tohjoa ja jomotusta. Ei taida tämäkään kuuri auttaa vaan joudun palaamaan Husiin. Särky ei onneksi ole kovin voimakas, sillä muutoin tulisin hulluksi 24h vaivastani. Nappi pitänee kuitenkin ottaa, jotta saa yönsä nukuttua riittävän levollisesti.

Kauan kestää, ennen kuin alakerran kapakan tuolinjalat tossutetaan; reilu kuukausi sitten siitä eka kerran mainitsin. Kolina on aika ajoin sietämätön; talon rungon / piipun kautta äänet tulevat suoraan makkariin. Taidan olla vähän huonolla tuulella tällä hetkellä... sitä se teettää, päänsärky.

Mitä kaikkea lienee tapahtunutkaan viimeisen kahden (!) viikon aikana. On kyllä liian vaikea tehtävä toteutettavaksi, sillä koko ajan on tullut olluksi liikkeessä, tai sitten muuten työntyngässä kiinni. Maankääntö tosin jäi edelliseen viestiin...

... sillä päänsärky äityi niin, että Husin päivystyksestä sain lääkityksen, joka onneksi on ollut täsmähoitoa ja päänsärky nyt pois. Ehkä tulevana viikonloppuna taas lapio heiluu tomerasti ja maa kääntyy sekä rikkakasvit saavat kyytiä. Kun vain olisi sateeton vkl. Sateella ei kertakaikkiaan voi tehdä mitään palstalla, oli sadekamppeet niskassa tai ei.

Eilen sain viimein äänet pelittämään kannettavassani, ja olenkin tänään kuunnellut maailmanradioiden ooppera-antia. Sunnuntaina olin Iltapäiväkonsertissa, jossa kuultiin italialaisia aarioita, nam. Tänä aamuna olin latomossa katsomassa silmä tarkkana, kun aluelehteä valmisteltiin painoa varten. Kiitos esimiehelle, kun laski minut tämän harrastukseni pariin koko aamuksi. Töiden jälkeen kävin hakemassa viininkäymispakkauksen, ja ilta meni omenoita peratessa ja viinisammiota viritellessä. Jouluviini lähtee tulemaan yes!