Epätodellista

... ja sitten 3 viikon rauha. En odota lomalta kummempaa, kuin että voi olla ja elää ilman aikatauluja ja kellonaikoja. Joitain hajanaisia ajatuksenpoikasia, jotka kaikki liittyvät ystäväni huusholliin, jossa kyllä tekemistä piisaisi vaikka vuoden jokaiselle 365 päivälle. Meillä on loma todennäköisesti yhtä aikaa, joten toivottavasti pääsen vähän jeesailemaan.

Juhannus meni kohtalaisesti, lue: ei huonosti muttei järisyttävän hyvinkään. Tai no, tiedän olevani nipo sen vuoksi että aaton mahtava aurinkosää jäi tyyten väliin. Me kun pistimme edellämainittua huushollia kuntoon klo 16 asti, jolloin olin jo niin puhki ettei juuri sanaa irronnut. Toki olin täysin valmistautunut hommaan, mutta jotenkin siinä uuvahti. Virkoamisessa meni pari tuntia, eli onneksi tanssilavalle lähtiessä moodi oli jo ihan ok.

Muu juhannukseen liittyvä olikin sitten super. Meillä oli ihan hauskaa ruokaa laitellessa ja siitä nauttiessa. Sään kylmettyä niin totaalisesti ulkoilu jäi vähäiseksi, muutama koiralenkitys vain. Su innostuttiin hyvän illallisen päätteeksi pelaamaan pingistä, jossa ollaan melko mestareita. Illallisviini alkoi kuplia yli, joten mentiin hetkeksi ulos istuttelemaan kasveja. Yö menikin taas valvoessa: ilmiö joka toistuu joka su-ma.

... eli ensimmäinen kesälomaviikko pidetty. Tosin sain kuntsalla kuulla, että Kela tukee tämänkin viikon, joten nyt on neuvoteltava työnantajan kanssa miten asia hoidetaan. Meikä on sen verran tietämätön/outo näiden tukiasioiden kanssa, että olihan tämä odotettavissa. Muutoin kuntsaviikko meni kuten olin ennakoinut: viime jaksolla asetetut tavoitteet menivät miinukselle kipuklinikalta saamieni nappien vuoksi. Peruskunto kyllä nousi, mutta "väärin" menetelmin.

Viikko oli oikein mukava, ryhmäläisiä kiva nähdä ja autokin pelitti mennen tullen. Kotona olen ollut viimeksi puolitoista viikkoa sitten, sillä lähdin pe töistä suoraan ystäväni luo ja kuntsalta palasin sinne. Ja tänä aamuna oli jotenkin erityisen nautinnollisen ihana herätä toisen yhtä lämpimän ihmisen vierestä :) Unesta vasta tajuihinsa tuleva ihminen kun on viattomimmillaan ja omimmillaan...

Nelipäiväinen työviikko ja juhannus. Jos sää suosii, pääsemme jälleen kunnan ulkolavalle tansseihin, vkl treenattiin pitkästä aikaa ihan pikkuisen. Saatiin myös yhtä ja toista aikaan; minä keittelin kuusenkerkkäsiirappeja, ja siinä samalla innostin ystävääni käymään köökin laatikostojen kimppuun. Inventoimismerkityksessä. Tulos oli kohtalainen... ties millaisena hirmuna hän allekirjoittanutta nyt pitääkään...