Hups, kaksi päivää jo tätä viikkoa

Huomenna puoliväli, ja kohta on kaivattu vkl. Kaivattu ihan sen vuoksi, että työviikko on ollut raskas kolmella plussalla. Sorvin ääreen meno on kuitenkin ihan mieluista, sillä stressaavuudestaan huolimatta työnkuva on hyvinkin antoisa, ja saa päivät kulumaan sukkelaan.

Tänään huomasin lihasten taas löytyneen: maanantain tunnin treeni oli vaikuttanut. Käsien nosto esim. luurien päähän pistämiseksi oli oma operaationsa, sillä käsivarret kapinoivat... Huomisaamuna jälleen jeeee pääsee tunniksi hikoamaan.

Näin se vaan menee, päivä toisensa perästä yhä vain kiihtyvällä vauhdilla. Alkaa ymmärtää eläkeläisten kiireisen aikataulun, sillä näemmä mitä vanhemmaksi elää, sitä enemmän on tekemistä - tai sitten se johtuu siitä, että tekee kaikki hitaammin kuin ennen? Miten vain, nautin elämästäni!

Tänään mökkeröisessäni kävi ensimmäinen vierasvieras, eli ei sukua tai isäntäväkeä. Etukäteen jännittämisestä huolimatta mukava ilta... ehkä tämä erakoituminen on jo loppunsa päässä?